Oon tavannu mulle täydellisen tytön netissä, joka asuu n. 5 tunnin matkan päässä. Menin hänen luokse viikonlopuksi, joka oli elämäni paras viikonloppu. Sitä viikonloppuu ennen oltiin jo viestitelty monta tuhatta viestii ja monta puheluu ja lopuks aina laitettiin "rakastan sua" yms. En ois koskaan halunnut lähtee takaisin kotiin vaan jäädä hänen luokseen ikiajoiksi. Juuri ennen kuin nousin junaan niin me suudeltiin ja näin hänen itkevän. Sen viikonlopun jälkeen me viestiteltiin iha normaalisti kuin juuri ennen sitä viikonloppua mutta sitten kun aikaa kului viikkoja niin hän lakkasi käyttämästä sydämmiä viesteissä yms ja parin päivän jälkeen tuli viesti "sori, mää en jaksa tätä enää koska välimatka on niin iso jne. Oon tosi pahoillani mut mää en vaa enää halua jatkaa" Olin tosi hämmentynyt. Sen viestin jälkeen hänestä ei ole kuulunut mitään. Olen ihan varma että hänellä ei ole ketään toista. Mä en vaa saa sitä tyttöö pois mielestäni ja mulla on hirveä ikivä. Mä tarvitsisin tyttöystävää tuekseni koska olen ns. koulukiusattu mutta miten jatkaa? Olen hirveän masentunut ja surullinen. Tarvitsisin kaiken mahdollisen avun.
Rakastunut mutta...
Josarei98
7227
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ota uudelleen yhteyttä. Minä tein samalla tavalla kuin tyttöystäväsi omalle poikaystävälleni. Kunpa hän olisi ottanut yhteyttä. Mutta ehkä hän ei ollut oikeasti minuun rakastunut, vaan saattoi unohtaa nopeasti. Kuka tietää.
Tai mene paikan päälle tapaamaan.
ääh, liian myöhäistä. Se ehti jo löytää jonku toisen... nyt en todellakaan tiedä mitä tehdä :( Olen kyllä onnellinen hänen puolesta mutta miten ny sitten jatketaan. oon masentuneempi kuin koskaan.
Näyttipä olevan varsinaista rakkautta kun 5 tunnin välimatka oli niin ylitsepääsemätön asia ja uusi poikaystäväkin löytyi niin nopeasti.
Älkää teinit sotkeko ihastumista rakkauteen. Ette te parin kuukauden tutusmisen perusteella voi sanoa että rakastatte jotakin. Olette silloin vielä kuherruskuukausi vaiheessa kun kaikki on niin ihanaa sen uuden ihastuksen kanssa.
Etsit itsellesi uuden, ja unohdat edellisen. Sen minkä menettää, tulee tilalle jotain parempaa. Hän ei vain ollut sinulle sopiva, ja myöhemmin tulet tämän kyllä huomaamaan, kun olet uuden kullan kanssa, joka sopii sinulle paremmin.
Tervetuloa aikuisten maailmaan, jokainen meistä on aikanaan käynyt läpi ensimmäiset sydänsurunsa mutta usko pois, niistä selviää.
Minulla pisti silmään lauseesi "Mä tarvitsisin tyttöystävää tuekseni koska olen ns. koulukiusattu". Tuo ei todellakaan saa olla seurustelun lähtökohta! Toinen ihminen ei voi korjata koulukiusaamisen jälkiä, niihin sinun pitää hakea apua ammattiauttajalta. Jos muutenkin vuodatat toiselle kiusaamiskokemuksiasi ja masennustasi niin on erittäin todennäköistä, että tulevatkin suhteet kariutuvat aika nopeasti.
No haloo miten ihmeessä toista voi tukea ja ymmärtää jos noist voi puhua.
Kyllä kaikesta pitää voida puhua, eikä se silti ole vuodattamista!
Tukea voi saada, vaikka ilman sanojakin. Jo se, että on joku jota rakastaa, antaa tukea ja voimaa kestää niitä kamaliakin asioita.
Jos rakastaa, haluaa tukea toista.
Mutta olipa tyttö nopea käänteissään! Onko se tottakaan, että nyt on jo uusi?