Lähdin yhteisesti omistamastamme kodista lasten kanssa viikko sitten ja osa tavaroistani on vielä siellä vanhassa asunnossa. Eilen sitten hain sieltä jotain tavaroita, niin tuleva ex (ei tietääkseni ole vielä allekirjoittanut eropapereita) alkoi huutamaan, että anna asunnon avaimet hänelle heti! Tai hän haetuttaa ne minulta poliisilla! En antanut avaimia... Miten on, pitääkö minun luovuttaa avaimet, vaikka siellä on vielä minun tavaroitani eikä ero ole edes harkintavaiheessa? llmoitan aina, kun menen asunnolle, enkä käy siellä hänen poissaolleessaan...
Avaimet
Eroava
145373
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
avaimet pitää luovuttaa miehellesi,ellet sitten omista ko.asuntoa.Saat varmaan tavaroitasi noutaa miehesi kotonaollessa
Mikäli tilanteenne päätyyy viralliseen eroon, niin sinulla pitää olla esim.kuitteja jäljellä että pystyt todistamaan asunnossa olevien tavaroiden kuuluvan sinulle.
"yhteisesti omistamastamme kodista"
Koti on siis yhteinen eli sinulla on täysi oikeus pitää avaimet. Koska olette aviossa, on asunto myös sinun, vaikka se olisi miehesi ostama! Poliisit eivät tule sinulta avaimia hakemaan, äläkä sinäkään luovuta niitä miehellesi!
Tuolla ehdoteltiin kuittien säilyttämistä. Et tarvitse mitään kuitteja, koska olette aviossa! Kaikki menee automaattisesti puoliksi (velat ja omaisuus), jos ette erikseen muuten sovi!
Vähän omituinen naispoliisi sanoi, että exälläni oli oikeus pitää taloni havaimia, vaikka minulla oli jo lainhuutokin taloon. Sai kuulemma hakea omia tavaroitaan, vaikka minä en ollut kotona. Käytännössä hän kävi varkaissa, ja jätti poliisilla uhattuani avaimet viimeisellä keikalla keittiön pöydälle.
Viranomaiset selvittävät parhaillaan tuon konstaapelin touhuja.
Minä hakisin kaikki tavarani jo tänään ja jättäisin avaimen sinne. Siinä voi todella käydä niin, että sinua syytetään varkaaksi tai pitäisitkö sinä tilanteesta, että exälläsi olisi sinun kotiin avain.
"Lähdin yhteisesti omistamastamme kodista lasten kanssa viikko sitten..." Mikäli lapset ovat alle 12-vuotiaita, vanhempien yhteishuollossa ja mikäli heidän asuinpaikastaan ei ole yhdessä vanhempien kesken sovittu, kyseessä on lapsikaappaus. Mikäli asia on näin, palauta lapset pikaisesti takaisin kotiinsa! Itse saat toki mennä mihin haluat ja avaimetkin voit heittää halutessasi vaikka kaivoon.
Oletkohan katsonut vähän liikaa amerikkalaisia draama-sarjoja?
Eipä hörhöillä. Kyllä se riittää ihan tavallisen arjen tosidraamojen katseleminen. Usein on "elämän avaimet" pahasti hukassa ja surkeus asunnon avainten hävitystä suurempi: ei onnistu uusien teettäminen jälkikäteen. Johtuneeko siitä, että elämänkokemus rajoittuu "amerikkalaisiin draama-sarjoihin"? Lasten kaappaus maan rajojen sisällä on totta ja aivan yhtä dramaattista kuin mediassa esitetyt kansainvälisetkin tapaukset. Juuri kukaan ei vaan tuo niitä riittävästi esille. Itse aion ainakin yrittää. Toivon vastuullista käytöstä kaikilta sekä "kaappareilta" että "suurelta yleisöltä". Hukassa tuntuu olevan molemmilta.
Jotenkin tuntuu siltä, että asia ei mennyt jakeluun, joten suomennan hiukan selkokielelle:
1) lasten henkikirjoitusosoitetta ei saa vaihtaa kuin huoltajien yhteisestä sopimuksesta silloin, kun vain toinen vanhemmista muuttaa aiemmasta yhteisestä kodista,
2) vasta 12- vuotiaat ovat kansallisen täytäntöönpanolakimme osalta "vapaita toimijoita", sitä nuoremmat voidaan noutaa viranomaisten toimesta takaisin henkikirjoitusosoitteen mukaiseen asuinpaikkaansa, olivatpa he itse tästä mitä mieltä tahansa
3) lapset eivät ole vanhempiensa "omaisuutta" (vaikka etenkin äidit tuntuvat näin ajattelevan); tiukan paikan tullen "omistusoikeus" pahassa riitatilanteessa viranomaisilla ja sen osoituksena pakkohuostaanotto (ei tarvita minkäänlaista tuomioistuimen päätöstä, on täyttä arkea Suomessa, ei "TV-draamaa")
Niin, että toivon todella sopua ja harkintaa noihin "erotempauksiin". "Joopajoo" peräsi "tosielämää" tässä alkua: kaksi kuukautta sitten pakkohuostaanotettiin kaksi pientä poikaa vastaavassa tilanteessa; juuri tänään luonani kävi isä, jonka tytär on kaapattu toiseen EU-maahan (menossa sinne oikeuden istuntoon); kansallinen täytäntöönpanolakimme vuodelta 1996 laadittiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen maallemme antaman tuomion jälkeen (ns. Pikku-Leenan tapaus, jossa oli kysymyksessä nimenomaan maamme sisäinen lapsikaappaus ...
Ei siis pidä hölöttää ellei ymmärrä lukemaansa eikä sitä, mistä kirjoittaa!!
avaimia palauttaa.
Lakimies sanoi minulle,kun exäni ei avaimia
asunnon siirryttyä minun omistukseeni palauttanut,
ettei ole olemassa mitään lakia mikä määrää
avaimet palauttamaan.
Jokaisen tulee itse suojella omaisuuttaan
muilta eli vaihtaa lukot,jos ei avainta
nätisti pyytämällä saa.
Lakimies myös sanoi,ettei avainten takaisin saamisesta ole mitään hyötyä,kun
en tiedä kuitenkaan montako kopiota
siitä on ehditty teettää.
Jos tekstissä sanotaan, että kumpikin osapuoli sitoutuu toimimaan siten, että sopimuksen sisältö toteutuu, kuuluu siihen myös avainten luovutus. Eikös autokaupassakin menetellä niin.
Eivät lakimiehetkään esim. verotusasioissa ole kaikesta perillä.
Minulla on Abloyn ura-avaimet, joita periaatteessa voin vain minä teettää. En tosin, exäni tuntien, luottanut siihen, vaan laitatin oviin turvalukot entisten lisäksi.
OK! Eli yleinen mielipide tuntuu olevan, että avaimia ei tarvitse luovuttaa. Ainakaan tässä vaiheessa... Ovessa nimittäin on myös turvalukko ja sen puolisko on laittanut kiinni ollessaan asunnossa sisällä ja avain tietysti lukossa eikä tule avaamaan ovea! Lapsille oli avannut oven... Ja lapset ovat kaikki yli 12 v!
Minulla on niin paksut ovet, ettei Bodan pitkäkään avain ylety lukkoon sisäpuolelta. Jos siis haluan turvalukkojen suojaan itse, pitää lukot vääntää kiinni ulkopuolelta ja kiivetä ikkunasta sisään. Huumorkevennys!
on se, oletko vielä KIRJOILLA entisessä asunnossa. Jos olet jo kirjasi muuttanut, ei sinulla ole asuntoon mitään asiaa ilman miehesi lupaa. Jos olet vielä kirjoilla vanhassa asunnossa, voit mennä ja tulla miten haluat.