Mun työnantajani on käyttänyt erilaisia lääkkeitä yli 5 vuotta, mukaan mahtuu unilääkkeet, masennuslääkkeet, mielialalääkkeet ym.ym. Uupumuslomalle ei voi jäädä mielestään kun kukaan muu ei osaa mitään eikä kukaan muu ymmärrä mitään ja muut ovat niin tyhmiä. Nyt on mukaan tullut alkoholi. Tulee kännissä töihin, sekoittaa asioita, puhuu "pehmeitä" ja katsoo asiakseen ottaa puhutteluun jolloin haukkuu aivan maanrakoon. Hän ei voi pitää mitään lomia mielestään, kuitenkin on viikossa väh. 2 päivää kännilomalla (jollei tule töihin kännissä) ja yritämme hoitaa firman asioita parhaamme mukaan. Lupailee asiakkaille sitä ja tätä ja tietää jo luvatessaan ettei voi sitä toteuttaa. Tekee tahallisen kiireen jatkuvasti, hoputtaa tekemään töitä joilla on TOSI kiire, kuitenkin nämä työt saattavat odottaa asiakkaalle pääsyä pahimmillaan puoli vuotta. Useita töitä pitäisi tehdä saman aikaisesti ja kun hän keskeyttää työn tuodakseen jotain "kiireempää", tulee hetken päästä kysymään onko se edellinen (keskeytetty) työ jo valmis kun sillä oli niin kiire. Tuhoaa tarjouspyynnöt ja syyttää minua sitten niiden hukkaamisesta. Asiakkaat haukkuvat minut puhelimessa ja pelkään jo vastata siihen.
Jatkuva kiire ja organisoinnin puute on polttanut loppuun minut ja työkaverit. Öisin herää kun sydän hakkaa tuhatta ja sataa, on aivan hiessä, sydän muljahtelee. Päähän on tullut pälvikaljuläiskiä ja välillä toivon että ajaisin aamulla kolarin ettei tarvisi mennä töihin ... Rinnassa tuntuu kuin olisi perunanpalanen juuttunut kurkkutorveen ja ahdistaa,tuntuu kuin välillä happi loppuisi.
Olemme tehneet kaikkemme firman eteen, mutta pomon mielestä istumme vain keskustelemassa kun hän on poissa. Viimeksi ryyppylomallaan ollessa teimme todella töitä niska limassa (vanhoja pomon lupaamia hommia pois) ja saimme ihan mukavan laskutuksen siltä ajalta. Pomo tuli töihin, katselee kaiket päivät vain tilastoja, eikä kiitosta tullut edes siitäkään viikosta. Hänen mielestään töissä ei saa viihtyä eikä seurustella. Kaikki ylimääräinen raha menee hänen tarpeisiinsa ja työpaikkamme on kuin sianläävä, siivotakaan ei saa (hänen mielestään se on sen merkki että ei ole töitä). Eli painamme kuin hullut hänen poissaollessaan.
Työkaverini on pakotettu hakemaan loppuunpalamislomaa jatkuvien pomon haukkumisien takia ja minä stressaan nyt myös sitä kun ei ole edes häntä tukemassa.
Häntä pitäisi yrittää ymmärtää hänen mielestään ja mitä ihmettä me stressaamme, eihän meillä mitään vastuuta ole edes ....
Jatkuva kiire ja organisoinnin puute on polttanut loppuun minut ja työkaverit. Öisin herää kun sydän hakkaa tuhatta ja sataa, on aivan hiessä, sydän muljahtelee. Päähän on tullut pälvikaljuläiskiä ja välillä toivon että ajaisin aamulla kolarin ettei tarvisi mennä töihin ... Rinnassa tuntuu kuin olisi perunanpalanen juuttunut kurkkutorveen ja ahdistaa,tuntuu kuin välillä happi loppuisi.
Olemme tehneet kaikkemme firman eteen, mutta pomon mielestä istumme vain keskustelemassa kun hän on poissa. Viimeksi ryyppylomallaan ollessa teimme todella töitä niska limassa (vanhoja pomon lupaamia hommia pois) ja saimme ihan mukavan laskutuksen siltä ajalta. Pomo tuli töihin, katselee kaiket päivät vain tilastoja, eikä kiitosta tullut edes siitäkään viikosta. Hänen mielestään töissä ei saa viihtyä eikä seurustella. Kaikki ylimääräinen raha menee hänen tarpeisiinsa ja työpaikkamme on kuin sianläävä, siivotakaan ei saa (hänen mielestään se on sen merkki että ei ole töitä). Eli painamme kuin hullut hänen poissaollessaan.
Työkaverini on pakotettu hakemaan loppuunpalamislomaa jatkuvien pomon haukkumisien takia ja minä stressaan nyt myös sitä kun ei ole edes häntä tukemassa.
Häntä pitäisi yrittää ymmärtää hänen mielestään ja mitä ihmettä me stressaamme, eihän meillä mitään vastuuta ole edes ....
Vastaukset 2
Vanhimmat
Onko ala sellainen että te selväjärkiset voisitte pistää jonkun osuuskunnan tai firman pystyyn omin nokkinenne, viette asiakkaat ja jätätte pomon juomaan itsensä hengiltä?
Itsellä vähän saman suuntaisia suunnitelmia.
sellainen et olis hyvä sauma pistää "oma" pystyyn, sillä tällä alalla ei juuri kilpailua ole täällä seudulla. Mut ei meistä kyllä ole siihen. Ollaan toivottu et äijä tajuais myydä firmansa kun siitä vielä jotain sais (ja ottajia kyllä olisi) mut ilmeisesti haluaa viedä sen hautaan mukanaan.
Eli pakko vielä vaan kärvistellä tupakansavussa yskien ja toivoo et löytyis toinen paikka ... Omalta alalta niitä ei täältä löydy, mut täytyy ottaa vastaan se mitä saa!