En oikein ole varma miten aloittaa kertomaan juttuni. No olisi mukava kuulla muiden ihmisten mielipiteitä. Eli jos kumppanillani olisi maatila jossa on lypsäviä lehmiä, peltoa ja metsän hoitoaa. Tämän kumppaninne työt ovat siis todella sitovia. 7 kertaa viikossa 2 kertaaa päivässä tämä kumppaninne hoitaa lehmiä. Lokakuunlopulta hän aloittaa navetta töiden lisäksi metsähoito hommat. Eli hänellä on vain muutama tunti illalla aikaa sinulle. Kessät, syksyt ja keväät hänellä on aikaa hyvin rajoitetusti suhteelle. Sitten tämä kumppaninne haluaisi lapsia vaikkei oikein ole valmis muuttamaan toimintaa työn suhteen. Vaikka jollain tasolla vaikuttaa siltä että hän elää elämäänsä töilleen. Eli siis se mitä haluaisin kuulla olisitteko te muut ihmiset halukkaita tämän tapaiseen suhteeseen ja mitä muuta tuumitte? Haluaisin lisätä että tässä tarinassa on toinen henkilö sellainen jolla ei ole tuttuja, ei työtä eikä vielä harrasteita. Sillä tämä henkilö on muuttamassa tänne paikkakunnalle missä kaikki aktivitetti on lähes aina tunnin matkan päässä. Tässä tapauksessa kumppani odottaa että hänen suhteessa sen toisen pitää sopeutua tähän tilanteeseen täysin.
Neuvoja kokemuksia tai mielipiteitä kaipaava!
Tultsi
3107
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
HÖH! Mikä kysymys, voi sentään.
Jos RAKASTAISIN kuvaamaasi kaltaista, ahkeraa maanviljelijä/karjatilallista, niin olisin valmis jakamaan elämäni hänen kanssaan-
Olisin valmis tekemään yhteisiä lapsia.
Olisin valmis jakamaan arjen ja työt hänen kanssaan.
Olisin valmis jakamaan yhteistä työtaakkaa avustamalla karjanhoidossa ja muissa töissä.
Olisin valmis käsittämään, että maanviljelijä on yrittäjä, jonka täytyy ansaita elantonsa tällä lailla ja olisin valmis sopeutumaan asiaan.
Olisin valmis luopumaan mahdollisesta city-prinsessan roolista emännän rooliin, joka on aivan toista kuin pääkaupunkiseudun virkanaisen kiva kulttuurielämä, biletys ja kuntosalit.
Tätähän sä kysyit?
"Eli hänellä on vain muutama tunti illalla aikaa sinulle. Kessät, syksyt ja keväät hänellä on aikaa hyvin rajoitetusti suhteelle."
Lapsikulta, seurusteluvaiheessa varataan "aikaa suhteelle" mutta jos sitoudutaan yhteiseen tulevaisuuteen yhteisen katon alle niin se suhde on ihan sitä arkea, mitä eletään. Ei se kaupungissakaan sen kummempaa "ajan varaamista" vaadi, siellä ne askareet ovat vain erilaisia.
Kuulostaa kuitenkin kaiken kaikkiaan siltä, ettei sinulla ole mitään käsitystä siitä, mitä on olla maanviljelijä/karjatilallinen. Se todellakin on elämää, johon toisenkin pitää sitoutua täysin. Et voi kuvitella lähteväsi tuollaiseen elämään siltä pohjalta, että sillä aikaa kun toinen tekee tilan töitä niin sinä käyt siellä "tunnin matkan päässä" omissa aktiviteeteissasi.
Olisikohan tarpeen ottaa aikalisä?
Mä en menisi tuollaiseen suhteeseen. Jos sulla on noin paljon kysymyksiä mielessä niin voithan sä ottaa miehen kokeiluajalle ja katsoa tykkäätkö. Suhteelle pitää aina varata aikaa sen alkamisesta seuraavat viiskyt vuotta. Ei mua ainakaan nappaisi suhde sellaisen miehen kanssa jolle olisin itsestään selvyys että mun takia ei tartte varata aikaa. En tyytyisi suhteeseen sellaisen ihmisen kanssa jolla ei olisi aikaa olla mun kanssa parisuhteessa. Ei sellainen tieto tyydytä että toi toinen haluaa olla mun kanssa, vaan se minkä takia.
Mieti mitä haluat suhteelta, toisaalta jos illat on yhteistä aikaa, niin silloin pitää santsata siihen laatuun plus se että sulta löytyy oma elämä ja muutakin tekemistä kuin seurustelu.