miten suhtaudut siihen, kun poikakaverisi käy baarissa kavereidensa kanssa?
..tai miten siihen pitäisi suhtautua, ettei näyttäisi liikamustasukkaisuuttaan tms...?
Onko teidän mielestä oikein sallittua että joskus käy baareissa, missä kulkee raja???:)
..tai miten siihen pitäisi suhtautua, ettei näyttäisi liikamustasukkaisuuttaan tms...?
Onko teidän mielestä oikein sallittua että joskus käy baareissa, missä kulkee raja???:)
Vastaukset 17
Vanhimmat
No oikeestaan mä en oo ikinä joutunu aikasemmin miettimään että missä menee raja, sillä mun mielestä mies on aina saanut mennä kavereidensa kanssa jos siltä on tuntunut. Olen toki joskus sanonut, että "mä en tykkää että meet, mutta jos on mentävä niin mikäs minä olen aikuista estämään"..... mies on sitten mennyt joka viikonloppu , ja nyt tulikin eteen ensi kerran se että kun ei tullakaan kotiin yöksi. Siinä meni mulla se raja (näköjään). Mies yöpyi naispuolisen ystävänsä luona. Minä pahoitin mieleni, mutta miehen mielestä en olisi niin saanut tehdä. Mutta valitettavasti (vaikka luotan ja uskon että sen kummempia ei tapahtunutkaan) niin tunnen itseni loukatuksi. Ehkäpä juuri siksi että miehen mielestä minulla ei ollut "oikeutta" pahoittaa mieltäni :(
No just, tuossa menee TODELLAKIN se raja myös minulla. Jos ei äijä kotiin tule yöksi ja ilmoittaa vielä olleensa naispuolisen kaverin luona yötä niin johan on..
Ja ei muka saisi pahoittaa mieltä tuosta, heh! Koitahan pistää rajat sille ukollesi, ei viitsitä naiset ihan mitä vaan katsella. Ja miksiköhän ei sitten tullut yöksi sinun luoksesi??
Mulle on ihan ok baareissa käynti silloin tällöin, mutta tämä nykyinen käy joka tai joka toinen vkonloppu ja musta se on liikaa.Sanoin nätisti että nyt käy mielestäni liikaa ja koska ei ottanut kuuleviin korviinsa,pistin rajat vastaan ja sanoin etten ala olemaan kenenkään ovimattona, joten joko tai...
Nyt on ihan ok,raja on siis siinä että joka vkonloppu ei onnistu!
en ole käynyt useaan kuukauteen baarissa. siis disco paikassa, parilla kaljalla olen käynyt jossain kuppilassa.
mieheni on niin äärettömän mustasukkainen ettei päästä.
olisin ollut lähdössä viimeviikonloppuna tyttöjen kanssa, tappelimme lopulta asiasta koko illan ja lähdöt jäi lähtemättä. en kuulemma saanut jättää häntä yksin. (kuitenkin hänen kavereitaan kävi kylässä illan mittaan)
nyt ilmoitin ajoissa, reilua paria viikkoa ennen ystäväni syntymäpäivistä joita olisin lähdössä juhlimaan. mojova riita taas.
ei kuulema kiellä menemästä, mutta silti tappelimme aiheesta niin reilusti että olin jo lähtemässä kävelemään koko suhteesta.
rajansa rajoittamisellakin.
pian koko suhde kuolee jos pidemmän päälle minua kielletään alituiseen näkemästä kavereitani...:(
Ei kun lähet vaan, ei sen sun huoltajas ole. Ei ketään voi määrätä, me ollaan aikuisia ihmisiä! Ymmärtäisin, jos toinen olisi koko ajan menossa, mut älytöntä piinata toista noin.
nainen käy baarissa vähintään pari kertaa viikossa joskus yöpyy muualla. seksiä meillä on kerran kahdessa kuukaudessa.
mutta jos ei ole niin pitää kysyä sinulta: "Mitäs aisankannattaja?" tai "kävelevä lompsa" ? : )))
Herätys!
Enpä usko olevani kumpikaan. Enkä maksa hänen juomistaan. Sitäpaitsi, käyn itsekin joskus yksin baarissa, flirttailen naisille ja myös kerran-pari vuodessa yövyn toisella paikkakunnalla asuvien ystävättärieni luona. Enkä kyllä petä.
Seksiä saisi olla tiheämpään tietysti, ehkäpä töitten hellittäessä. Eipä perustu meidän suhde pelkkään seksiin eikä mustasukkaiseen kyttäämiseen. Vapautta pitää olla, ja omaa tahtoa.
Kokemuksen kautta voin sanoa...
Kumpikaan osapuoli suhteessa ei mielestäni voi rajoittaa toisen menemisiä, tulemisia ja tekemisiä. Mutta koska terveen suhteen pitäisi perustua molemminpuoliselle kunnioitukselle ja arvostukselle (sen kaikkivoipan rakkauden lisäksi) ei myöskään se rilluttemaan lähtevä osapuoli voi olla huomioimatta toista ja toisen tunteita.
Täytyy myöntää, että vähemmän innokkaana yöliikkujana syyllistyn joskus ylilyönteihin toisen halajatessa yöelämään. Mutta rakastan, luotan ja kunnioitan ja mikä parasta tämä toimii toisinkin päin.
Voi kuullostaa aika rankalta mutta mä valvoin aikoinani todella paljon öitä kun mies oli paarissa.. se oli niin tuskainen tunne eikä sitä todellakaan auttanut se että äijä sammutti yöllä puhelimensa ja tuli vasta seuraavana päivänä myöhään illalla kotiin... kauan jaksoin tätä mutta piste tuli hommalle ku kärähti pettämisestä... Enää en päästä mutta yhdessä voidaan mennä. tämä toimii meillä!!! Mutta en myöskään kulje itse paareissa yksin koska en päästä miestänikään.. tunnen itseni todella vittumaiseksi eukoksi mutta ehkä joku päivä voin taas luottaa ja hän saa mennä yksin paareihin, tietyillä säännöillä.
meillä mies ois saanut kenkää jos kärähtäisi pettämisetä! vaikka rakastaakin, niin ei se pitkään jaksa toista "äitiä" joka vahtii joka menemiset. ei ketään voi pakottaa elämään vankeudessa.
En mä pakota elämään "vankina".. Asia on niin et oon sanonut että jos haluat mennä niin terve menoa vaan mutta sinkkuna!!!
Mä en aijo enää yhtään yötä valvoa murehtien... KOSKA MUN EI TARVI,KOSKA EN ANSAITSE SELLAISTA... Oon ehkä itsekäs mut jos mun kans haluaa elää niin se on sit kestettävä... Olis miettiny ennen ku pettää ja olis onnellinen ku otin takas... Totuus on että muiden elämää mä en voi muuttaa mut omani voin ja en aijo sellaista enää sietää, älkääkä te muutkaan :D
eihän se pettäminen oikein oo eikä sitä kukaan ansaitse, mutta kovat on ehot..
mutta, mieti haluaako/jaksaako kukaan elää tollaisen ehdon kanssa..? :>
Hyvä Heidi!!! Aplodit sulle. Sun on pidettävä huolta siitä että itse olet onnellinen etkä saa antaa kenenkään "pahoinpidellä" sua millään lailla - öinen valvottaminenkin voi olla sitä! Ja ansaitset tulla kohdelluksi hyvin, sehän on selvä.
Toinen asia on sitten se, että toista et tietenkään voi muuttaa, eikä sinulla siihen ole oikeuttakaan. Jos miehesi itse valitsee tämän vaihtoehdon, tilanne on tietysti täydellinen. Mutta jos hän näin toimiessaan kieltää "todellisen minänsä", ei sekään ole terveellistä kenellekään! Et ole itsekäs, mutta ajattele tarkoin, millaisen ihmisen kanssa haluat elää, sillä loppuelmääsi et saa toista syyttää siitä mitä hän luonnostaan on, joko hyväksyt tai annat mennä. Vaikeetahan tää on, hohhoijaa, sano.
Heidille:
Et ole itsekäs. Teit aivan oikein, kun teit asiat selväksi miehellesi. Ihmettelen vain, että kuinka otit miehesi takaisin? Mutta toivottavasti et tee samoin, jos hän pettää uudestaan. Ethän?
Ja kaikille muille:
Miksei voi mennä yhdessä baariin?
Me ainakin poikaystäväni kanssa kuljetaan yleensä aina yhdessä baarissa. Se menee hyvin. Mutta joskus harvoin molemmat lähtee yksin ja siitä ei seuraa muuta kuin riitoja. Olemme molemmat mustasukkaisia ja jopa epävarmoja. Pelottaa, mitä se toinen siä saattaa tehdä.
Siksi me nautimme yhdessä menemisestä. Molemmat voivat seurustella kavereidensa kanssa, mutta samalla kuherella yhdessä ja olla onnellisia. :)
mutta kun mä olen vielä alaikäinen :) ..en toki kauaa... pari kuukautta enään.
ja toisaalta mä en ole mikään kieltämään poikakaveriani sinne menemästä, koska itsekin olen ollut jo baarissa omien kaverien kanssa ja myös poikakaverinkin :)
Baareissa käynti on ok silti..meilläkin sitä tapahtuu usein,mutta yleensä ole itse mukana,mutta vosii hän yksin mennä,mutta se ei ole ongelma..Mutta se että mieheni juo aika paljon enkä välttämättä jaksa sitä kauee.On ok jos meihesi käy baarissa kamujensa kanssa vähän luottoa peliin:)