Mies lähtee vaihtoon, kohtalotovereita?

:P

Moikka!

Olen ollut itse useampaan otteeseen vaihdossa, eikä mikään suhteistani kyllä kestänyt. Kun toinen lähtee, tulee asioihin yllättävää etäisyyttä ja siinä samalla alkaa pohtia parisuhdettakin.....siis minun tapauksessa jo ennen lähtöä.
Toisaalta voi se kestääkin ja suhde syvetä ja toinen ymmärtää entistä paremmin toisen ihmisen merkityksen. Mutta haasteita tulee aina.
Nyt tämän hetkinen mieheni on 5kk yli 10 000km päässä vaihdossa ihan toisella mantereella. Ongelmia ei ole ollut :) Pidämme päivittäin yhteyttä, vaikka olin varautunut siihen, että kuullaan toisistamme ehkä pari kertaa viikossa. Toisella on niin paljon uutta: uusia ystäviä, illanviettoja ja opiskelua, etten edes olettanut, että soiteltaisiin joka päivä.
Teillä on kuitenkin hyvä, koska olette suht samalla aikavyöhykkeellä niin voitte skypettää ja soitella ilmaiseksi Viberilla. Ja menet käymään siellä ehdottomasti! Nyt melkeen heti alussa ja sitten lopussa. :) Pysyt kärryillä menosta ja ymmärrät paremmin mitä toinen käy läpi. Ja itselläni n.3kk näkemättä toista on ihan maksimi. Sen yli kun menee niin on kyllä vaikeaa enää palauttaa mieleen sitä yhteistä arkea.
Hyvin se menee! Tsemppiä!
Mutta yks neuvo: vaikka ois kova ikävä ja harmitus joskus, älkää tapelko etänä....se on siis TODELLA hankalaa ja raastavaa kun ei pääse livenä sopimaan.

Meillä tilanne meni niin, että parisuhteelle kävi huonosti vaikka emme heti sinä aikana eronneetkaan.

Silloinen tyttöystäväni lähti myös Hollantiin vaihtoon, mutta ei Rotterdamiin. Siellä sitten asusteli soluasunnossa ja pyöri vaihtareiden kanssa jatkuvasti ja lopulta lähti myös matkustelemaan vaihtareiden kanssa ympäri eurooppaa. Minua ei pahemmin ehtinyt nähdä juuri näiden vaihtari-reissujen takia. Yritin kyllä kovasti kysellä milloin voisin tulla käymään, kun on kova ikävä. Kävinkin lopulta kahdesti, aivan vaihtonsa lopussa ja kerran sitä ennen. Alussa olisi pitänyt käydä katsomassa millasta sakkia siellä on.

Osa vaihtareista oli vain dokaamassa ja bilettämässä, polttelivat pilveä joka kolmas päivä suunnilleen. Siellä se omakin tyttöystäväni viihtyi bilettämässä, eikä ihan aina omaan sänkyynsä päätynyt nukkumaan vaikka kiistikin aina pettäneensä. Noh, luottamus meni ja siihen se homma lopulta kariutui.

Sellaista meillä.

Kokemusta ei Rotterdamista ole, mutta vaihtohommista kyllä!

Oon itse ollut nyt pari kuukautta vaihdossa, ja hyvin on mennyt vaikka toisella puolella maapalloa olenkin! Mies jäi koitiin pitämään huushollia pystyssä.

Kaikki lähtee luottamuksesta ja kommunikoinnista! Meillä ei koskaan ole luottamuksen kanssa kyllä ollut ongelmiakaan, mutta tuntuu, että tämä kokemus on vain lisännyt sitä potenssiin miljoona. Meillä on hieman eri tilanne kuin teillä, sillä takana yhteisiä vuosia on jo lähes viisi, ja naimisiinkin mentiin viime kesänä, joten vaihtoehtoa suhteen kariutumiselle ei ole missään vaiheessa ollutkaan. Ihan samalla lailla voi kuitenkin kahden vuoden yhdessäolonkin jälkeen päättää, että tämä on nyt vain väliaikainen tilanne ja siitä kyllä selvitään.

Vaihtokokemus tulee varmasti olemaan helpompaa miehellesi, sillä hän on se joka pääsee pois ja kokee uutta. Itse jäät samoihin vanhoihin rutiineihin kotiin. Tärkeä keksiä itselle kivaa tekemistä, nähdä ystäviä yms. eikä vaan jäädä kotiin nyhjäämään! Tärkeää olla yhteydessä toiseen, jos ei pääse skypettelemään joka päivä niin ainakin viestiä/sähköpostia voi toiselle laittaa. :)

Tsemppiä ja luottoa matkaan! Kyllä se siitä! :) Nauti yksinolosta, varmasti oppii itsestään uuden asian jos toisenkin :)