Tää on ihan kamalaa!! Tuntuu todella tyhmältä, sillä isä on pettänyt äitiä mun ollessa alle vuoden ikäinen ja nyt 19 vuotta myöhemmin uudestaa! Kerran pettäjä aina pettäjä... mut se mikä mua tässä ärsyttää on että ihan ku se ei salailis asiaa.. puhuu sen toisen ämmän kaa puhelimessa mun ja siskon ollessa kotona. tekstailee koko ajan sen kanssa ja antaa mulle ja siskolle vähän väliä rahalla ja muuta "ihan muuten vaa". Okei vanhemmilla ei ole mennyt jo pitkään mitenkään hyvin mutta silti miksei voisi eka erota ja sit vasta paneskella muita?? Olen yrittänyt jutella siskoni kanssa asiasta mutta ei sitä tunnu kiinnostavan paskaakaan koko asia. Asia häiritsee enkä oikein haluaisi jutella asiasta isän taikka äidin kanssa...
Äidin kanssa en oo ikin ollu hyvis väleis, vaa isä on ollu se josta oon tykänny ja jolle oon puhunu vaikeista asioista(tai siis yrittäny, ei siltä yleensä saa mitää fiksuu vastausta mihinkää eikä sitä taida kiinnostaa kenenkään huolet). Mitä tässä nyt pitäisi tehdä? mulla on muutenki paljon ongelmia enkä saa nukuttuu öisin ja nyt vielä tämä ja ällöttävät mielikuvat iskän ja sen ämmän puuhasteluista...yöunet pysyvät taatusti poissa. mutta joo "pikku " avautuminen oli ihan pakko tehdä, vähän helpotti jo.
Äidin kanssa en oo ikin ollu hyvis väleis, vaa isä on ollu se josta oon tykänny ja jolle oon puhunu vaikeista asioista(tai siis yrittäny, ei siltä yleensä saa mitää fiksuu vastausta mihinkää eikä sitä taida kiinnostaa kenenkään huolet). Mitä tässä nyt pitäisi tehdä? mulla on muutenki paljon ongelmia enkä saa nukuttuu öisin ja nyt vielä tämä ja ällöttävät mielikuvat iskän ja sen ämmän puuhasteluista...yöunet pysyvät taatusti poissa. mutta joo "pikku " avautuminen oli ihan pakko tehdä, vähän helpotti jo.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Oletko siis parikymppinen? Tietenkin sanot isällesi asiasta mikä sinua häiritsee! Ja jos olet kerran jo aikuinen, niin voit muuttaa omillesikin.
Ikävää, että isälläsi on moraali pettänyt.
Suhde omassa mielessäsi kehiteltyyn isähahmon arkkityyppiin on saanut särön.
Tätä myöten sinun kuvasi miehistä yleensä on saanut kolauksen ja olet kokenut petoksen kohdistuneen myös itseesi.
Täyteen aikuisuuteen kasvamisessa sinun on vain hyväksyttävä, että omat vanhemmatkaan eivät ole täydellisiä jumalhahmoja.
Heillä on oma elämänsä, mokauksensa, kehityskaarensa, ja kypsymättömyytensä persoonassaan.
Ehkä tämä havainto omien vanhempien epätäydellisyydestä johtaa myönteisessä mielessä irtikasvamiseen heistä.
Kohta pitäisi olla sinulla pesästä lähtemisen aika.
Pesämunaksi ei kannata jäädä mädäntymään. Nimittäin kaikki tämä ällöttävyyden tunne lähtee sinusta itsestäsi, luonto tekee sen.
Mätänet, jos jäät kiinni pesään.
Heräät eloon, kun nouset siivillesi ja annat elämän tuulien kantaa sinut irti syntymäpesästä.
Nyt vain osui siihen saumaan isäsi moraalinen kömmähdys.
Vanhempasi hoitakoot keskinäiset kriisinsä ja suhteensa omin avuin. Sinun EI pidä niihin koskea puhtaalla puutikullakaan!
Joten annat piut paut koko isäsi sotkulle, ja mietit ihan vain sitä, kuinka pääset jossain vaiheessa muuttamaan pois kotoa itsenäiseen, aikuiseen elämään.
Entä jos äiti tappaa itsensä?
Suurimman palveluksen teet sekä vanhemmillesi että itsellesi, kun huolehdit itsestäsi ja etkä anna vanhempien ongelmien estä itsenäistymistäsi. Jos sinulla ei ole sopivaa henkilöä, kenelle uskoutua, käy terveyskeskuksessa tai oppilaitoksessa puhumassa psykologin kanssa. Tällaisia tilanteita varten he ovat olemassa, ja mieltä pahasti vaivaavat asiat on parempi käsitellä ajoissa ennen kuin niistä tulee elinikäisiä ongelmia.
Parisuhteet ja ihmiset ovat monimutkaisia. Sinulla on oikeus säilyttää hyvät välit isään, vaikka hän olisi huono aviomies äidillesi. Kun teillä on läheiset välit, voinet sanoa isälle, että mielestäsi hän tekee väärin. Hän tuskin haluaa selittää tekojaan, mutta asioiden sanominen ääneen voisi olla yksi keino, jolla pääsisit itse eteenpäin. Hän tekee päätökset omasta elämästään ja sinä teet omastasi.
Tämä ohje on teoriassa hyvä: "Tällaisia tilanteita varten he ovat olemassa, ja mieltä pahasti vaivaavat asiat on parempi käsitellä ajoissa ennen kuin niistä tulee elinikäisiä ongelmia. "
Käytännössä ei ainakaan minun kohdallani toiminut. Ammattiauttaja tiuskaisi minulle, että mitähän siitäkin tulisi jos kaikki tällaisten pikkuasioiden vuoksi tänne tulisivat!!
unettomuus ongelmat sun muut, kertoo että olet liikaa uppoutunut toisten ongelmiin. Vaikka se on sun isä, niin sun kuuluis mieltää ettei hänen asiat saa vaikuttaa suhun noin paljon.
Et hyödy myöhemmin mitään siitä, jos nuorena jo ajattelet toisten asioita, etkä omia. Paha merkki on, jos oma keskittyminen ja unet menee miettiessä toisia ihmisiä. Ette hyödy siskon kanssa mitään siitä, jos alatte keskenänne päivittelemään isänne ja äitinne suhdetta.
Sun ongelmat kertoo että olet hoidon ja avun tarpeessa jotta pääsisit tuosta yli. Ongelma ei ole se, että isäsi pettää, vaan se että se asia vaikuttaa nyt suhun noin voimakkaasti.
Kysy itseltäsi:
Mitä harrastan
Mistä tykkään?
Mikä on minun lempi väri?
Mihin lähtisin opiskelemaan?
Mitä haluan tehdä työkseni?
Millaisen auton haluan ostaa?
Tällaisia kyselet itseltäsi, niin että sua KIINNOSTAA mitä sä vastaat.
Kiinnostu itsestäs ja omista asioistasi. Voit käyttää tätä listaa apuna, kun aamulla heräät lue ensimmäisenä kysymykset ja vastaa niihin.
Kysymyksiä eivät ole:
Mitä isä teke?
Mitä ajattelen isän tekemisistä?
Miten saisin isän lopettamaan pettämisen?
Mitä äiti tekee?
nää on nimittäin asioita jotka menee omalla painollaan, ja ne ei koske sua.
Isäsi on vastuuton ja tekee noin paljon virheitä, mutta ei oo sun tehtävä ilmentää niiden virheiten seurauksia antamalla niiden vaikuttaa suhun, jos se ei ole täysin välttämätöntä.-
Millähän valtuutuksella, niin,,, tällaisia ohjeita tänne kirjoitat?
"olet liikaa uppoutunut toisten ongelmiin. "
- se mitä tapahtuu omassa perheessä, ja näin vakavassa asiassa kuin pettäminen, ei ole "toisten ongelma".
Pettäminen on kuin päihdeongelma: se sairastuttaa koko lähipiirin.
"Ette hyödy siskon kanssa mitään siitä, jos alatte keskenänne päivittelemään isänne ja äitinne suhdetta."
- Olipa outo kommentti tämäkin. Annettu sellaisessa muodossa, että olisi hyväksyttävä faktana. Uskomattoman röyhkeää. Aloittaja ei päivittele asiaa, eikä hänen toiveensa ole päivitellä asiaa sisarensa kanssa. Päivittely - sanaa käyttämällä pyrit vähättelemään aloittajan kokemusta, jostain syystä. Herää kysymys, että miksi.
"Ongelma ei ole se, että isäsi pettää, vaan se että se asia vaikuttaa nyt suhun noin voimakkaasti." Miten kehtaat vetää mutkat näin suoraksi? Mikä antaa sinulle oikeutuksen tunkeutua toisen kokemuksia määrittelemään?
. Ja aina hullummaksi ohjeet menevät:
"Kysy itseltäsi:
Mitä harrastan
Mistä tykkään?
Mikä on minun lempi väri?
Mihin lähtisin opiskelemaan?
Mitä haluan tehdä työkseni?
Millaisen auton haluan ostaa?"
- Tarkoittaako ohjeen antaja kenties sitä, että näitä ajatellessa isän pettämisestä aiheutuneet seuraukset perhe-elämään ja tyttären elämään voisi sivuuttaa? Vaiko että "Millaisen auton haluaisit ostaa?" olisi merkityksellisempi asia tyttären elämässä, kuin hänen suhteensa isään?
Vaikka et sitä jostakin syystä sallisi, nämä kysymykset ovat niitä, mihin tyttären täytyy ainakin oman päänsä sisällä ottaa kantaa:
"Kysymyksiä:
Mitä isä teke?
Mitä ajattelen isän tekemisistä?
Miten saisin isän lopettamaan pettämisen?
Mitä äiti tekee?"
Ja paljon näiden yllämainittujen kysymysten lisäksi tytär joutuu ratkaisemaan. Auton oston ajattelu ei tässä nyt valitettavasti auta.
Pettäminen valittavasti koskee tytärtä, ja se koskee tyttäreen, vaikka kuinka haluaisit opastaa, että "nää on nimittäin asioita jotka menee omalla painollaan, ja ne ei koske sua." Valitettavan harva asia ihmisen elämässä menee omalla painollaan. Tämänkaltaiset kriisit perheessä eivät niihin omalla painollaan meneviin asioihin kuulu. Valitettavasti.
Ja sinäkö puolestasi ehdotat, että nuoren ihmisen pitää paneutua täyspäiväisesti /öisinkin aikuisten parisuhdeongelmiin? Eikä esim hakea keskusteluapua ja yrittää vanhemmista huolimatta selvittää itselleen omat asiat?
Sekö on mielestäsi hedelmällistä, että nuori alkaa oireilemaan saadakseen vanhempansa "heräämään"..ja on se joka lyö nyrkkiä pöytään että perheen asiat pitää selvittää nyt juurtajaksain. Mun mielestä se ei ole nuoren tehtävä.
No minkähän ensiavun sinä "Jaahas" oikein tarjosit, kun lyttäsit muiden neuvot ihan kelvottomina?
En oikein löydä mitään lohduttavaa ja toivoa antavaa viestistäsi, kunhan vain toteat, että kriisi perheessä ei mene omalla painollaan.
Kuule, joskus ne menevät. Ihan pahatkin asiat, kun ihmiset niitä aikansa keskenään sotkevat, niin ihme kyllä he selviävät.
Ja sinulle aloittaja sanoisin, että ei maailma tähän iskän pettämisjuttuihin kaadu. Eikä ole sinun asiasi ottaa niistä vastuusta, se on isäsi ja äitisi keskeinen asia.
Auton oston ajattelemiseen kehoittava toiminta voi kuulostaa hassulta noin äkkiseltään, mutta antaa kuitenkin ajatuksen siitä, että elämä jatkuu ja ihmisen kuuluu haaveilla tulevasta.
Ei pidä puida vanhempien parisuhdeongelmia, eikä ap niin teekään. Hän prosessoi omaa kokemustaan. Hän, eikä kukaan muukaan päätä "oireilla". Tietenkään. Esimerkiksi tällä kirjoituksellaan hän pyrkii jäsentämään tilannetta itselleen, ETTÄ voisi päästä siitä vapaaksi. Jotenkin tuollaiset traumat täytyy saada käsitellä VOIDAKSEEN jatkaa eteenpäin. Ystävien kanssa hänellä ilmeisesti ei ainakaan vielä ole ollut mahdollisuutta tunteistaan puhua. Hyvä että edes täällä.
Kuten hän päättää kirjoituksensa: " ...mutta joo "pikku " avautuminen oli ihan pakko tehdä, vähän helpotti jo.
Hyvä neuvo ei ole se, että ajattele autoa. Näin sanotaan kaksivuotiaalle, joka saa uhmakohtauksen. Kokemuksistaan täytyy saada avautua jollekin. Vaikka sitten tuntemattomille netissä.
Petos rötös kuolema trauma tabu itsari mikä vain näistä vaikuttaa koko perheeseen ja pahimmillaan seuraaviin sukupolviin,herkät yksilöt alkoholisoituvat näistä salaisuuksista tuntien huonommuutta tai empatiaa muiden puolesta.Selvittäkää tragedia,isä kantaa vastuun,jos EI,lasten suhtautuminen voi muuttua ja syystä.
Viisasta neuvomista ei ole alkoholisoitumisella uhkailu. Isän uskottomuus on kova trauma, mutta ei se kauhistelulla ja pelottelulla parane. Tytär ei voi selvittää vanhempiensa tragediaa, tai perheensä tragediaa. Ei, vaikka kuinka haluaisi.
Jättäkää haaskalinnut uskottomien isien tyttäret rauhaan.
Hmm... Tuli sellainen olo, että aloittajan kirjoitus on PROVO.
"ällöttävät mielikuvat iskän ja sen ämmän puuhasteluista...." Oma isäni on pettänyt äitiäni, enkä koskaan ole mielikuvitellut heidän puuhastelujaan. Omien vanhempien seksielämää minkään ikäiset lapset eivät mielessään kuvittele. Oikeasti.
Suuri ja pitkäaikaisia ongelmia tuosta kaikesta aiheutui minulle ja koko perheellemme, mutta aloittajan kertomat ajatuksen käänteet näyttävät keksityiltä, uskottomuuspalstalta kopioiduilta.
Olet aikuinen. Isäsi ja äitisi tekemiset eivät enää suoraan kuulu sinulle. Rupea nyt elämään omaa elämääsi, jossa tulee olemaan ihan saman suuruusluokan murheita.
19-vuotias ei ole aikuinen samalla tavalla kuin 45-vuotias. Hän monessa asiassa vielä kehityksessään keskeneräinen, vaikka juridisesti aikuinen onkin.
Kyllä ne tällaisessa asiassa kuuluvat, vaikuttavat ja tuntuvat. Vaikka omaakin elämää aloittajan täytyy elää, ja omassa elämässä tulee muita haasteita. Mutta myös iloja.
Tuo on erittäin hankala vaihe vanhemman pettämisen paljastumiselle. Kaikesta voi selvitä, mutta tätä ei voi sivuuttaa, eikä sen vaikutusta voi kieltää. Hankala vaihe siksi, että on oman elämän suunnitelmat ja rakentaminen samanaikaisesti alkamassa ja jo osittain menossa. Ison ja raskaan taakan isä on ymmärtämättömyyttään sälyttänyt ap:n harteille. Ei pidä vähätellä tätä. Jossain määrin toipumisprosessi kestää koko loppuelämän, vaikka kokemus laimeneekin. Kuten traumakokemuksissa yleensäkin.
Suosittelen muuttamaan pois kotoa, jos isä on noin avoimesti uskoton. Omassa kodissa saa oman rauhan, ja tilaa käsitellä tunteita ja kokemuksiaan ilman isän jatkuvaa uutta traumatisointia.
Onko sinulla joku luotettava ystävä, tai ystävän vanhempi, jonka kanssa voisit puhua kokemuksistasi? Tarkoitan tietenkin ap. sinun kokemuksiasi, ei isäsi tai äitisi kokemuksia. He etsivät apua itselleen, toivottavasti.
Kiitos asiallisista vastauksista! Ajattelin kyllä muuttaa ens syksynä, kun pääsen kouluun. Mutta jäi vielä mietityttämään se, että olenko vain hiljaa isän touhuista, enkä kerro äidille? Tuntuu kuitenkin väärältä, kun se ei taida edes osata epäillä mitään...On tosi mukava isälle.
Ja tohon mielikuvajuttuun, vähän liiottelin, kirjoitin tänne sen jälkeen kun olin kuullut isän ja toisen naisen keskustelevan puhelimessa likaisia juttuja. Mutta joo... Ehkä vain keskityn muihin asioihin tän ajan kunnes muutan pois. Ja kavereiden kanssa en halua puhua asiasta, ei oikeastaan ole ihmistä, jolle voisin asiasta puhua. Uskon kyllä että eiköhän tää tästä helpota vielä. Teistä on ollut kyllä apua:)
En osaa sanoa pitäisikö sinun kertoa äidillesi vai ei. Minä en kertonut, ja kun asia paljastui äidilleni naapureiden kautta, sain äidiltäni vihat päälleni, ja äitini liittoutui sisareni kanssa. Riippuu äitisi luonteesta, kannattaako sinun kertoa. Harkitse itse. Mutta muista, että vaikka mitä tapahtuisi, ja vaikka kävisi niin onnettomasti kuin minulle äitini taholta, niin sinä et ole syyllinen vanhempiesi tekoihin tai tekemättä jättämisiin! Sinä olet syytön isäsi pettämiseen.
Ja myös sen haluan kirjoittaa tähän näkyviin, että isäsi avoin puhe puhelimessa toisen naisen kanssa lasten kuullen on erittäin väärin häneltä: "kun olin kuullut isän ja toisen naisen keskustelevan puhelimessa likaisia juttuja. "
Toivottavasti saat omassa päässäsi asiat järjestykseen, etkä anna siskosi, äitisi tai isäsi syyllistää sinua. Todennäköisesti niin ei käy, mutta varmuuden vuoksi haluan tämänkin vielä korostaa. Kaikki perheet eivät toki ole yhtä hulluja kuin omani.
Sanoisin että kerro äidillesi, mutta vasta sitten kun olet itse muuttanut pois. Olisikohan vanhemmillanne kyseessä vain kulissiliitto, kuten oli minun vanhemmillani? Heti kun lapset muutti pois, niin erosivat. Itse toivoin lapsena että olisivat eronneet jo silloin, kun en jaksanut sitä kylmäkiskoisuutta, tiuskintaa, puhumattomuutta ja huutoa. Ja tätä kulissia piti pitää yllä lasten takia, sairas ajattelutapa sanon minä.
Joku voisi olla toista mieltä, mutta itse neuvoisin, että ET kertoisi äidillesi mitään. Nimittäin siitä seuraa iso myllerrys perheessä ja sinulle tulisi tuosta myllerryksestä syyllisyys. Äidillesi se olisi valtava shokki.
Ja vaikka et ole mitenkään syyllinen tilanteeseen, niin jotenkin koko kriisi kaatuisi päällesi juuri tuon paljastuksen myötä.
Mieluummin sitten vaikka puhuisit isäsi kanssa kahden asiasta ja siitä, kuinka pahalta sinusta tuntuu asian salailu.
Tilanne on kannaltasi hankala, kun joutuu kantamaan salaisuutta sydämellään.
Isäsi kuuluu itse selvittää aiheuttamansa keitos.
Sanot että kerronko mikä äidille vai kerrotko itse koska salailua tulet katuun,äitis ansaitsee rehellisyyden ja usälläsi on siitä vastuu.
isäs ei siihen kuole jos joutuu asiat selvittämään ja menettää salapanonsa, jäähän hänelle vielä kaksi tervettä kättä, joten nostappa isäpappa seinälle ja kysy mikä vieraan naisen pimpissä on niin parempaa kuin äiti muorin pimpissä, josta sinäkin olet syntynyt!
Tällaista viestiä ei aloittaja, 19-vuotias neito kaipaa, eikä ole hänelle hyväksi lukea tällaista.
Ehkä vanhemmat ovat sopineet kulissiliitosta, että kummallakin on omat menonsa, ja pysyvät yhdessä muka lasten takia. Tai sitten isä pettää muuten vain. Vaikea tietää. Joka tapauksessa isä tekee väärin toimiessaan lasten edessä avoimesti.
Isä siis on vetänyt lapset mukaan omaan salaisuuteensa, mikä on aikukselta ehdottomasti väärin toimittu. Sellaista salaisuuden taakkaa ei pidä sälyttää lapsen kannettavaksi!
On tavallista, että lapset haluavat uskoa vanhemmistaan hyvää, ja on vaikea nähdä jeitä samanlaisina epätäydellisinä ihmisinä kuin muutkin. Minulla on ollut tällainen ongelma äitini kanssa, vasta aikuisena nelikymppisenä aloin kyetä hyväksymään hänen puutteensa.
Eli ihanteellinen suhtautumistapa olisi ajatella, että isässä on nuo ja nuo hyvät puolet ja nuo ja nuo huonot puolet, ja ikäänkuin pitää hänestä niistä puutteista huolimatta ja niitä hyväksymättä. Se vaan on aikuisellekin todella vaikea suhtautumistapa.
Suosittelen muuttamaan omaan kotiin, ja sitten kertomaan äidille. Kertoisin isälle ehkä jo nyr, että tiedät ja että sinua loukkaa hänen toimintansa, ja että olet pettynyt häneen ja huolissasi äidin tunteista yms. Olisi isällekin hyvä saada tuollainen näkemys hänen toiminnastaan, jotta voisi kasvaa. Tosin veikkaan, että hän ei ehkä myönnä toimicansa väärin tai yrittää puolustella sitä jotenkin ja sanoa, että olet väärässä. Oikeasti et ole väärässä! Mutta syylliset ihmiset yrittävät oikeuttaa omia tekemisiään ja välttää sen kohtaamista, että he tekevät väärin.
Vanhemmat, vaikka ovat aikuisia, ovat monesti itsekin hyvin lapsellisia ja heidän pitäisi kasvaa henkisesti. Isäsi kuulostaa siis henkisesti lapselta itsekin, kun toimii noin vastuuttomasti vanhempana.
Sinun kannattaa ehkä miettiä omia arvojasi myös, että millä tavalla tämä on sinuun vaikuttanut. Voit ikäänkuin ulkopuolisen silmin arvioida, että mitä asennemuutoksia tuo on aikaansaanut. Ehkä olet tullut siihen tulokseen, että haluat itse aikanaan suhteen, joka perustuu avoimuudelle ja luottamukselle. Se on jo hyvä lähtökohta omalle alkavalle aikuiselämälle, että on tietoinen omista arvoistaan ja siitä, millaiset asiat ovat tärkeitä itselle elämässä.
eivät ole mitään sopineet kun ukko uittaa kulliaan kahdessä pesässä
ap:n kannattaisi käyttää tilannetta hyväkseen ja kiristää isältään rahaa kertomalla että hän tietää ja ostaa itselleen vaikka auto sillä totuus on että isäpappa ostelee lutkalleen perheen rahoista koruja ja vie syömään ynnä muuta kivaa, seksin vastineeksi tietenkin.