Oon ollut miehen kanssa yhdessä 3,5 vuotta ja saman katon alla ollaan asuttu kohta kaksi vuotta, mukana kuvioissa pyörii myös leikki-ikäinen lapsi, joka ei ole meidän yhteinen. Meidän päivärytmi on aika epäsäännöllinen, mulla on vuorotyö ja se omalta osaltaan vaikuttaa meidän yhdessäoloon. Ollaan molemmat parikymppisiä, minä 23 ja mies 27.
Ongelmana on läheisyyden puute ja vähäinen seksi. Silloin kun seksiä on, niin mies laukeaa yleensä aika nopeasti, juuri kun oon saamassa tai vasta pääsemässä mukaan ja homma jotenkin lässähtää aina siihen. Tää nopeasti tuleminen on miehelle arka paikka ja hän vetäytyy kuoreensa ja on vaan hiljaa. Samalla kuolee myös mun fiilikset, kun toinen murjottaa ja tuijottaa vieressä ei omin käsin saaminenkaan onnistu tai edes kiinnosta.
Yritän käyttäytyä kuin aikuinen ja sanoa ettei se mitään ja ensi kerralla sitten, mutta viimeiakoina en enää oo pystynyt. Väkisinkin meinaa pettymyksen kyyneleet tulla, "kun taas kävi näin". Viimeisimpänä hermostuin oikein todella ja aikani kestettyäni miehen mökötystä ja itsesääliä tiuskaisin että voiko edes mennä muualle murjottamaan, että saisin edes runkata rauhassa.
Siitä repesikin sitten vuosisadan riita. Miehen mielestä meillä on seksiä liian vähän ja että hän tulee niin nopeasti, koska mulla on "kolmen viikon menkat", johon itse sitten totesin, että kyllä se on mies joka meillä pihtaa. Mä teen meillä varmaan ainakin n. 90% alotteista, ja niistä mies torjuu miltei jokaisen. Aina on jotain, ettei jaksa/pysty/halua/ehdi. Sitten sen kerran kun mies haluaa, on se minuutissa ohi. Varmaan osaltaan vaikuttaa tuo nopea tuleminen siihenkin, että seksiä on niin harvoin ja mies ei jotenkin sitten uskalla?
Mua väsyttää, turhauttaa ja suututtaakin tää tilanne. Etenkin nyt se, että pilasin varmaan loputkin toiveet saada seksiä tuolla tiuskimisellani. Asiallisesti tästä ei tunnuta pystyvän keskustelemaan, kun ei tuo mies vaan puhu. Oon koittanut puhua naamatusten, laittaa vaikka linkkiä johonkin sivulle, jossa aiheesta puhutaan yms, mutta ei. Samanlainen sulkeutuminen seuraa siitäkin. Tuntuu että ollaan umpikujassa ja etten kohta enää jaksa edes yrittää. Varsinkaan kun muutakin läheisyyttä tuntuu joutuvan kerjäämään. Läheisyyttä kyllä sitten on, kun vaadin sitä itselleni ja tungen miehen lähelle. Mutta ei ole kiva aina tehdä aloitteita ja lopulta alkaa tuntua siltä, että pakottaa toista.
Mun orgasmin saamisessa ei edes kestä kauaa, oon aina ajatellut että tuun todella helposti, myös yhdynnässä, mutta sekään ei riitä kun mies on vielä nopeampi. Ei se orgasmikaan niinkään ole se pääasia, mutta se, ettei seksistä ehdi edes nauttia ja omatkin fiilikset lopahtaa toisen mököttämiseen, on perseestä ja turhauttaa.
Mulla on jatkuvasti paha olla, nykyisin myös itseni kanssa. Väkisinkin mietin, mikä mussa on vikana, että tää on tämmöstä, kun ei aina ole ollut. Multa on keinot ihan loppu, yksin en voi tätä tilannetta korjata tai saada paremmaksi.
Mitä siis voisin tehdä? Jos joku muu on kokenut vastaavaa, mitä tapahtui? Saitteko homman toimimaan jotenkin?
Ongelmana on läheisyyden puute ja vähäinen seksi. Silloin kun seksiä on, niin mies laukeaa yleensä aika nopeasti, juuri kun oon saamassa tai vasta pääsemässä mukaan ja homma jotenkin lässähtää aina siihen. Tää nopeasti tuleminen on miehelle arka paikka ja hän vetäytyy kuoreensa ja on vaan hiljaa. Samalla kuolee myös mun fiilikset, kun toinen murjottaa ja tuijottaa vieressä ei omin käsin saaminenkaan onnistu tai edes kiinnosta.
Yritän käyttäytyä kuin aikuinen ja sanoa ettei se mitään ja ensi kerralla sitten, mutta viimeiakoina en enää oo pystynyt. Väkisinkin meinaa pettymyksen kyyneleet tulla, "kun taas kävi näin". Viimeisimpänä hermostuin oikein todella ja aikani kestettyäni miehen mökötystä ja itsesääliä tiuskaisin että voiko edes mennä muualle murjottamaan, että saisin edes runkata rauhassa.
Siitä repesikin sitten vuosisadan riita. Miehen mielestä meillä on seksiä liian vähän ja että hän tulee niin nopeasti, koska mulla on "kolmen viikon menkat", johon itse sitten totesin, että kyllä se on mies joka meillä pihtaa. Mä teen meillä varmaan ainakin n. 90% alotteista, ja niistä mies torjuu miltei jokaisen. Aina on jotain, ettei jaksa/pysty/halua/ehdi. Sitten sen kerran kun mies haluaa, on se minuutissa ohi. Varmaan osaltaan vaikuttaa tuo nopea tuleminen siihenkin, että seksiä on niin harvoin ja mies ei jotenkin sitten uskalla?
Mua väsyttää, turhauttaa ja suututtaakin tää tilanne. Etenkin nyt se, että pilasin varmaan loputkin toiveet saada seksiä tuolla tiuskimisellani. Asiallisesti tästä ei tunnuta pystyvän keskustelemaan, kun ei tuo mies vaan puhu. Oon koittanut puhua naamatusten, laittaa vaikka linkkiä johonkin sivulle, jossa aiheesta puhutaan yms, mutta ei. Samanlainen sulkeutuminen seuraa siitäkin. Tuntuu että ollaan umpikujassa ja etten kohta enää jaksa edes yrittää. Varsinkaan kun muutakin läheisyyttä tuntuu joutuvan kerjäämään. Läheisyyttä kyllä sitten on, kun vaadin sitä itselleni ja tungen miehen lähelle. Mutta ei ole kiva aina tehdä aloitteita ja lopulta alkaa tuntua siltä, että pakottaa toista.
Mun orgasmin saamisessa ei edes kestä kauaa, oon aina ajatellut että tuun todella helposti, myös yhdynnässä, mutta sekään ei riitä kun mies on vielä nopeampi. Ei se orgasmikaan niinkään ole se pääasia, mutta se, ettei seksistä ehdi edes nauttia ja omatkin fiilikset lopahtaa toisen mököttämiseen, on perseestä ja turhauttaa.
Mulla on jatkuvasti paha olla, nykyisin myös itseni kanssa. Väkisinkin mietin, mikä mussa on vikana, että tää on tämmöstä, kun ei aina ole ollut. Multa on keinot ihan loppu, yksin en voi tätä tilannetta korjata tai saada paremmaksi.
Mitä siis voisin tehdä? Jos joku muu on kokenut vastaavaa, mitä tapahtui? Saitteko homman toimimaan jotenkin?
Vastaukset 5
Vanhimmat
yrittäneet puhua asiasta?
Ensinnäkin: Lopeta itsesi syyttäminen heti! "Mulla on jatkuvasti paha olla, nykyisin myös itseni kanssa. Väkisinkin mietin, mikä mussa on vikana, että tää on tämmöstä, kun ei aina ole ollut." Sulla on paha olo. Parisuhteessa teitä on kaksi. Te ette ilmeiseti pysty keskustelemaan asioista? Olisiko se ongelmien ydin?
mulla on oman mieheni kans vähän Sama tilanne. Yhdessä Ollaan oltu jo Kauan ja meillä on pieni lapsi. No meillä on myös aktiivisena Osapuolena minä. Meidän alkuaikoina seksiä oli paljon ja se oli loistavaa. .nykyään Sitä on Todella harvoin, ja minä jään käytännössä täysin ilman huomiota. Mies hoitaa itsensä loppuun ja heittäytyy omalle puolelleen sänkyä kääntää selän ja rupeaa Nukkumaan. Tulee aina niin "halpa" ja masentunut olo. Tätä tilannetta kun on jatkunut mun mielestäni jo aivan liian kauan. En Voi olla miettimättä että enkö ole riittävän kaunis, seksikäs, vai mikä minussa on vikana.mies sanoo että ei halua riitojemme takia, joita on usein ja melko sanarikkaita. Eli mieheni haukkuu minua kaikilla mahdollisilla nimillä minkä tietää minua eniten loukkaavan. En väitä että olisin Itse mikään täydellinen vaimo mutta en haluaisi kuulla olevani syypää kaikkiin ongelmiimme:(
Olen pahoillani, mutta jos lohduttaa, niin meillä oli samanlaista ellei pahempaa. Kunnes miehen henkinen väkivalta (mitä mielestäni oma miehesikin harrastaa, en tiedä mitä mieltä sinä ja muut ovat) sai lisäkseen fyysisen väkivallan rajut muodot, ja erosin hänestä.
En voi ymmärtää, miten jotkut miehet oikeuttavat tuollaisen toimintansa. Tekee surulliseksi.
Muista, että haukkuminen kertoo hänen olostaan, ei sinusta.
Tsemppiä omaan ja yhtieseen elämääsi pienen lapsesi kanssa.
Miehellä on päässä vikaa, mutta ei alhaalla vaan nimenomaan ylhäällä. Se on fakta, että jos mies on esim. viikon ilman seksiä niin se tulee minuutissa ellei alle.
Siihen on joku syy, ettei miestä kiinnosta useammin. Jos kiinnostaisi, se kestäisikin pidempään. Jatkuva riitely taas voi aiheuttaa valtavia suorituspaineita niille harvoille kerroille kun seksiä harrastatte.
Ehkäpä te olette päättymättömässä kehässä: olematon seksi ja torjutuksi tuleminen aiheuttaa mielipahaa sinulle, olematon seksi aiheuttaa miehelle nopeaa laukeamista ja suorituspaineita, joiden takia ei viitsi edes yrittää.