Soutuvene merelle

Merelle

Olen hankkimassa soutuvenettä meriolosuhteisiin sisäsaaristoon. Veneellä olisi tarkoitus harrastaa jonkin verran myös soutuveneretkeilyä, joten jonkinlaista merikelpoisuuttakin tarvitaan. Veneeseen on tarkoitus hankkia myös pariheppainen peräprutku ns. apumoottoriksi.

Kokeneet merimiehet ovat antaneet ymmärtää, ettei merelle sovi sisämaassa (ei ainakaan savossa) valmistetut veneet. Mitään muuta tietoa minulla ei vielä ole merisoutuveneistä, joten kaikenlaiset mielipiteet ja näkökannat kiinnostavat.

Tällä hetkellä kiinnostuksen kohteena olisi ensisijaisesti Terhi 385 ja varauksin savolaismalli Terhi Saiman. Sovelltuisivatkohan nämä veneet kuvailemaani käyttötarkoitukseen?

59

1559

Vastaukset

  • Kun nyt kuitenkin olet hommaamassa veneeseen moottorin niin älä missään nimessä osta savolaismallista venettä. Ne kulkevat moottorin kanssa keula pystyssä ja ovat muutenkin tosi kiikkeriä.

    • No tuo pystyssä kulkeminen ei ole ongelma jos ei halua hirveitä huippunopeuksia! Aina voi ostaa jatkokahvan.
      Terhiä en kuitenkaan ostais souuveneeksi koska niissä on hankala se rakenne kun se kuitenkin jostain imaisee ne vedet sisään, eikä ne ole mitään kevyimpiä soutaakaan.
      Jos merelle haluat retkisoutamaan niin korkea varalaita ja jouhevat muodot ovat tärkeimmät.
      Tämä tarkoittaa sitä että halvin ei ole paras!


    • Terhi 385 on hyvä sekä kevyt soudettava soutuvene ainoahuono puoli on terhissä ,
      on herkkä vaurioille,kiville nostaessa laskiessa materiaaliensa takia muuten hyvä vene .Ei tarvita korkeampia laitoja eikä jouhevia muotoja ??????????????


  • Soutaminen olisi veneen ensisijainen käyttötarkoitus. Pientä moottoria ajattelin lähinnä turvavälineeksi. Esim. kelin muuttumisen tai tapaturman takia moottorista voi olla suurta apua. Pääasiassa kuitenkin soutelisin veneellä yksikseni. Kahdestaan liikkuessa moottorin voisi jättää poiskin.

    Minusta Terhin rakenne on hintaansa nähden ihan hyvä. Onhan noissa kaksikuorisissa lasikuituveneissäkin uretaania kuorien välissä. Terhi kuitenkin on valmistettu meren lähellä, joten luulisi sopivan hyvin meriolosuhteisiin.

    Toivoisin ihan listaa kevytsoutuisista ja merikelpoisista soutuveneistä joista teillä on hyviä kokemuksia.

  • Moni pitää Terhi 440:stä 385:sta parempana soutuveneenä merellä. Itsellä kokemusta 440:sestä ja voin suositella sitä lähinnä moottoriveneeksi, jota voi soutaa.

    Kaisla 525 Erää myös moni kehuu hyväksi merisoutuveneeksi. Itsellä siitä ei ole kokemusta, mutta suurin osa taitaa sitäkin ajaa moottorilla. Jotkut suosittelevat siihen jopa yli kymmenen hv:n moottoreita. Eli ei taida sekään kummoinen olla soutuominaisuuksiltaan.

    Terhi Saiman on hyvän soutuveneen maineessa ja itsekin tykkään sillä soudella. Lähinnä olen kuullut moitittavan sitä, että kovemmassa soutukäytössä hankaimet eivät pysy kiinni muovissa.

    • En usko, että 15 hp:n perämoottori ja soutaminen sopisi samaan paattiin. Veneen joka tarvii 15 hp:n moottorin kulkeakseen hyvin moottorilla täytyy olla kauhean raskas soutaa.

      Aikas nihkeästi tulee listaa hyvistä soutuveneistä. Vähän siltä se näyttää, että Terhi Saimanin hankin veneekseni.

      Kiitos osaanotosta keskusteluun.


    • Merelle kirjoitti:

      En usko, että 15 hp:n perämoottori ja soutaminen sopisi samaan paattiin. Veneen joka tarvii 15 hp:n moottorin kulkeakseen hyvin moottorilla täytyy olla kauhean raskas soutaa.

      Aikas nihkeästi tulee listaa hyvistä soutuveneistä. Vähän siltä se näyttää, että Terhi Saimanin hankin veneekseni.

      Kiitos osaanotosta keskusteluun.

      No tuossa tuli juuri se yksi terhin heikkokohta eli ne hankaimet. Jos paljon soudat niin on varmaa että hankaimen holkit irtoaa, siitä se vesi sinne uretaaneihin sitten alkaa kulkeutua. Toinen heikko kohta on pohjapropun läpivienti jos semmoinen on asennettu (kaikissa terheissä ei ole). Kuitenkin sitä soutuvenettä joutuu vetämään rannalle niin terhin uretaanit menee pikkuhiljaa muusiksi ja kuoret irtoavat toisistaan. Tällöin rungon jäykkyys menetetään.
      Mulla on näpsä 480 merellä, se on kevyt soutaa ja osoittautunut kestäväksi mutta kuormattuna se varalaita on liian matala. Aallot alkaa loiskimaan sisään, lähinnä moottorilla ajettaessa tietysti.


  • Osta Näpsä 465SMV. Tasaperäinen, vakaa, hyvä soudettava ja myös pienellä moottorilla näppärästi kulkeva.
    Itselläni sellainen ja aiempi oli kamala Suvi vene, perinteisen mallinen savolaisvene. Se oli pelottava järvelläkin.

    • On kyllä kummallista että tällaisia kiikkeriä savolaismallisia veneitä saa yleensä myydä. Kaikenlaista paljon vähemmän vaarallista on jo kielletty.


  • Se on kyllä huono juttu, jos soutuveneessä hankaimet eivät pysy paikoillaan. Eli täytynee vielä harkita tuota Terhin hankintaa ja keskustelu jatkukoot...

    Tuosta moottorilla ajosta sen verran, että minulla ei ole niillä mitään merkitystä, koska veneellä on tarkoitus liikkua pääasiassa soutamalla. Vaikkakin pieni moottori veneeseen on tarkoitus hankkia. Olen jopa sähkömoottoria ajatellut.

    Veneen kokoakin olen pohtinut. Pitäisikö soutuveneen meriolosuhteissa olla yli 5 metriä pitkä, vai riittääkö tuollaiset tavallisemmat 4,7 - 4.8 metriset? Yli viisimetriset näyttää olevan lähes puolet kalliimpia kuin vähän alle, joten rahalle pitäisi saada vastinettakin jos ostaa vähän isomman.

    Voiko yli viisimetrinen edes olla niin kevytsoutuinen, että sillä viitsii lähteä vaikka pari päivää kestävälle telttaretkelle vähän kotirantaa kauemmas?

  • Ohan tuo Erä 525 hiukan raskassoutuinen, kuten elämä yleensäkkin.
    Siksi hankin seuraavaksi paatiksi itselleni VETO 5:sen, sillä on kepeä soutaa kuin kesäinen mieli.

    • Minua kiinnostaisi isot soutuveneet, mutta vaikea löytää sopivaa. Tuo Veto 5:nenkin näyttää puuosineen lähinnä kesämökiltä.

      onko tilanne tosiaankin sellainen, että jos haluaa kepeästi soudettavan veneen, niin Se täytyy hakea Ruotsista.


    • salu bris kirjoitti:

      Minua kiinnostaisi isot soutuveneet, mutta vaikea löytää sopivaa. Tuo Veto 5:nenkin näyttää puuosineen lähinnä kesämökiltä.

      onko tilanne tosiaankin sellainen, että jos haluaa kepeästi soudettavan veneen, niin Se täytyy hakea Ruotsista.

      Haetaan Ruotsista. Jep!!


    • No, savolaismalliset veneet on suunniteltu toimimaan tiheähkössä aallokossa, eli niiden idea on elää veden liikkeen mukana, ja pohjan muoto tukee tätä pitkälti - perinteisen mallin idea on olla myös kevytsoutuinen. Pelkistetysti taustalla on sama idea, kuin kajakeissa ja kanooteissa. Erittäin hyvä venetyyppi, kunhan on tehty sopivaksi kulloisiinkin olosuhteisiin ja esim. käytettävälle koneelle sopivaksi (joo, niitä on leveäperäisiäkin).

      Materiaalina puu tai vaneri on ainoa toimiva, kuituversiot ovat pääsääntöisesti alkuperäisen idean irvikuvia.


    • Tuli itekkin hankittua tuo 4,6 explorer, 2 paikalla. Toisen mekanismin toimitus kesti, tosin kun kyseessä on pieni toimittaja, se sallittakoon. Kaikki ottaa aikansa.

      Tuskin kukaan järkevä ihminen laittaa 4500 €:a soutuveneeseen, jos sillä on tarkoitus vaan käydä yleisesti soutelemassa. Vene on kiikkerä, eikä sillä voi oikein humalassa mennä. Eli kyseessä ei ole perinteisessä mielessä ajateltuna "jokamiehen" vene.

      Jos puhutaan soutuveneestä mökkiveneenä, niin tämä ei sitä ole. Sensijaan kuntosoutuun, ja elämäntapaan liittyvänä urheiluvälineenä kylläkin. Oikeastaan vene onkin malliltaan enemmän kuntoiluväline kuin perinteinen soutuvene. Itelle tuo on väline soutuharrastuksen toteuttamiseen.

      Päätöksen ostamisesta tein yksistään sillä perusteella, että harrastan kuntosoutua, ja pidän soutamisesta. En voisi kuvitellakkaan itseäni kuntosalille soutulaitteella soutamaan. Mieluiten kuntoilen ulkona, raittiissa ilmassa.

      Yhteenvetona voin todeta, että minulla on aiemmin ollut vain perinteisiä näitä "huoltoasemalta" tms olevia soutuveneitä. Näitä ei voi verrata tähän. Vaikka näitä perinteisiä jokamiehen veneitä saa heittämällä 4 kappaletta 1:n ROW:n hinnalla, on soutaminen kolminkertaisesti palkitsevampaa tällä ruåttalaisella veneellä.

      Jos on epävarma harrastuksestaan, niin suosittelen valitsemaan näistä perinteisistä soutuveneistä hintaluokassa 1000-1500 € linjakkaimman ja keveimmän soutuveneen.

      Jos on varma harrastuksestaan, ja haluaa nostetta siihen, sitten Row.


  • On kyllä ihme kuinka huonosti meillä on tarjolla soutamiseen tarkoitettuja soutuveneitä. Tuhansien järvien maassa kun kuitenkin ollaan.

  • Minulla on tuo ruotsalainen Explorer 4,6. Järkyttävän mukava soutaa ja tuntuuhan tuo aallokkoakin kestävän, kun trimmaat airot yläasentoon hankaimissa. Veneellä on kierretty koko Ruotsi ja sipastu vielä Gotlantiin, joten eiköhän todisteet ole siinä. Verkonheittoon Explorerista ei ole, mutta uisteluun kyllä.

  • "Veneellä on kierretty koko Ruotsi ja sipastu vielä Gotlantiin"

    Tästä olisi kiva kuulla lisää, esim. niitä todisteita...

  • No joo, kajakilla Ruotsin ranniko kierto tai Gotlantiin melominen ei olisi temppu eikä mikään, mutta millä tahansa soutarilla kyllä... Todisteet olisi kyllä ihan kiva nähdä tässä tapauksessa.

    Ja edelleen, Savolaiset ja karjalaiset veneet on suunniteltu pitkien matkojen soutamiseen, ja ne toimivat osaavan käsissä hankalissakin olosuhteissa. Meriveneet eivät yleensä toimi kunnolla soutupaatteina, ovat lahnoja - toki myös periaatteessa "turvallisempia". Pohjoisen jokiveneet toisaalta sopivat puhtaaseen soutamiseen erinomaisesti, mutta aallokko-ominaisuuksiltaan ne eivät edes välttävästi sovi järvi- tai meriolosuhteisiin. Eli, suo siellä, vetelä täällä - kaikesta joutuu maksamaan tavalla tai toisella.

  • Sanokaa nyt Terhin moittijat, onko teillä omakohtaista kokemusta vettymisestä, hankainholkkien irtoamisesta, sekä uretaanin hajoamisesta murusiksi? Vai onko puheet ns. Laituriparlamentin kiihkoiluja? Jos omakohtaisia, taidan olla melkein lottovoittaja, ainoassakaan terhissä, jonka olen omistanut, ei ko. Vikoja ole ollut. Ja niitä veneitä on käytetty, ja paljon.

    • Minulla on Terhi 385, se on periaatteessa ollut ihan hyvä vene, vm 2004. Pelasikin joku 4 vuotta hyvin.

      Kuten arvata saattaa muovitavarassa, kävi tässäkin niin, että pohjakorkin kehä halkesi, siis pohjan alla, ja tästä pääsi vettä kaksoispohjaan, pohja alkoi "litsaamaan". Sitten tietysti uusin heti sen läpivientikappaleen korkkeineen, ja annoin välipohjan kuivua, siten kun sen nyt kotioloissa saa.

      Mutta välipohjaan jäi vettä, ja pakkasten tultua jäätyessään, se teki siihen lattian jalkapidikkeiden taipeisiin hiushalkeamat, joten koen että kyllä se vene vähän piloille meni. Varmaan olisi oikein tehdä joku paikka, kuivausaukko, sisäpohjaan, jossa olisi sitten hyvin tiivistetty kansi. En tiedä onko näistä kokemuksia. Jos jollain on niksi, kertokaa ? Olen kiitollinen. Tai sitten myyn sen Terhin vaan halvalla pois, korjattavaksi.

      Mutta sanotaan näin, että pikku perämoottorin kanssa oikein kiva peli.

      Mutta pitkäikäisyydestä en sanoisi mitään. Mielestäni veneen tulisi kestää vähintään se 10 vuotta.


    • TälläinenKokemusmull kirjoitti:

      Minulla on Terhi 385, se on periaatteessa ollut ihan hyvä vene, vm 2004. Pelasikin joku 4 vuotta hyvin.

      Kuten arvata saattaa muovitavarassa, kävi tässäkin niin, että pohjakorkin kehä halkesi, siis pohjan alla, ja tästä pääsi vettä kaksoispohjaan, pohja alkoi "litsaamaan". Sitten tietysti uusin heti sen läpivientikappaleen korkkeineen, ja annoin välipohjan kuivua, siten kun sen nyt kotioloissa saa.

      Mutta välipohjaan jäi vettä, ja pakkasten tultua jäätyessään, se teki siihen lattian jalkapidikkeiden taipeisiin hiushalkeamat, joten koen että kyllä se vene vähän piloille meni. Varmaan olisi oikein tehdä joku paikka, kuivausaukko, sisäpohjaan, jossa olisi sitten hyvin tiivistetty kansi. En tiedä onko näistä kokemuksia. Jos jollain on niksi, kertokaa ? Olen kiitollinen. Tai sitten myyn sen Terhin vaan halvalla pois, korjattavaksi.

      Mutta sanotaan näin, että pikku perämoottorin kanssa oikein kiva peli.

      Mutta pitkäikäisyydestä en sanoisi mitään. Mielestäni veneen tulisi kestää vähintään se 10 vuotta.

      Minullekin on jäänyt Terhistä vähän samanlaiset kokemukset.

      Veneeni oli Terhi 440. Se oli kaikin puolin oiva vene 5 hp moottorille, mutta siitä irtosi yksi hankainholkki, josta vesi pääsi rungon sisään. Toisaalta se kyllä pääsi poiskin kun kölin takaosaan kului reikä rantautumisten yhteydessä. Vene oli mulla kaikesta huolimatta useita vuosia ja Terhifixillä sitä aina paikkailin. Hyvä vene, mutta kestävyyteen en ollut ihan tyytyväinen.

      Toinen ikävähkö juttu oli kun velipoika osti sadevesityhjentyväksi mainostetun Terhi Nordic veneen. Vene vietiin laituriin ja kun pohjatulppa irroitettiin, niin veneeseen alkoi tulvimaan vettä. Siitä soitto Terhille ja vastaus oli, että veneessä ei vikaa. Kuulemma normaalia. Muuten Nordic on kyllä kelpo vene, mutta vesi siitä ei kyllä itsekseen poistu niin kuin muista sadevesityhjentyvistä veneistä.

      Tällä kokemuksella en enää ostaisi Terhiä, vaan jonkun Paron, Rönqvistin tai vastaavan köliraudallisen lasikuituveneen. Tosin nämä ovat enempi moottori- kuin soutuveneitä.


    • Kävi niin että päätin jättää Terhi Saiman veneen talvehtimaan niin että siihen ei tulisi paljon painorasitusta lumesta koska se näyttää lumikuorman voimasta vääntyvan. Laitoin sen nojaamaan n. 45 asteen kulmaan lapionvartta vasten (kuten olen aiemmin tehnyt lasikuituveneillekin). Näin kuvittelin siihen kertyvän vähemmän lumikuormaa, kuten tekikin. Lisäksi poistin lumen muutaman kerran talvella. Keväällä ympärikäännön jälkeen huomasin että lapion kädensija oli mennyt sisälaidasta läpi. Ei ollut terhi kestänyt pakkasta. Kysyin tehtaalta s-postilla onko murtuminen vika vai ominaisuus. Vastaukseksi sain Terhi vene-esitteen ilman saatekirjelmää. Ei taida seuraava vene olla tätä materiaalia. Läpivientikin kannattasi vaihtaa jo "vuosihuollossa" että ei vesi pääsisi rungon sisään kun läpivienti kuitenkin ajoittain murtuu.


    • Oletko ajetellut Päijän 520 soutuvenettä. Itselläni oli, kunnes päätin vaihtaa
      isompaan, eli Päijän 575:een. Molemmissa on/oli trimmitasot ja ovat hyviä ja turvallisia veneitä.
      Kaksikuorirakenteisia ja pohjan paksuudet noin 7- 10 mm, joten kestävät
      kivikot ja rantautumiset. Niitä ei saa kaatumaan kuin tahallaan. Veneet ovat olleet Päijänteen myräköissä, eikä ole kertaakaan tarvinnut pelätä, kunhan ei aivan hurjaan keliin lähde. Ja keveitä soutaa, mutta laatu maksaa!

      Siellä olen nähnyt ainoastaan yhden Terhi 385- veneen, en mitään muita
      Terhejä yli 40- vuoteen.

      Ps. Päijänne on Suomen toiseksi suurin järvi ja pääosin avointa "selkää".


    • TälläinenKokemusmull kirjoitti:

      Minulla on Terhi 385, se on periaatteessa ollut ihan hyvä vene, vm 2004. Pelasikin joku 4 vuotta hyvin.

      Kuten arvata saattaa muovitavarassa, kävi tässäkin niin, että pohjakorkin kehä halkesi, siis pohjan alla, ja tästä pääsi vettä kaksoispohjaan, pohja alkoi "litsaamaan". Sitten tietysti uusin heti sen läpivientikappaleen korkkeineen, ja annoin välipohjan kuivua, siten kun sen nyt kotioloissa saa.

      Mutta välipohjaan jäi vettä, ja pakkasten tultua jäätyessään, se teki siihen lattian jalkapidikkeiden taipeisiin hiushalkeamat, joten koen että kyllä se vene vähän piloille meni. Varmaan olisi oikein tehdä joku paikka, kuivausaukko, sisäpohjaan, jossa olisi sitten hyvin tiivistetty kansi. En tiedä onko näistä kokemuksia. Jos jollain on niksi, kertokaa ? Olen kiitollinen. Tai sitten myyn sen Terhin vaan halvalla pois, korjattavaksi.

      Mutta sanotaan näin, että pikku perämoottorin kanssa oikein kiva peli.

      Mutta pitkäikäisyydestä en sanoisi mitään. Mielestäni veneen tulisi kestää vähintään se 10 vuotta.

      Kyllä.

      Uutena, kun on venekuume ja pitää saada kiva soutuvene, johon saa sen pariheppasen, on mainio.

      Mutta kyllähän tää Terhi 385 on hattaraa, uutena hyvää ja makeaa, mut vanheminen eli muovin rapautuminen on tosiasia, menipä vettä välipohjaan vaikkapa nuppineulan kokoisesta reiästä.

      Myöskin pakkanen on kova, kun vettä on vähänkin, niin korkkaa.


  • Täältä näyttää löytyvän todisteita ruåtsalaisten soutupaattien paremmuudesta matkasoudussa merellä:

    http://www.rowgeneration.se/rodd/

    Siellä oli useita pitkiä matkasoutukertomuksia.

    Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, ettei Terhi 440:sessä hankainholkit pysynyyt paikoillaan. Muuten vene oli erittäin kestävä, enkä missän vaiheessa havainnut uretaanin vettymistä.

    • Pakkoruåtsia...


    • Samma på finska kirjoitti:

      Pakkoruåtsia...

      Olisko kannattanut lukea koulussa sitä pakkoruåtsia niin asiat selviäisivät. Maailmalla näyttää olevan paljon muitakin soutuvenetyyppejä kuin meikäläiset savolaismallit.

      Kokeile käänttä Google kääntäjällä.


    • 440 ex omistaja kirjoitti:

      Olisko kannattanut lukea koulussa sitä pakkoruåtsia niin asiat selviäisivät. Maailmalla näyttää olevan paljon muitakin soutuvenetyyppejä kuin meikäläiset savolaismallit.

      Kokeile käänttä Google kääntäjällä.

      "Kokeile käänttä Google kääntäjällä" = Försök käänttä Google translator


  • Jos soutuvenettä suunniteltaisiin nykytietämyksen mukaan, niin siinä olisi mahdollisimman pitkä vesilinja, poikkikaari olisi ovaalin muotoinen kuten kilpapurkkareissa on ja vesilinja melko kapea. Ei mitään limisaumajäljitelmää tuomassa ylimääräistä vastusta. Ylälaita voisi sitten olla leveämpi ja pystympi vesilinjan yläpuolella että olisi mahdollisimman vakaa. Köliäkin pitää tietty olla siinä määrin että pysyy suunnassaan. Mille tahansa soutuveneelle riittää 3 hv koneteho. yli 5 hepan teho on pelleilyä.

    Suomalaisia soutuveneitä ei ole juurikaan suunniteltu muuten kuin röökiaskin kanteen tai levystä lestiä vääntäen. Kaikki mallit on jotain vanhoista 60 ja 70 luvun romuista modattuja tekeleitä.

    • vesilinjan pituus on suhteellinen, siis leveys, pohjan muoto, kantavuus ja pituus tekevät kokonaisuuden. Sulkavalla on pitkää käytetty pitkän vesilinjan omaavia jyrkkäkeulaisia veneitä kilpasoudussa. Eli ei mitään uutta.


    • Terhi selälleen kirjoitti:

      vesilinjan pituus on suhteellinen, siis leveys, pohjan muoto, kantavuus ja pituus tekevät kokonaisuuden. Sulkavalla on pitkää käytetty pitkän vesilinjan omaavia jyrkkäkeulaisia veneitä kilpasoudussa. Eli ei mitään uutta.

      Ihmettelen vaan, että miksi kukaan ei tee oikeasti pidempää esim. 5,49 pitkää soutupaattia? Sitä ei tarvitsisi vielä edes rekisteröidä, jos joku sen nyt ongelmaksi näkee. Raja kun menee 5,5 metrissä. Voisihan olla menekkiä pidemmällekin soutupaatille tyyliin 5,9 metriä. Siihen mahtuisi jo pari kolmekin soutajaa hikoilemaan.


    • Vain väri vaihtuu kirjoitti:

      Ihmettelen vaan, että miksi kukaan ei tee oikeasti pidempää esim. 5,49 pitkää soutupaattia? Sitä ei tarvitsisi vielä edes rekisteröidä, jos joku sen nyt ongelmaksi näkee. Raja kun menee 5,5 metrissä. Voisihan olla menekkiä pidemmällekin soutupaatille tyyliin 5,9 metriä. Siihen mahtuisi jo pari kolmekin soutajaa hikoilemaan.

      Oikein hyvä kysymys. Miksei Suomessa tehdä hyviä soutuveneitä?


    • Kysyntää ois kirjoitti:

      Oikein hyvä kysymys. Miksei Suomessa tehdä hyviä soutuveneitä?

      "Oikein hyvä kysymys. Miksei Suomessa tehdä hyviä soutuveneitä? "

      Ei niin kauan kuin ihmiset vapaaehtoisesti ostavat savolaisveneenä tunnettuja leskentekijöitä!


    • Yammu-setä kirjoitti:

      "Oikein hyvä kysymys. Miksei Suomessa tehdä hyviä soutuveneitä? "

      Ei niin kauan kuin ihmiset vapaaehtoisesti ostavat savolaisveneenä tunnettuja leskentekijöitä!

      Mitäs täällä itkette, ei muuta ko leipomaan niitä hyviä soutuveneitä!
      Sitten pistätte huoltiksenpihalle hintaan 795€ ja rikastutte (muullahinnalla ei mene kaupaksi).
      Eipä tarvi enää ihmetellä.


  • Mistäs tiedät, ettei mene muulla hinnalla kaupaksi? Onko niitä pakko myydä huoltiksen pihalla? Laatutavara tullaan hakemaan suoraan veistämöltä.

    Mitenkä nuo ruotsalaiset saa myytyä noita rannikkosoutuveneitään 5000 € kipale?

    Itse en ole kiinnostunut soutuveneiden tekemisestä, mutta voisin hyvinkin olla valmis maksamaan 2500 € ns. hyvästä soutamiseen tarkoitetusta soutuveneestä.

    Nuo ruotsalaisten veneiden hinnat ovat kyllä niin kovia, että minun puolestani ne veneet saavat jäädä Ruotsiin, vaikka varmasti hyviä olisivatkin.

  • "Laatutavara tullaan hakemaan suoraan veistämöltä."
    Jos näin on niin sitä suuremmalla syyllä kannattaa alkaa tekemään niitä hyviä soutuveneitä. Eihän sun niitä tarvi itse tehdä senkun sanot vaan minkälainen ja käytät kassakonetta!
    Vai eikö ole kuitenkaan markkinoita niin kauan kun halvalla tehdään näitä nykyisiä malleja jotka siis ilmeisesti ovat raskassoutuisia?

    • Laittakaas nyt vinkkejä niistä kuntosoutuun kelpaavista soutuveneistä joilla pärjäisi myös kohtalaisessa aallokossa.


    • haluaisin soutaa kirjoitti:

      Laittakaas nyt vinkkejä niistä kuntosoutuun kelpaavista soutuveneistä joilla pärjäisi myös kohtalaisessa aallokossa.

      http://www.karstulanvene.com/
      Näpsä 500
      tai
      http://www.suomi-veneet.fi/tuotteet.php?tuote=12
      Suomi 520


    • Mitähän olisi hinta?


  • Voi pöljät , mikään noista ei vedä vertoja kaisla erä 525 veneelle !

    • Kaisla on housussas.

      Jos haet oikeasti kulkinetta kelille kuin kelille, hanki kajakki ja opettele käyttämään sitä.

      Saaristossa (suojassa) kelpaa mikä tahansa vene, mutta sitten kun lähdetään vähän ulommas avovesille, tarvitaan taitoakin.


    • Päijän 575 on Kaislaa lähes metrin pidempi ja siihen saa luvalla laittaa 15 heppaisen kiinni. Kolmen soutelijan paatti. Päätyisin kyllä Päijänteeseen, jos ylipäätään tuollaista pirunkenkämallista kuirua harkitsisin.


  • Eipä taida Suomen markkinoilla olla oikeasti merisoutuun suunniteltua soutupaattia.

    Ei pelkästään iso koko muuta venettä merikelpoiseksi. Kovassa kelissä pitää miettiä veneeseen myös itsetyhjentyvyys kun soutaessa ei pysty samaan aikaan äyskäröimään. Jos roiskeista pääsee kertymään liikaa vettä, niin veneen stabiilius häviää yllättävän äkkiä ja kohta koko paatti hörppää kunnolla.

  • Vaneeri materiaalina ei houkuttele. Muuten voisi olla ihan OK.

    Miten kelluvuus, jos täyttyy vedellä? Lainhan mukaan yli 6 m veneiden ei tarvitse olla itsestään kelluvia, joten tuskin tämäkään kelluu jos täyttyy vedellä.

    Yli 5,5 metrin veneet pitää myös rekisteröidä. Tuo on myös yksinsoudettavaksi aika iso.

    Suomi 520 on minusta paras matkasoutuun vähän isommillekin selille, vaan korkeampilaitainen sekin saisi kelillä olla.

    http://www.suomi-veneet.fi/tuotteet.php?tuote=12

    • Kelluu kyllä, sivukansien alla on kellukemateriaalia. Tottahan puuveneessä on oma hoitamisensa, vaikka eipä lasikuitukaan ikuista ole. Naarmuuntuneena laminaatti imee vettä n. 5% painostaan, jäätyy talvella, ja alkaa pehmittämään laminaattia.


    • jarkinkanootti kirjoitti:

      Kelluu kyllä, sivukansien alla on kellukemateriaalia. Tottahan puuveneessä on oma hoitamisensa, vaikka eipä lasikuitukaan ikuista ole. Naarmuuntuneena laminaatti imee vettä n. 5% painostaan, jäätyy talvella, ja alkaa pehmittämään laminaattia.

      No voi ei! Meidän 30 vuotias lasikuitusoutuvene on nyt jo varman ihan pehmeä. Pitäisköhän hakea se sisälle ettei pakkanen pane sitä enää lisää?


  • Täällä www.artekno-veneet.fi erä 650 vene pituuttakin 650 cm 135 cm leveys on sopiva juuri soutamiseen

  • Jos tarkoitus on lähinnä soudella niin osta tarjouksesta parin sadan sähköperämoottori. Siitä on vaikka verkkoja laskiessa apua ja toisaalta, sen voi laittaa pikkuisen tuuppaamaan samalla kun soutaa vastatuuleen. Vehje syö hyvin vähän sähköä pienellä teholla ja virtaa riittää tunneiksi - täydellä teholla vain hyvin lyhyen aikaa. Kovin ulos et voi mennä sähköllä, mutta etpä avoveneellä ehkä haluakaan.

    Itse vehje ei paina mitään mutta pari akkua painaa pikku nelitahtisen verran. Idis on siinä että ne ovat keskituhdon alla, mahdollisimman alhaalla ja keskellä. Niitä sitten rannassa latailee.

    Jos pääpaino on soutamisella, otat tietysti kapeaperäisen veneen, ja jos merellä, niin tietysti kohtuu kookkaan. Ne akut pitäisi olla jossain kotelossa ettei tule ilotulitus heti kun aalto roiskauttaa.

    • Ei kai noilla pienillä ja kevyillä alumiinikipoilla ole mitään asia merelle?


  • Olen tässä soudellut nyt vähän toista kesää. Suvi 495:lla. Kulkee tosi liukkaasti varsinkin jos on yksin soutamassa. Ja tosi vakaa ollut vaikka noita nulikoita, joilla ei ole tajua nopeusrajoituksista, on sattunut noin joka toisella reissulla kohdalle. Vastatuuleenkin menee aika leppoisasti. Raskaammalla kuormalla olen pari kertaa ollut menossa (neljä henkeä ja koirat vähän evästä). Ei ihan niin joutuisaa. Mutta ei se silti työltä tunnu (ainakaan meikäläisen työntekoon tottuneissa lihaksissa). Kevyessä kuormassa soutelu on helposti vauhdiltaan sellaista pikkuprutkun menoa. Jos rupeaa tosissaan vetämään (mitä nivelet ei enää oiken tahdo sallia) niin sit menee aika hyvää vauhtia.

    Pohjan peseminen merialueella on vähän harmillista hommaa. Piti lämpimillä säillä käydä sukeltamassa. Mutta kun ei noita lämpimiä oikein tullut tälle kesälle. Taas pitää harjailla käsin puhtaaksi ja liuottaa oksaalihapolla.

  • Sama tilanne keväällä. Oman kokemukseni mukaan Suomessa tehdään ihan hyviäkin veneitä. Kalliitahan ne ovat kun Suomi on korkeiden kustannusten maa. Ne halvimmat jätin itse väliin. Kaislan 525 on varsin tukeva ja siisti paatti. Samoin Päijän 520 josta en tosin pitänyt kun siinä ei ole moottorikaivoa. Oma valintani oli Veto5 joka vastasi parhaiten omia vaatimuksia. Kolme lukittavaa säilytystilaa, ei liian raskas yksin soudella. Riittävä laitakorkeus ja hyvä ajaa moottorillakin evän kanssa. Moottorikaivo myös plussaa.
    Kaksikuorisena siisti kuten tietysti nuo kaksi muutakin jotka mainitsin. Haittapuolena tuossa Veto5:ssa on sisäpuolen valkoinen pinta joka aurinkoisella kelillä häikäisee ikävästi. Noissa kahdessa muussa se on tajuttu ja laitettu väriä sisäpintaan. Yksikuorista en halunnut. Airot näissä kaikissa on perustavaraa ja jos ja kun suunnittelen pitempää soutukeikkaa, aion hankkia toisenlaiset airot veneeseen.

  • http://virusboats.jimdo.com/

    Ranskalaisia matkasoutuveneitä. Hinta varmaan jotain yli neljä tonnia, mutta liukkaasti liikkuu ja on itsetyhjeneviä ainakin osa noista malleista. Tosin myös kiikkeriä.

  • Neljällä tonnilla saa jo toimivan matkaveneen, kuka hullu lataisi sellaista rahaa soutuveneeseen. Tämäkin keskusteluketju kaivettu vuodesta 2013, onkohan kysyjäkin jo vaihtanut harrastusta

suomi24-logo

Osallistu keskusteluun

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

Luetuimmat keskustelut

  1. Hieman säälittää suomalaisen duunarin sinisilmäisyys

    Ennen vanhaan ei käynyt pienessä mielessäkään, että tehtäisiin töitä ilman liittoon kuulumista. Se oli itsestäänselvyys. Suomen taloudella meni todell
    Maailman menoa
    159
    4432
  2. Erika ja viisuvalinta

    Cicciolina todella reipas ja mukaansatempaava esitys. Toivottavasti Erika pääsee kisoihin mukaan !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
    Maailman menoa
    143
    4143
  3. Hengityssuoja, viruksia vastaan. Ihan pelleilyäkö?

    Kuulemma hengityssuojaimet ovat loppuneet niin apteekeista kuin tukkureiltakin, kertoo Hesari. "Hengityssuojaimet loppuivat tukkureilta ja monista ap
    Maailman menoa
    106
    3924
  4. Coronavirus-hysteria

    Mihinkähän mittakaavoihin tuo hysteria pääsee? Luuletteko, että kohta vaikkapa bussilastillinen tyhjenee jonkun yskäistyä seuraavassa etapissa? Entä m
    Maailman menoa
    108
    2910
  5. Seinäjoella jälleen kuolonkolari

    Kyllä eikö näitä teitä saada sellaiseen kuntoon, että ihmiset (jotka on pakotettu käymään töissä) voisivat taittaa taivaltaan ilman järjetöntä kuolema
    Seinäjoki
    30
    1209