Sukset ovat menneet pahasti ristiin mieheni kanssa. On syytöksiä(kokoajan "kun SINÄ ett tee mitään hyödyllistä jne.) ja suoranaista henkistä väkivaltaa hänen taholtaan. Monta kertaa ajatellut että vain otan ja lähden.
Saan takuueläkettä sen vähän alla 600e/kk,eikä muita tuloja ole. Lapset ovat jo isoja ja omillaan. Ei kolmansia osapuolia. On vaan tullut mittaa täyteen, kaikki on tullut ns tappiin asti eikä sitä tappia enää niin vain paineta takaisin. Ongelma on se että asumme isäni omistamassa talossa ja saimme 6kk:ta sitten vanhempieni omistaman mökin itsellemme. Entäs jos mies jättää minut yksin koko "paskan! kanssa. Vanhempani asuvat muualla ja he maksavat lämmöt,me maksamme oman sähkön vuokraa ym.kuluja. Olen vain niin rikki ja loppu tätä kaikkea etten jaksa enää oikein mitään. Haluaisin edes 1vrk pois, mutta jos mies onkin sillä aikaa lähtenyt eikä halua enää palata tsm. Onhan minussakin vikaa,myönnän. Ja mieheni on kärsinyt mm.uniapneasta ym ja on ollut sen vuoksi huonolla tuulella, mutta olen kyllästynyt olemaan mieheni henkinen likasanko, olemaan se ainoa rehellinen suhde.Omille ystävilleen hän on kyllä mielinkielin. Haluan vain pistää hänet vastatusten oman itsensä kanssa ja ajattelemaan asioita myös kannaltani-
Saan takuueläkettä sen vähän alla 600e/kk,eikä muita tuloja ole. Lapset ovat jo isoja ja omillaan. Ei kolmansia osapuolia. On vaan tullut mittaa täyteen, kaikki on tullut ns tappiin asti eikä sitä tappia enää niin vain paineta takaisin. Ongelma on se että asumme isäni omistamassa talossa ja saimme 6kk:ta sitten vanhempieni omistaman mökin itsellemme. Entäs jos mies jättää minut yksin koko "paskan! kanssa. Vanhempani asuvat muualla ja he maksavat lämmöt,me maksamme oman sähkön vuokraa ym.kuluja. Olen vain niin rikki ja loppu tätä kaikkea etten jaksa enää oikein mitään. Haluaisin edes 1vrk pois, mutta jos mies onkin sillä aikaa lähtenyt eikä halua enää palata tsm. Onhan minussakin vikaa,myönnän. Ja mieheni on kärsinyt mm.uniapneasta ym ja on ollut sen vuoksi huonolla tuulella, mutta olen kyllästynyt olemaan mieheni henkinen likasanko, olemaan se ainoa rehellinen suhde.Omille ystävilleen hän on kyllä mielinkielin. Haluan vain pistää hänet vastatusten oman itsensä kanssa ja ajattelemaan asioita myös kannaltani-
Vastaukset 11
Vanhimmat
"Entäs jos mies jättää minut yksin koko "paskan! kanssa. "
Tuo ei ole ongelma. Ongelma on se, ettei mies lähde!
Mutta asiaan. Parhaiten pääset alkuun, kun haet eroa, käännyt oikeusavustajan puoleen (ositus). Sekä otat sosiaalitoimeen yhteyttä. Kannattaisi myös kertoa vanhemmille eroaikeista.
Ihan totta? Erotakin voi, mutta sitten, kun monta muuta konstia on koetettu. Yksinkertaisen ihmisen ainut keino on ero, muut kokeilevat muita konsteja ainakin ensin.
Itse tein päätösken ...hain vuokra-asunnon ja muutin... rahat ei riitä mihinkään mutta mielummin elän tyhjätaskuna kuin painostavassa liitossa!
Hmm.. Takuueläke on kyllä yli 700e ja lisäksi sairauskulujen perusteella voisit hakea eläkkeensaajan hoitotukea? Jos sinulta menee veroja, niin tarkastuta vero% nyt pikaisesti sillä nykyään menee vain ylevero, 1% mikäli työeläkettä sinulla ei ole siis.. se perus kansaneläke meinaa on niin pieni jopa takuueläkkeen kanssa ettei veroja tarvitse maksaa, toki jos haluaa säästää aina veronpalautuksiin niin eri juttu.
Asumistukea myös saa yksin paremmin kuin yleistä asumistukea.. Eli taloudellisesti pärjäisit lopulta paremmin yksin jos olet normaalisti myös osuutesi tottunut maksamaan eikä mies siis ole maksanut enemmän. ;)
Itse pärjään paljon paremmin erottuani, vaikka onkin peruskansaneläke vain ja asumistukeakin saan, ok-talossa otetaan kohtuulliset lämmityskulutkin huomioon ja vaikka vanhempasi niistä huolehtisivat, hae ihmeessä niistä tukea..
Kerrot tuosta vanhempiesi osuudesta asuntoonne ja mökin saamiseen, ensin sinun täytyy vanhempiesi kanssa hoitaa asiat niin, että ukko ei pääse hyötymään heidän antamastaan omaisuudesta. Vaikka ette nyt eroasisikaan on syytä hoitaa tämä asia kuntoon ja pian.
Mene ja keskustele vanhempiesi kanssa. sain kirjoituksesta mielikuvan, että asunto on vanhempien, olette tavallaan vuokralaisia , silloin miehellä ei oel mitään oikeutta siihen asuntoon.
Oliko mökki annettu ihan virallisesti nimiinne, vaiko yksin sinun nimiisi, silloikin teillä pitää olla evioehto, jotta mökki ei jakaudu rahallisesti myös miehelle.
Kannattaa nyt keskustella vanhempien kanssa ja vain sinä yksin, miehen ei ole syytä tietää asiasta yhtään mitään ja käyttäkää tarvittaessa apua, jota nyt sinun tulojesi vuoksi löytyy halvimmin oikeusaputoimistosta.
Avioero on tosiaan köyhyysloukku monelle. Mies tietää etten voi erota ja kohtelee sen mukaisesti. Pätkätöiden takia minulla ei ole koskaan ollut taloudellista itsenäisyyttä. Koulutukseni mukainen työ vaatisi aluksi muuttoja vuoden välein. Se olisi lapsille rankkaa. Miehen työn takia olemme olleet aloillamme. Olen tehnyt niitä töitä, joita olen saanut tai hoitanut lapsia kotona. Kotityöt saan tehdä, olin töissä tai kotiäiti. Avioehdon vuoksi jäisin tyhjän päälle. En tiedä pystyisinkö elättämään lapseni kun määräaikaisuuteni taas päättyy. Saisinko edes vuokra-asuntoa yksityiselta? Kaupungin jonot ovat pitkät. Tuntuu kuin olisin puoliksi haalistunut, muuttunut sohvan väriseksi. Vain lasteni seurassa tai lenkillä tunnen eläväni. Mies vähättelee ja eristää minut ja nauttii siitä, että tietää ettei minulla ole vaihtoehtoja. Kun olin viimeisilläni raskaana hän sanoi ettei rakasta minua. Oli sitten mukavaa mennä synnyttämään. Tyypillistä. Kun palauduin raskaudesta olen kelvannut taas seksiin. Mies huutaa minulle ja lapsille päivittäin. En tiedä olenko puolen vuoden kuluttua työtön, eronnut ja asunnoton, jonka lapset isä on vienyt. Elän päivän kerrallaan. Sen pidemmälle en voi elämääni suunnitella. Voimia teille kaikille eroa puntaroiville!
Tuo ei ole ihmisarvoista elämää. Varaa aika esim oikeusaputoimistoon ja selvitä oikeutesi. Pienituloisena yksinhuoltajana voit saada asumistukea, toimeentulotukea. Yh saa myös elatusapua, korotettua lapsilisää. Kuulostat masentuneelta ja kohta sinusta ei ole iloa edes lapsillesi. Noiden oikeuksiesi selvittäminen ei tarkoita vielä että eroaisit, mutta saisit edes faktaa siitä, mikä olisi elintasosi mahdollisen eron jälkeen. Kunnan oikeusapu on varsin edullista ja se on luottamuksellista eikä puolisollesi lähde siitä tietoa.
Niin tyypillistä jotta mies hallitsee rahalla. :(
Otappa oikeasti selvää asioista.. jos teillä on hieno ok-talo niin puntaroi onko sekään nyt sinulle ja lapsillesi sen arvoista, kuunnella huutoa päivittäin ja tuo ns.seksiin kelpaaminen?! Haloo.. sullehan miehen ns.pitäis kelvata siihen jos jonkun eikä sinun ajatella noin kelpaamisiasi!
Toki olisi toivottavaa jo lasten vuoksi, että saisit miehesi näkemään miltä sinusta vaimona tuntuu tuollainen käytös ja kohtelu. Suostuisiko mies kanssasi lähtemään jonneki keskutelemaan avioliittonne tilanteesta? :)
Avioehto ei aina sulje pois tasinkoa.. ;) Olet hoitanut kotia ja lapsia paljon ja ne katsotaan oikeudessa tapauskohtaisesti.
Saisit elatusavun, lapsilisiin yh-korotukset (yhteishuoltajuudessa saa se, jonka luona lapset ovat kirjoilla), asumistuen vaikka pätkätyöläinen olisitkin ja asunnon saaminen erotilanteessa kaupungilta on helpompaa, koska kaupungin pitää tarjota koti lapsiperheelliselle hädän hetkellä.
Oikeusapu toimisto osaa neuvoa näissä.. uskon jopa sinunkin kohdallasi taloutesi paranevan, mikäli päätät erota. Jos mies ei halua nähdä mitään vikaa toimintatavoissaan?
Kiitos vastauksista, joita sain. Ap:n kirjoitus jotenkin kirvoitti minut avautumaan omasta elämästäni.
Olemme käyneet perheneuvolassa, mutta ei siitä ollut hyötyä. Kotona sitten mies huusi ja osoitti mieltään, että miksi sinä menit tuolla tavalla häntä mustamaalaamaan. Ei sitten menty enää. Jossakin vaiheessa mieheni oli paras ystäväni. Tai ainakin luulin niin. Nyt olen surullinen, epävarma ja peloissani. Toivoisin, että puolisoni rakastaisi ja kunnioittaisi minua huolimatta siitä, että toivon, että hän laittaisi astiansa tiskikoneeseen, roskansa roskikseen, pesisi joskus vessanpöntön ja pyykkäisi itse alushousunsa. Tai vaikka ei rakastaisi niin toivon, että voisimme elää sovussa.
Pelkään sitä mitä tuleman pitää. Tämä kaikki epävarmuus elämässä on heijastunut terveyteeni siten, että vaikka pystyn pyörittämään arkea ja iloitsemaan lapsistani minulle on tullut rytmihäiriöitä. Lääkärikin on laittanut ne merkille, en vain kuvittele niitä.
Suunnitelmani on yrittää sinnitellä ja hakea vakituista työtä. Ehkä siten meillä olisi varaa asua, vaikka sitten pikkukopperossa, lähellä nykyistä kotiamme eikä lasten tarvitsisi vaihtaa koulua ja tarhaa ja erota ystävistään. Lasten isänkin kanssa olisi siten helpompi järjestää arki niin, että hän olisi siinä mukana. Aikamoinen haave.
Esikoinen tuossa kuumeisena köhi niin ankarasti, että oksensi. Tarjosin hänelle juuri vettä ja kuumelääkettä. Seurailen tässä pysyykö lääke sisällä ja laskeeko kuume. Suomi24 ja vastauksenne pitävät minulle sopivasti seuraa. Uskaltanen kohta taas palata nukkumaan, ainakin koiranunta :)
Olisiko sulla narsistinen mies?
" Lasten isänkin kanssa olisi siten helpompi järjestää arki niin, että hän olisi siinä mukana. "
Haloo! Et sinä voi mitenkään järjestää tulevaa exää, lasten isää mukaan arkeen. Ihan turhaa kuvittelua. Ja miten hän osallistuisi lasten arkeen, kun nyt ei osaa korjata edes OMIA roskia roskikseen? Todellakin aikamoinen haave... Se ei takuulla toteudu. Sori. Jos hyvin käy, mies erotessanne vain uhkaa tai on maksamatta elatusmaksuja. Tekee kaikkensa, että selviäsi niiden maksamisesta halvimmalla mahdollisella tavalla. Luultavasti ehdottaa 50/50 asumista, koska se on hänelle edullisinta. Vaikkei sitten todellisuudessa lapsia koskaan hoitaisikaan eikä heille koskaan mitään ostaisi. Jos huonosti käy, niin mies aloittaa huoltajuuskiistan. Yksinhuoltajuus hänelle. Näin hän hankaloittaisi sinun ja lasten elämää takuuvarmasti vielä kauan eron jälkeen.
Älä ole sinisilmäinen. Ajattele nimenomaan ja sinnikkäästi omaa ja lasten etua. Lasten etu ei ole isä, joka ei ole koskaan osallistunut mitenkään arjen pyörittämiseen eikä lasten hoitamiseen.