Työvoimatoimistossa sanottiin minulle, että olen velvoitettu/pakotettu ottamaan vastaan ihan mitä työtä he tarjoavat ja mistä vain työvoimapiirin alueelta esim. 80 km päästä kotoani. Erittäin huonot linja-auto ja junayhteydet täältä syrjäseudulta eivät riitä perusteeksi, oma auto on, mutta se on mieheni käytössä työmatkoilla (hänellä on vakityöpaikka). Muuttaminen muualle edes työpaikan takia on täysi mahdottomuus mieheni työn takia ja yksin en muuta muualle työn perässä asumaan viikoiksi, ei onnistu sekään perhesyistä. Jos en ota osoitettua työtä vastaan, niin tietenkin siitä tulee seuraamuksia, karenssi jne.
Voiko tämän tyyppinen mielivaltainen velvoittaminen ja uhkailu olla mahdollista? Onko kellään kokemusta asiasta ja miten tällaisissa tilanteissa pitäisi toimia?
Voiko tämän tyyppinen mielivaltainen velvoittaminen ja uhkailu olla mahdollista? Onko kellään kokemusta asiasta ja miten tällaisissa tilanteissa pitäisi toimia?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jos työ tosissaan kiinnostaa niin kaiketi olisi järkevintä ostaa jonkinlainen auto työmatkoja varten. Meitä on paljon jotka joudumme samanveroisen matkan ajamaan tai kulkemaan julkisilla kulkuneuvoilla päivittäin. Joillakin vielä työajot päälle.
..jos saat ns. työhönosoituksen, siinä on varmasti ensin haastattelu työpaikalla. Eli työvoimatoimisto ei voi pelkästään määrätä sinua työhön, kyllä siinä on työnantajallakin sanansa. Eräälle ystävälleni muuten sanottiin, että jos työmatka/suunta kestää alle 2 tuntia, silloin matkaa ei voi käyttää kieltäytymisperusteena.
Olen itse menossa tuollaiseen osoitettuun haastatteluun, ja koska odotettavissa ei varmaankaan ole mitään hyvää palkkaa (koulutukseen ja työkokemukseen nähden) ja työpaikka on autottomalle todella vaikeiden yhteyksien takana, aion kyllä ilmaista haluttomuuteni siihen työhön. Tietysti jos minun on todella pakko ottaa se vastaan, niin otan. Sitoutuminen työhön onkin sitten jo toinen juttu..
Tämäkin on hauska juttu: olen kohta juuri ollut 5 kk työttömänä, niin jopa ollaan työntämässä jonnekin. Varmasti joku usean vuoden työttömänä ollut olisi hihkunut riemusta saadessaan ko. työn! Enkä todella ole mikään työn vieroksuja, mutta kyllä järki täytyy olla joka asiassa. No, ilmeisesti työnantaja saisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla: hyvin koulutetun ja ei-työelämästä-vieraantuneen työntekijän pienellä palkalla ja vielä työllistämistuet (ilmeisesti niitäkin jo minusta saa). Työ kestäisi ruhtinaalliset 6 kk, jonka aikana ei voisi tietenkään ottaa vaikka kohdalle osuvaa elämänsä työtä vastaan. Ja ensi keväänä ei kun pellolle ja seuraava tukityöllistetty tilalle!
Toivon todella, että pääsen ensi viikolla erääseen toiseen haastatteluun, koska siinä olisi juuri sellainen työ jonka haluaisin. Ja palkkakin kohdallaan.
Tsemppiä sinulle, tiedän kyllä itse autottoman ongelmat. Eikä niitä autoja ihan tuosta vaan osteta, olit työssä tai et. :)
Työvoimatoimiston mukaan olen saamassa tällaisen työhönosoituksen ihan näinä päivinä. Työ itsessään ei ole minun alaani ollenkaan (ei ole alasta mitään kokemusta) ja palkka on huono 1024 euroa/kk, 7,5 tunnin työpäivät. Ala liittyy palvelu-alaan, myynti- ja asikaspalvelutöihin ja minä en ole ollenkaan asiakaspalvelu luonteen omaava ihminen, koska olen tottunut tietokoneilla itsenäiseen työskentelyyn ja sille alalle olen kouluttautunutkin. Minulle on suorastaan kammotus, kun joudun ajatellakin, että minun pitäisi jotain väkinäistä tekohymyä pitää yllä 7,5 tuntia päivässä. Työ kestäisi 6 kk.
Ilmoitin kyllä työvoimatoimiston virkailijalle, etten ole sopiva henkilö tuohon työhön muutenkaan luonteeltani enkä koulutukseltani ja kulkuyhteydet ovat olemattomat. Mitään autoja meillä ei aleta ostelemaan tuollaisen takia, mieheni jo sanoi sen heti. Virkailija kuitenkin sivuutti heti sen mitä sanoin ja alkoi uhkailulinjalla heti selvittämään minulle, että karenssia tulee heti, jos kieltäydyn ja työvoimatoimikunta käsittelee sitten asian.
Menen tietysti sitten haastatteluun kun tämä työhönosoituslappu kotiin tulee, mutta minä aion myös ilmaista haluttomuuteni tähän työhön. Kerron ihan rehellisesti miten asia on kohdallani. En ala kiusaamaan itseäni teeskentelemälläkään, se on paljon haitallisempaa minulle sekä sitten työnantajallekin, jos alkaa valehtelemaan halukkuutta työhön, jota ei kuitenkaan ole todellisuudessa yhtään.
Minäkin tein tuossa vuosi sitten työllistämistukityötä vuoden päivät. Erehdyin ottamaan samaan aikaan vastaan kahden viikon pestin toiselta, yksityiseltä työnantajalta joka soitti ja pyysi minua töihin. Olisin pystynyt hoitamaan molemmat työt yhtä aikaa, koska työllistämistukityö oli osa-aikaista, 4 h päivä ja etätyötä tietokoneelta kotona ja tämä toinen palkkatyö oli 8 tuntia päivä erässä toimistossa hyvällä palkalla 2 viikkoa. Kysyin työvoimatoimistosta, että voinko tehdä toista työtä samaan aikaan 2 viikon ajan kun teen työllistämistukityötä. Sieltä sanottiin, että ei sille mitään esteitä ole, kunhan vaan ilmoitan asian vielä työllistämistukityönantajalleni. Ilmoitin asiasta työllistämistukityönantajalleni, että otin rinnakkaishomman pariksi viikoksi. Sain kamalan haukkuryöpyn puhelinlankoja pitkin ja työnantaja huusi minulle, että olen lainrikkoja ja työvoimatoimisto rikkoo lakia myös, koska se ei saa luvata kahta työtä työllistämisaikana yhtä aikaa ja sopimus puretaan. En minä tiennyt sitä, etten saa silloin tehdä muita töitä kun teen työllistämistukityötä. Sitten sitä asiaa selviteltiin puolin ja toisin, työvoimatoimiston virkalijat soittelivat tälle työllistämistukityönantajalle ja vuoroon minulle ja pähkäiltiin mitä tehdään. Homma ratkesi niin, että työllistämistukityösopimus keskeytettiin siksi ajaksi, kun tein tämän 2 viikon yksityisen palkkatyön. Sen jälkeen jatkettiin työllistämistukityötä ihan normaalisti. Aina oppii uutta, mutta sinänsä huvittava tapaus mielestäni, ettei työtä saakkaan ottaa vastaan kun tekee työllistämistukityötä. Semmonen laki näköjään on. Työllisyystukitöissä oli minulle vielä sekin yllätys ettei vuodenkaan kestävä yhtäjaksoinen työ täytä työllistämisehtoa kuin 6 kk, eli sekin jäi vajaaksi siltä osin. 2 vuoden aikanahan tuo 10 kk on saatava täyteen ja jos ei saa tuo 6 kk vanhenee sitten automaattisesti, se ei jää mihinkään ns. "talteen".
Mielelläni kyllä tietokoneella etätöitä tein, kun minulla on kotona siihen aivan kaikki valmiudetkin. Yritän sitkeästi etsiä samantyyppisiä etätöitä jatkossakin, ne sopivat tänne syrjäseudulle ja autottomalle parhaiten. Jostain syystä kyllä työvoimatoimistossa suhtaudutaan näihin etätöihin jotenkin nihkeästi, mieluummin he juoksuttaisivat työttömiä kilometritolkulla tuolla työvoimapiireissään.
Toivotan sinullekin tsemppiä, että onnistut saamaan toisen paremman paikan !
Työvoimaneuvoja oli tapauksessasi täysin oikeassa. Tukityöt eivät ole työnantajia varten, ne on luotu työttömiä työnhakijoita varten. Tukitöissä ollessaan saa tehdä vaikka viittä työtä yhtäaika. Lakipaperi sanoo nimenomaan, että yhdistelmätukityössä ollessa ei ole estettä muun työn vastaanottamiselle samanaikaisesti, itse olen tuon mustaa valkoisella nähnyt.
Tuo työnantaja tässä on tehnyt virheen, kahteen työhön ei tietenkään saa työllistämistukea, mutta kun työllistämistuki on myönnetty, niin lisätyötä saa ottaa niin paljon kuin jaksaa tehdä (kilpailusäännökset huomoiden). Minäkin tein sivutoimista työtä ollessani ihan kokopäivätyössä työllistämistuella koko ajan. Soita tuolle työnantajalle ja huuda takaisin.
Ihmisiä ne ovat työvoimavirkailijatkin ja tuskin ketään alkavat pakottamaan mahdottomiin tehtäviin, työttömiä on nykyään niin paljon että lähiseudultakin löytyy nakitettavia riittämiin.
Niin joo, ihmisiä nekin ovat luultavasti. Pakottaa nekään eivät voi, uhkailla kyllä kaikenlaisilla sanktioillaan. Tosin mietin tuossa, että minulta kyllä loppuu tuo KELA:n korvaus ihan tuossa jo kuukauden päästä ja en saa sitä enää sen jälkeen (puolison tulot vaikuttavat) ja ansiosidonnaista en ole saanut enää pitkiin aikoihin. Joten - ei niillä virkailijoillakaan ole sitten enää paljon millä uhkailla kun minusta tulee pelkkä kotirouva emp. (=Elää miehensä palkalla). Poisotettavaa korvausta ei enää ole karenssin muodossa, eikä lausuntojen lähettämistä mihinkään korvausten maksajalle.
Juu,mutta tässä asiassa ns. kolmikantaneuvotteluilla olisi tärkeää pohdittavaa ja parannettavaa. Kaukana työssä kävijöille tulisi antaa kakkosasunnontoa vuokraaville ylimääräisistä kuluistaan verovähennysoikeus. Kukaan ei lotkauta korviaankaan ongelmalle.
Itselleni taannoin tarjottiin työtä kauempaa, mutta sen vastaanottaminen tyssääntyi korkeisiin kakkosasunnon kustannuksiin ja matkakuluihin. Palkasta ei olisi jäänyt mitään käteen. Ehkä työn ilo , jos sitäkään. Pakottaa ei voi ketään mihinkään. Jos uhkailla kuka uskaltaa, niin tee rikosilmoitus. Jokaisella on oltava oikeus inhimilliseen elämään.
Työvoimatoimistoissa jotkut ovat niin älyttömän typeriä. On siellä kyllä asiallisiakin ja palveluahaluisia ihmisiä.
No, ei kyllä varmasti jää palkasta mitään käteen jos joutuu vielä kustantamaan jonkun kakkosasunnonkin ja lisäksi matkakulut omasta pienestä palkastaan. Ja jos jään vain työnilo käteen, niin se on liian laiha lohtu ja korvaus menetetystä vapaa-ajasta. En todellakaan edes mieti tuollaista kakkosasunto-vaihtoehtoa. Minun on asuttava viikotkin omassa kotonani perhesyistä eikä muilla paikkakunnilla ole aikaa töiden jälkeen alkaa lorvehtimaan.
En aio mihinkään uhkailuun alistuakkaan, valituksen ainakin teen jos liian päällekäyviksi alkavat tai sitten sanon suorat sanat päin naamaa ihan rehellisesti - eihän minulla ole periaatteessa mitään menetettävääkään enää. On vain joitakin tämmösiä virkailijoita, jotka jotenkin saavat sadistista tyydytystä mielelleen, kun pääsevät työtöntä määräämään ja uhkailemaan ja pitävät omassa mielivallassaan. Tai sitten nämä virkailijat ovat täysin väärässä ammatissa. On asiallisiakin virkailijoita olemassa tietenkin, olen saanut ihan inhimillistäkin kohtelua. Tämä omavirkailijani on kuitenkin mielellään tällä uhkailulinjalla aina liikenteessä.
Älä kieltäydy töistä missään tapauksessa.
Sano vain työnantajalle että sulla vihoittelee
krooninen selkäkipu jonka takia on mahdollista
että oot kuukauden kahden lomalla pari kolme
kertaa vuodessa. Harva työnantaja ottaa töihin
siinä vaiheessa. Tyhmä ei saa olla...
En kieltäydy tästä työhaastattelusta, sanotaan näin. Mutta olen kyllä valmiiksi miettinyt miten teen "lähtemättömän vaikutuksen", kun ensin sanon suoraan kuinka vaikea luonne ja ikävä ihminen olen ja en sovi ollenkaan asiakaspalvelutyöhön (tämähän on ihan totta) ja lisäksi vielä joku krooninen vaiva päälle, niin ei varmaan tee mieli ottaa töihin. Joo, hullu saa olla muttei tyhmä...
Älä koskaan anna huonoa kuvaa itsestäsi työhaastattelussa, sillä koskaan ei tiedä jos sama työnantaja perustaa sivutoimipisteen juuri naapuriisi. Silloin olet valitettavasti pelisi jo pelannut. Sanot vain suoraan oikeat syyt, miksi luulet työn ehkä olevan vähän hankalaa. Siellä kysytään kuitenkin huonoja puolia, ole vain rehellinen.