Kun ikää alkaa minullakin olla sen verran, ettei edessä ole kuin raihnaisin vanhuus eikä sinne otakaan enää, päätin mennä yksin elokuviin ja jättää jopa Hämärän Rajoilla -nimimerkin palstakonsertin väliin vaikka tiesin, että ahdistukseenhan se johtaa.
Se on jotenkin jännä, miten vieraantuneeksi sitä kuitenkin olonsa tuntee niistä, joilla se paras nuoruus on edessä. Vain harva oli elokuvassa yksin, ja nekin kaikki olivat miehiä. Muut olivat pariskuntia, jotka pitivät kovaakin elämää elokuvaa odotellessa, enkä pystynyt kuvittelemaan itseäni yhdenkään paikallaolleen miehen asemaan, paitsi niiden muutamien yksin seisoskelevien lihavien, jollainen itsekin tietysti olen, vähän vanhempi vaan ja vähemmän resupekkanörtin näköinen.
Takaisin päin kävellessäni katselin kaupungilla olevia naisia. Olotilasta tuli toivottomampi. Vaikka olisin komeampi ja supliikimpi, en tiedä voisinko löytää ketään: ainakaan siihen aikaan ei juuri näkynyt muita kuin tupakoivia naisia. Olen jo jokin aika sitten luopunut ehdottomasta tupakoimattomuusvaatimuksesta, mutta nyt tuntuu kuin toivekin siitä ettei nainen tupakoisia paljoa, on kohtuutonta nirsoutta johon minulla ei ole varaa.
Erään baarin sisäänkäynnin liepeillä istui bileasuun pukeutunut sievä nuori nainen, ja kirkui jollekin kaverilleen, tai saattoi se olla ohikulkijakin: "Mä haluun kuolla!". Muusta en saanut selvää kuin parista kyynelten sekaan karjutusta voivitusta. Sydänsuruja, kai. Bussissakaan ei helpottanut. Arvannettekin: pelkkiä pariskuntia. Yksikin mies sievän, Pamela Tolaa muistuttavan tytön kanssa astuivat kuherrellen mutta umpihumalassa sisään. Tai ainakin tyttö hoiperteli eikä olisi pysynyt pystyssä yksin. Bussi lähti, lippispäisten teinipoikien mölinä täytti bussin. Jossain Taka-Töölön tietämillä bussista nousi pois joku nuori mies ja edellä mainittu pariskunta, paitsi että... tyttö vaikutti elottomalta. Oksennukset olivat housuilla ja paidalla, ja hänen englantia puhunut poikaystävänsä yritti herätellä häntä, ja meni sitten paniikkiin ja pyysi bussista nousemassa ollutta miestä soittamaan ambulanssin. Kolmikko jäi pysäkille ja nyt minua sitten ahdistaa se, etten tiedä miten tytölle kävi. Yksi on selvää: nuorten ja menevien aikuisten maailma ei ole minun maailma.
Elokuva muuten oli hyvä. Tai kävin katsomassa kaksikin, mutta vain toinen on mainitsemisen arvoinen: Filth. Täytyy kai kirjastosta hakea ensi viikolla Irvine Welshiä, jolta olen lukenut kyllä jonkun kirjan (muun kuin Trainspottingin), mutta en muista enää minkä.
Se on jotenkin jännä, miten vieraantuneeksi sitä kuitenkin olonsa tuntee niistä, joilla se paras nuoruus on edessä. Vain harva oli elokuvassa yksin, ja nekin kaikki olivat miehiä. Muut olivat pariskuntia, jotka pitivät kovaakin elämää elokuvaa odotellessa, enkä pystynyt kuvittelemaan itseäni yhdenkään paikallaolleen miehen asemaan, paitsi niiden muutamien yksin seisoskelevien lihavien, jollainen itsekin tietysti olen, vähän vanhempi vaan ja vähemmän resupekkanörtin näköinen.
Takaisin päin kävellessäni katselin kaupungilla olevia naisia. Olotilasta tuli toivottomampi. Vaikka olisin komeampi ja supliikimpi, en tiedä voisinko löytää ketään: ainakaan siihen aikaan ei juuri näkynyt muita kuin tupakoivia naisia. Olen jo jokin aika sitten luopunut ehdottomasta tupakoimattomuusvaatimuksesta, mutta nyt tuntuu kuin toivekin siitä ettei nainen tupakoisia paljoa, on kohtuutonta nirsoutta johon minulla ei ole varaa.
Erään baarin sisäänkäynnin liepeillä istui bileasuun pukeutunut sievä nuori nainen, ja kirkui jollekin kaverilleen, tai saattoi se olla ohikulkijakin: "Mä haluun kuolla!". Muusta en saanut selvää kuin parista kyynelten sekaan karjutusta voivitusta. Sydänsuruja, kai. Bussissakaan ei helpottanut. Arvannettekin: pelkkiä pariskuntia. Yksikin mies sievän, Pamela Tolaa muistuttavan tytön kanssa astuivat kuherrellen mutta umpihumalassa sisään. Tai ainakin tyttö hoiperteli eikä olisi pysynyt pystyssä yksin. Bussi lähti, lippispäisten teinipoikien mölinä täytti bussin. Jossain Taka-Töölön tietämillä bussista nousi pois joku nuori mies ja edellä mainittu pariskunta, paitsi että... tyttö vaikutti elottomalta. Oksennukset olivat housuilla ja paidalla, ja hänen englantia puhunut poikaystävänsä yritti herätellä häntä, ja meni sitten paniikkiin ja pyysi bussista nousemassa ollutta miestä soittamaan ambulanssin. Kolmikko jäi pysäkille ja nyt minua sitten ahdistaa se, etten tiedä miten tytölle kävi. Yksi on selvää: nuorten ja menevien aikuisten maailma ei ole minun maailma.
Elokuva muuten oli hyvä. Tai kävin katsomassa kaksikin, mutta vain toinen on mainitsemisen arvoinen: Filth. Täytyy kai kirjastosta hakea ensi viikolla Irvine Welshiä, jolta olen lukenut kyllä jonkun kirjan (muun kuin Trainspottingin), mutta en muista enää minkä.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Mikä se toinen leffa oli? Itse kävin tällä viikolla katsomassa Frances Han ja Leijonasydämen.
Olen muuten nainen ja käyn aina leffassa yksin, vuodessa noin 50 kertaa eli oikeastaan joka viikko. Se on mukavinta niin, eikä tarvitse tehdä kompromisseja sen suhteen, mikä elokuva katsotaan.
Alkoiko panettamaan ne seksikohtaukset Leijonasydämmessä? Itseäni ainakin alkoi.
Toinen oli sellainen kuin Fresh Meat. Nukahtelin kyllä osan elokuvasta - kuten sanoin, olen vanha - mutta se oli uusiseelantilainen, tyhjänpäiväisehkö elokuva kannibalismiin kääntyneestä perheestä, heidän lesbouden löytäneestä tyttärestä ja rosvokoplasta, joka tunkeutuu heidän kotiin.
Vaikea uskoa, että naiset käyvät yksin elokuvassa, mutta tietysti toisaalta on helppo uskoa, että jos Suomessa yksi sellainen on, niin hän eli sinä et välttämättä ole aina samoihin näytöksiin osunut. Pidin muuten Leijonasydämestä, vaikka olinkin vähän toivonut sellaista suomalaissynkkää uusnatsieksploitaatiota ja vaikka en yleensä ole erityisemmin perustanut Peter Franzénista ja varsinkaan Jasper Pääkkösestä.
No itse en kyllä oikein haluaisi lähteä yksin elokuviin, en ainakaan iltamyöhäisnäytöksiin.
Itsekin kävin leffassa tällä viikolla ja oli siellä ainakin yksi nainen yksin. Pistin merkille. Lopettakaa tuo vitun darkfeareilu. Mitä väliä onko naiset yksin elokuvissa vai ei, tuskin olet siellä iskemässä itsellesi seuraa muutenkaan. Jasper Pääkkösellä on kuulemma iso muna. Kauko Röyhkä kertoi,
Miksi plussailet aina omia viestejäsi. Saako se olosi tuntumaan siltä kuin sulla olisi kavereita? Onko sulla mielikuvitusystäviä ollut koskaan?
No mutta, minähän sentään käyn elokuvissa! Harmittaa vain, etten koskaan mitään silminnäkijähavaintoja sinkkunaisista missään.
Jasper Pääkkösellä on iso penis. Sen tietävät kaikki, jotka ovat sen Leijonasydämen katsoneet, siinä sitä näytetään kun heteromiehet painivat alasti keskenään illanvietossaan.
Ei olla samassa kaupungissa, joten aika mahdotonta, että näkisit minut yksin leffassa. Itse en ole kyllä ollenkaan sitä mieltä, että elokuvissa yksin käyminen olisi mitenkään harvinaista kummallekaan sukupuolelle. Melkeinpä joka kerta olen nähnyt leffayleisöä ilman seuraa itseni lisäksi.
Itsekään en Franzenista (joka aina tuntuu elokuvissa jotenkin epäuskottavalta puhetapansa takia, onko sillä muka oikeasti tuollainen matala kähisevä ääni vai onko se vain joku huono maneeri?), enkä Pääkkösestä (iso kalu näkyi olevan ;) juurikaan välitä, mutta olihan siinä leffassa ihan reilusti tapahtumia ja eri vaiheita, vaikka osa olikin ennalta-arvattavaa, varsinkin loppuratkaisu.
Mistäs sä sitä tiedät, että kuka niitä täällä plussia antelee? Aivan hyvin myös joku muu tekstejäni lukenut on saattanut antaa niille plus-ääniä.
Kuinka iso se on? Onko yhtä iso kuin Michael Fassbenderillä?
http://31.media.tumblr.com/tumblr_m3e49zN2GL1roa27lo1_1280.jpg
Aina 30 sekunnin sisällä uudesta viestistäsi, oli kello sitten neljä iltapäivällä tai puoli kolme aamuyöllä? Intohimoisia faneja sinulla.
Älä jaksa esittää. Jokaiseen viestiisi (paitsi nyt tähän yhteen) tulee plussa aina ilmestymishetkellään. Tuskin sulla joku fani täällä seurailee 24h ja plussailee. Säälittävää tuollainen itsensä plussailu. Harmi ettet voi baariin mennä oman plussasi kanssa.
Saman kokoinen kuin tyttöjen ystävä Röyhkällä.
Näköjään tuli plussa tuohonkin.
No kyllä mä joskus annan plussan myös omalle kirjoitukselleni, mutta annan kyllä usein niitä myös muille hyville. Kyllä mun mielestä kaikki asialliset ja hyvätasoiset kirjoitukset ansaitsevat plussa-merkinnän.
Täs vaan kokeilen että voiko omalle kirjoitukselleen antaa plussan.
Näemmä voi.
nii voi, vaikka useammanki. Itselleni olen antanut plussan vain silloin jos joku urpo on antanut hyvälle, asialliselle viestilleni miinuksen :P Turhahan tuo koko peukutus on.....
Ihmettelinkin kun Lordia näkynyt palstakeikalla. Voiko DarkFear olla sittenkin oikeassa, yksinäisen nuoren miehen ei kannata käydä yksin - elokuvissakaan?
No ei kannatakaan, jos ei halua nähdä elokuvia. Kyllä Darkkis on ihan oikeassa.
Yksin ollessa elokuvia voi katsoa tietenkin kotona dvd:ltä. Tulee myös paljon edullisemmaksi ja lisäksi ei tartte lähteä keskustaan asti leffateatteriin, niin ja voi myös katsoa just silloin kun itse haluaa.
Oikeastaan koskaan ei kannata käydä ulkona, kun siellä on niitä inhottavia ihmisiä.
Aika burgeria plussailla omia kirjoituksiaan.
Lakkaa ruikutus ja laihduta, niin et saa tuotakaan tekosyytä kelpaamattomuudellesi.
White trash seksi nyt ei ole kovin kiinnostavaa.
Lordin esimerkit oli tosiaan jotain ääriesimerkkejä. Kyllä se nuorten menevien elämä voi olla ihan fiksuakin, eikä tarvitse oksennukset rinnuksella huutaa kuolemaa.
Niin vastaus oli siis Naisasialooserille, mutta tuli väärään väliin.
Naisasialooserin harrastama seksi tulee aina väärään väliin.
No se on kyllä totta. Taitaa päästä omin käsin onneen hän.
Kuolleiden päivän aattona pitää katsoa kauhua eikä seksiä. Stiffs, not "stiffs". Kätevästi sitä tuleekin televisiosta tai muusta rööristä. Tana, läheä ulos hytisemään ja maksaa lippuhintojen kauhusta kun kotona sisälläkin voi kauhistella lämpimässä.
Trendipelleilyä ja parisuhdeleikkiä elokuvissa käyminen on muutenkin, elokuvakerhot sitten erikseen. Hitto, itse kävin elokuvissa viimeksi Star Wars Episode One katsomassa -99 yksin (ei hyvä), sitä ennen IV:sen ensi-illassa -78 kaveriporukan kanssa (hyvä). Teatteri ja penkitkin olivat täysin samat, nyttemmin ne lienee uudistettu.
Kapungit ovat yöllä kulissia, eivät kuiskaajien aluetta. On ne myös päivälläkin mutta lievemmin, silloin valmistaudutaan illan "näytökseen". Jos siihen esitykseen kaivautuu kuiskaajansyvennyksestään, sitä hyvin todennäköisesti saa nähtäväkseen mitä ei ole tilannut.
Lordi angstaa!!!