The walking dead

että amerikkalaisissa sarjoissa ei esiiny rumia ihmisiä muuta kuin koomisissa sivurooleissa

Mun mielestä toinen kausi oli huono liiallisen pitkäveteisen draaman takia, muutamista huipennuksista huolimatta. Meinasin jo lopettaa koko sarjan seuraamisen. 3. kausi oli jo sitten vauhdikkaampi, mutta kun 4. kausi sijoittuu edelleenkin samaan vankilamiljööseen, niin se puuduttaa menoa. Sarja ei tule kestämään jos 5. kausi sijoittuisi edelleenkin vankilaan.

ruiyjmdnhtymtutyt kirjoitti:

Mun mielestä toinen kausi oli huono liiallisen pitkäveteisen draaman takia, muutamista huipennuksista huolimatta. Meinasin jo lopettaa koko sarjan seuraamisen. 3. kausi oli jo sitten vauhdikkaampi, mutta kun 4. kausi sijoittuu edelleenkin samaan vankilamiljööseen, niin se puuduttaa menoa. Sarja ei tule kestämään jos 5. kausi sijoittuisi edelleenkin vankilaan.

Toinen kausi oli paras juurikin hyvin kirjoitetun draaman vuoksi. Kun joku hahmoista kuolee, niin se oikeasti kolahtaa, koska hahmot on hyvinkirjoitettuja. Kolmoskaudella on yksinkertaistettu touhua ja nyt on aivan sama vaikka kaikki kuolisi, kun on niin huonosti kirjoitettua saippuasarjaa koko juttu. Se kuvernöörikin oli täysin turha pahishahmo suoraan jostain kliseisestä roistogalleriasta.

ruiyjmdnhtymtutyt kirjoitti:

Mun mielestä toinen kausi oli huono liiallisen pitkäveteisen draaman takia, muutamista huipennuksista huolimatta. Meinasin jo lopettaa koko sarjan seuraamisen. 3. kausi oli jo sitten vauhdikkaampi, mutta kun 4. kausi sijoittuu edelleenkin samaan vankilamiljööseen, niin se puuduttaa menoa. Sarja ei tule kestämään jos 5. kausi sijoittuisi edelleenkin vankilaan.

Toivottavasti toista suosikkihahmoistani, Carolia, seurataan enemmän kuin pitkäveteistä vankilamiljöötä. Vankilassa ei ole jäljellä muita kuin Daryl, jonka joutuminen kulkijan hampaisiin enää liikuttaisi.

Harmi, että Andrealta jo lähti henki - hän ja Carol olisivat olleet seuraamisen arvoinen parivaljakko.

eriävä mielipide kirjoitti:

Toinen kausi oli paras juurikin hyvin kirjoitetun draaman vuoksi. Kun joku hahmoista kuolee, niin se oikeasti kolahtaa, koska hahmot on hyvinkirjoitettuja. Kolmoskaudella on yksinkertaistettu touhua ja nyt on aivan sama vaikka kaikki kuolisi, kun on niin huonosti kirjoitettua saippuasarjaa koko juttu. Se kuvernöörikin oli täysin turha pahishahmo suoraan jostain kliseisestä roistogalleriasta.

Nimenomaan. Toiset eivät ymmärrä, että jännitys luodaan jollain aivan muulla kuin toiminnalla.

ewdasdsdada kirjoitti:

Nimenomaan. Toiset eivät ymmärrä, että jännitys luodaan jollain aivan muulla kuin toiminnalla.

"Nimenomaan. Toiset eivät ymmärrä, että jännitys luodaan jollain aivan muulla kuin toiminnalla."

Kyllä tässä 2. kauden liiallisessa pitkäveteisessä draamassa oli sitä jännitystä jopa vähemmän kuin kauniissa ja rohkeissa. Muistaakseni jaksot, kun porukka saapui Hershelin maatilalle olivat todella pitkäveteistä lässytystä, ihan kuin ideat olisivat olleet lopussa ja väkipakolla tehtiin jaksoja. Muistaakseni fanit olivat myös barrikaadeilla asian takia ja kolmoskaudella moista merkityksetöntä lässylässyn-saippuaa ei ollut.

Myös 2 kaudella kiinnitettiin Carlin toipumiseen ampuhaavasta ja Sophian etsimiseen aivan liikaa huomiota, siis niin paljon että mielestäni se meni yli.

Muistaakseni eräskin jakso oli semmoinen, että tarina ei edennyt yhtään. Ihan kuin porukka olisi ollut "teekuitsuilla" tunnin ja se näytettiin.

ruiyjmdnhtymtutyt kirjoitti:

"Nimenomaan. Toiset eivät ymmärrä, että jännitys luodaan jollain aivan muulla kuin toiminnalla."

Kyllä tässä 2. kauden liiallisessa pitkäveteisessä draamassa oli sitä jännitystä jopa vähemmän kuin kauniissa ja rohkeissa. Muistaakseni jaksot, kun porukka saapui Hershelin maatilalle olivat todella pitkäveteistä lässytystä, ihan kuin ideat olisivat olleet lopussa ja väkipakolla tehtiin jaksoja. Muistaakseni fanit olivat myös barrikaadeilla asian takia ja kolmoskaudella moista merkityksetöntä lässylässyn-saippuaa ei ollut.

Myös 2 kaudella kiinnitettiin Carlin toipumiseen ampuhaavasta ja Sophian etsimiseen aivan liikaa huomiota, siis niin paljon että mielestäni se meni yli.

Muistaakseni eräskin jakso oli semmoinen, että tarina ei edennyt yhtään. Ihan kuin porukka olisi ollut "teekuitsuilla" tunnin ja se näytettiin.

Mikään noista mainitsemistasi asioista ei ole puute, jos oikeasti haluaa edes suht. realistisen sarjan, joka kertoo postapokalyptisen tuhon jälkeisestä selviytymisestä eikä vain seurata tv-versiota jostain zombien lahtaus tietokonepelistä. En itse muista mitään teekutsuja, mutta ylipitkältä kolmoskaudeltahan sellainen löytyi. Kokonainen jakso vietettiin seuraamassa kun Kuvernööri ja Rick keskustelee tai "neuvottelee" varastossa. Vain poriseva teepannu puuttui taustalta. Muutenkin koko sitä Woodsbury/Kuvernööri-kuvioita venyteltiin liikaa. Koko kuvio oli muutenkin täysin väkinainen konflikti yhtä sarjiskonnaa ja hänen aivottomia kätyreitään vastaan.

Kaikki uudet hahmot, jotka kolmoskaudella tuotiin sarjaan oli yksiulotteisia pahvihahmoja. Yhden ilmeen Michonne, überpahis-Kuvernööri ja hänen nössötiedemiehensä jne. Tämän lisäksi vanhoja hahmoja tyhmennettiin, esim. sekoileva Rick, joka viettää useamman jakson seuraillen omia hallusinaatioitaan ja idiootti Andrea, joka haahuilee Woodsbury-Vankila väliä saamatta mitään aikaiseksi.

Eikä siinä zombien lahtaamisessa ole mitään uutta eikä jännittävää, jollei tarina ja hahmot ole hyviä ja aidontuntuisia. Mutta tässä on se ero: ketkä haluaa tietokonepelimäisiä konnia ja zombie-lahtausta ja ketkä haluaa nähdä hyvinkirjoitettua postapokalyptista draamaa, jossa jännitteet on aitoihin inhimillisiin tunteisiin perustuvia.

eriävä mielipide kirjoitti:

Mikään noista mainitsemistasi asioista ei ole puute, jos oikeasti haluaa edes suht. realistisen sarjan, joka kertoo postapokalyptisen tuhon jälkeisestä selviytymisestä eikä vain seurata tv-versiota jostain zombien lahtaus tietokonepelistä. En itse muista mitään teekutsuja, mutta ylipitkältä kolmoskaudeltahan sellainen löytyi. Kokonainen jakso vietettiin seuraamassa kun Kuvernööri ja Rick keskustelee tai "neuvottelee" varastossa. Vain poriseva teepannu puuttui taustalta. Muutenkin koko sitä Woodsbury/Kuvernööri-kuvioita venyteltiin liikaa. Koko kuvio oli muutenkin täysin väkinainen konflikti yhtä sarjiskonnaa ja hänen aivottomia kätyreitään vastaan.

Kaikki uudet hahmot, jotka kolmoskaudella tuotiin sarjaan oli yksiulotteisia pahvihahmoja. Yhden ilmeen Michonne, überpahis-Kuvernööri ja hänen nössötiedemiehensä jne. Tämän lisäksi vanhoja hahmoja tyhmennettiin, esim. sekoileva Rick, joka viettää useamman jakson seuraillen omia hallusinaatioitaan ja idiootti Andrea, joka haahuilee Woodsbury-Vankila väliä saamatta mitään aikaiseksi.

Eikä siinä zombien lahtaamisessa ole mitään uutta eikä jännittävää, jollei tarina ja hahmot ole hyviä ja aidontuntuisia. Mutta tässä on se ero: ketkä haluaa tietokonepelimäisiä konnia ja zombie-lahtausta ja ketkä haluaa nähdä hyvinkirjoitettua postapokalyptista draamaa, jossa jännitteet on aitoihin inhimillisiin tunteisiin perustuvia.

"ketkä haluaa tietokonepelimäisiä konnia ja zombie-lahtausta ja ketkä haluaa nähdä hyvinkirjoitettua postapokalyptista draamaa, jossa jännitteet on aitoihin inhimillisiin tunteisiin perustuvia. "

Niin, samaa mieltä. Tässä sarjassa on hyvin kirjoitettua tunteisiin perustavaa draamaa, mutta tässä sarjassa se on vedetty tarpeettoman pitkiksi useissa kohdissa. Kuten juuri mainitsitkin 3. kauden viskipullokeskustelun(olin unohtanut tuon) .

Mutta myös 2. kaudella vedettiin ylipitkäksi lässytykseksi jopa rasittavammin kuin tuo kolmosen viskipullokeskustelu. Se oli ajoin ihan pausella ja lässytti merkityksetöntä saippuaa kuin säästä olisi keskusteltu teekupin äärellä. En nyt muista tarkemmin jaksoja, eikä ole mistä katsoa, mutta sen muistan, että tuskallisesti seurasin ja kirosin sen ja olin jo hyvästelemässä koko sarjan, mutta kituutin ne pohjat ja sittenhän se paransi taas menoaan.

Ja kuten aikaisemmin mainitsin. Carlin toipuminen ampumahaavasta vedettiin täysin ylipitkäksi.

Ps. Onneksi Karen kuoli sarjassa, sillä mua ällötti hänen ja Tyreesen suhde. Oli kyllä niin epäsuhta pari joiden henkilökemiat eivät toimineet ollenkaan. olisi ollut tuskaa katsoa sitä menoa pidempään.

ruiyjmdnhtymtutyt kirjoitti:

"ketkä haluaa tietokonepelimäisiä konnia ja zombie-lahtausta ja ketkä haluaa nähdä hyvinkirjoitettua postapokalyptista draamaa, jossa jännitteet on aitoihin inhimillisiin tunteisiin perustuvia. "

Niin, samaa mieltä. Tässä sarjassa on hyvin kirjoitettua tunteisiin perustavaa draamaa, mutta tässä sarjassa se on vedetty tarpeettoman pitkiksi useissa kohdissa. Kuten juuri mainitsitkin 3. kauden viskipullokeskustelun(olin unohtanut tuon) .

Mutta myös 2. kaudella vedettiin ylipitkäksi lässytykseksi jopa rasittavammin kuin tuo kolmosen viskipullokeskustelu. Se oli ajoin ihan pausella ja lässytti merkityksetöntä saippuaa kuin säästä olisi keskusteltu teekupin äärellä. En nyt muista tarkemmin jaksoja, eikä ole mistä katsoa, mutta sen muistan, että tuskallisesti seurasin ja kirosin sen ja olin jo hyvästelemässä koko sarjan, mutta kituutin ne pohjat ja sittenhän se paransi taas menoaan.

Ja kuten aikaisemmin mainitsin. Carlin toipuminen ampumahaavasta vedettiin täysin ylipitkäksi.

Ps. Onneksi Karen kuoli sarjassa, sillä mua ällötti hänen ja Tyreesen suhde. Oli kyllä niin epäsuhta pari joiden henkilökemiat eivät toimineet ollenkaan. olisi ollut tuskaa katsoa sitä menoa pidempään.

Keskustelut ei voi olla liian pitkiä, jos ne on hyvin kirjoitettuja ja niissä on jotain aitoutta mukana eikä vain jotain juonen selittelyä tai tunteiden alleviivausta. Mitä nyt näitä uusimpiakin jaksoja (4. kausi) olen katsonut niin viime jaksossakin pysähdeltiin moneen kertaan keskustelemaan ihan itsestäänselvistä asioista ja toistelemaan jo moneen kertaan toisteltua.

Walking Deadin kulisseissahan on ollut monenlaista draamaa. Jo kaksi sarjan vetäjää on lähtenyt lätkimään. Alkuperäinen vetäjä Frank Darabont halusi kuvata hitaammalla tahdilla ja tehdä elokuvamaisempaa sarjaa kuin mitä yleensä tv:ssä on totuttu näkemään, mutta ilmeisesti tv-yhtiön pamput ahneuksissaan vain halusi että tehdään enemmän jaksoja ja halvemmalla. Näkyy myös lopputuloksessa. Lupaavan alun jälkeen sarja alkanut rullaamaan samalla liukuhihnatyylillä kuin suurin osa tv-sarjoista.