Jos suhde ei toimi kannattaa erota. Itse vetkuttelin pitkään avioeron hakemisen kanssa. Suhde oli vaikea. Avioeron hakeminen ei ollut helppo päätös.
Viimeinen niitti oli, että ex-äni järjesti minut ulosottoon. Vaikka yritin olla hyvä hänelle en voinut. Yöllä tuli nyrkkiä selkään tai hän haukkui Homoksi. Pakenin usein vessaan hänen juostessa veitsi kädessä perässäni. Hän sammutti vessasta valot ja linnottautui oven eteen, etten päässyt pois.
Avioero on raskas prosessi. Sen aikana tunteet kulkee vuoristorataa. Yllättävä elämänmuutos.
Yksinäisyys koetteli todella kovaa. Tuli niin syvä masennus ja aloin kantamaan köyttä mukanani. Onneksi köysi vaihe jäi.
Kirjoittelin ja soittelin eräälle vanhemmalle naiselle puolivuotta. Samoihin aikoihin ilmestyi häirikkösoittaja, joka soitteli minulle. Sain lopulta selville, että nainen oli antanut puhelinnumeroni jollekin miehelle. Lopetin suhteen.
Sen jälkeen häirikkösoittaja lopetti.
Sitten kirjoittelin aasialaisen naisen kanssa. Hän vaikutti ihan mukavalta. Meidän piti tavata. Olin ostanut kaikkea kotiin siltä varalta, että hän tulisi. Vain päivää ennen hän ilmoitti, ettei tulekaan. Voi vain kuvitella, miltä se tuntui.
Päätin, että tämäkään suhde ei toimi. Lopetin sen.
Kolmas kerta toden sanoo. Iskin netistä naisen. Huomasin hänen olevan sinkku . Hän oli minua nuorempi 12 vuotta. Tavattiin ja huomasin, että hän on aurinkoni. Tunne on molemminpuolinen. Nykysin olen hyvin onnellinen, että minulla on hänet. Eron jälkeen voi näköjään saada paremman elämän.
Raskainta oli kertoa uudelle ihmiselle erostaan, mutta oli pakko kertoa raskaat vaiheet.
Kun on syyt selvitetty, niin helpottaa, eikä uusi kumppani juurikaan enää kysele. Saan olla se ihminen, joka oikeasti olen, eikä tarvitse pelätä.
Paljon iloisia terveisiä onnelliselta ihmiseltä.
Viimeinen niitti oli, että ex-äni järjesti minut ulosottoon. Vaikka yritin olla hyvä hänelle en voinut. Yöllä tuli nyrkkiä selkään tai hän haukkui Homoksi. Pakenin usein vessaan hänen juostessa veitsi kädessä perässäni. Hän sammutti vessasta valot ja linnottautui oven eteen, etten päässyt pois.
Avioero on raskas prosessi. Sen aikana tunteet kulkee vuoristorataa. Yllättävä elämänmuutos.
Yksinäisyys koetteli todella kovaa. Tuli niin syvä masennus ja aloin kantamaan köyttä mukanani. Onneksi köysi vaihe jäi.
Kirjoittelin ja soittelin eräälle vanhemmalle naiselle puolivuotta. Samoihin aikoihin ilmestyi häirikkösoittaja, joka soitteli minulle. Sain lopulta selville, että nainen oli antanut puhelinnumeroni jollekin miehelle. Lopetin suhteen.
Sen jälkeen häirikkösoittaja lopetti.
Sitten kirjoittelin aasialaisen naisen kanssa. Hän vaikutti ihan mukavalta. Meidän piti tavata. Olin ostanut kaikkea kotiin siltä varalta, että hän tulisi. Vain päivää ennen hän ilmoitti, ettei tulekaan. Voi vain kuvitella, miltä se tuntui.
Päätin, että tämäkään suhde ei toimi. Lopetin sen.
Kolmas kerta toden sanoo. Iskin netistä naisen. Huomasin hänen olevan sinkku . Hän oli minua nuorempi 12 vuotta. Tavattiin ja huomasin, että hän on aurinkoni. Tunne on molemminpuolinen. Nykysin olen hyvin onnellinen, että minulla on hänet. Eron jälkeen voi näköjään saada paremman elämän.
Raskainta oli kertoa uudelle ihmiselle erostaan, mutta oli pakko kertoa raskaat vaiheet.
Kun on syyt selvitetty, niin helpottaa, eikä uusi kumppani juurikaan enää kysele. Saan olla se ihminen, joka oikeasti olen, eikä tarvitse pelätä.
Paljon iloisia terveisiä onnelliselta ihmiseltä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kiitos hienosta kirjoituksestasi, siitä tuli hyvä mieli!
Minäkin elin yli 20 vuotta kuin pimeää keskiaikaa edellisessä suhteessani, kunnes pakenin poliisivoimin hirmuvallan alta lapsineni. Nyt 3 vuotta myöhemmin pahimmat eromyrskyt ovat takana, ja elämä on yhtä hymyä aamusta iltaan. Tänään viimeksi, kun auringonsäteet osuivat uuden kotini seinille, oikein pysähdyin kiittämään elämää, että saan elää ihan omassa kodissa, omilla ehdoillani, kenenkään huutamatta, alistamatta ja kiusaamatta ihan KAIKESSA rauhassa.
Kyllä, todellakin kannattaa erota, jos kaikkensa on suhteelle antanut, eikä siltikään mikään toimi. Lapsilla on ihan varmasti parempi elämä erolapsena, kuin olla perhehelvetin keskellä yötäpäivää pelokkaana.
Toinen ikionnellinen eronnut toivottelee ihanaa joulunalusaikaa kaikille! :)
Uusi suhteeni on paljon parempi, vaikka joskus on normaalia riitelyä. Ei tarvitse pelätä.
Jees, niin kaun on mahdllisuuksa kun ei ole lapsia.
Tai lapset ovat täysikäisiä muuten kaiken tuon "roskan" pitäminen tasapainossa on todellista kikkilua.
Mutta voiko sitä mies elää ajattelematta lapsiaan edellisestä "casesta"?
Jos voi niin ajatellaan, että on kusipää ja jos taas ei voi niin pidetään heikkona luuserina.
Siinäpä vaihtoehdot tämän maan rajojen sisällä... tosin ei rajat ole ennenkään äijää sisällä pitäneet.
Olen hyvin onnellinen uudesta elämästäni, vaikka talous on tuikkaa, niin tulen toimeen joten kuten.
Minua harmittaa suuresti ero. Ennen oli varaa tehdä kaikkea, matkustella ja ostella kivoja tavaroita. Nyt meni hieno omakotitali ja omassa (vuokra) yksiössä asun eikä rahat riitä mihinkään. Lisäksi kaikki tapaamini miehet ovat todella syvältä sieltä. Yhtään exäni veroista ei ole vielä tullut vastaan ja tuskin tuleekaan. Keski-ikä lähestyy,joten nuorempia ja kauniinpia on kosolti tarjolla markkinoilla ja se näkyy. Pitääkö minun tyytyä johonkin vähempään ja ei-hyvään ja aloittaa taas kaikki alusta?
Oliko suhteessanne rakkautta, vai vain rahaa, vaiko sekä rakkautta että rahaa?
Minun avioliitossani oli rahaa, mutta rakkautta vain minun puoleltani. Olin valmis luopumaan ihan kaikesta varallisuudesta, koska minua ei rakastettu. Minusta rakkaus on elämässä kaikkein tärkeintä, suhde pelkän rahan takia on ihan järjetöntä.
Ikä ja ulkonäkö (samoin raha) menettää merkityksensä, kun suhteen tavoitteena on molemmin puolinen rakkaus. Olen keski-iän ylittänyt, ja varmasti minua kauniimpia ihmisiä on maailma pullollaan, mutta on minulla silti eron jälkeen ollut vientiä, ja tosi upeita miehiä on tullut vastaan, rakkauksia on syttynyt molemmin puolin. Parisuhteeseen tarvitaan toki paljon muitakin elementtejä, kuin vain rakkautta, ja monen asian yhteensopimattomuus on estänyt näiden miesten kanssa suhteiden syntymisen. Nykyään olen kylläkin rakkaudentäyteisessä suhteessa ihanan miehen kanssa, että mitä väliä entisen elämän hienouksista, kun nyt olen rakastettu ja se tuntuu hienoja taloja, matkoja, autoja, koruja ja vaatteita äärettömän paljon ihanammalle!
Ei pidä tyytyä vähempään ja ei-hyvään, mieluummin on yksin! Ehkä joskus vielä tapaat hyvän tyypin, ei sitä tiedä.
Mulla vähän samat mietteet, vaikka vasta on asumusero. Kyllä pistää tuumaamaan, mitä sitten, jos tulee oikeesti ero. Ja minähän en ollut se, joka olisi halunnut eroa.
Voimia sulle "kaikkialkuu"!
jos ei ole rakkautta parisuhteessa, sen vaistoaa ja elämä on ahdistusta täynnä...