Miksi

Miksi se anoppi on niin kamala, onhan hänkin ollut nuori ihminen iahn samalla tapaa kuin te moittijatkin nyt.

Anopit ovat elämän koulussa saaneet oppia sen mikä teiltä vielä monesti puuttuu, joten en ymmärrä miksi hakata päätään kiveeen ja moittia anoppia, kun häntä voisi arvostaa ihan kivana ihmisenä, luultavasti silloin anoppikin arvostaa sinua miniä.

Silloin asiat asettuvat oikeisiin uomiin.
Minä ymmärrän että nuoret osatavat ja sisustavat kotinsa ihan omalla maullaan, toivottavasti vaan osaavat elää varojensa mukaan, sillä ylilyönneistä seuraa taloudellinen ahdinko, joka saa sitten pirut irti.

Toki itselläni oli anoppi, joka todella määritteli hieman kodissamme, ei hänkään tehnyt sitä pahoittaakseen mieltäni.
Osti kyllä kalliin ja rvokkaan sohvakaluston, mutta unohti kysyä kokonaan minun näkemystä asiaan, hieman närästi, sillä en ollut suunnitellut sitä väriä kotiimme.
Hyvähän se oli, mutta kun oli tullut tiensä päähän, sain valita seuraavan yhdessä puolisoni kanssa.

Ei anoppini ollut ilkeä ja paha, hän vaan ajatteli tekevänsä ihan hyvää. En saanut hänen kanssaan kovin kauaa aikaa, sillä vaikea sairaus vei hänet hyvin nuorena pois luotamme. Olisin toki suonut hänelle aikaa lisää eli huomata, että olemme ihan omillamme toimeen tulevia ihmisiä.

Minusta aina voidaan keskustella ja sopia yhteisistä säännöistä, toisen kotiin ei enää nykyisin mennä koska vain, se oli noin parikymmentä vuotta sitten ihan yleistä, mutta ei enää.

Joten pyytäkää kylään joskus appivanhemmat ja käykää heidän luonaan useammin, silloin ei näitä yllätyspyrähdyksiä tule.
Saatte varmasti asiat lutviutumaan.

Kaikkea mitä toinen sanoo, ei pidä ottaa loukkaukseksi, koen monen nuoren itseunnon olevan niin alhaisen, että ei kestä juuri mitään, kaiken ottaa henkilökohtaisesti, vaikka toinen vain toisi toisenlaisen kannan vaihtoehdoksi ja yllättävän monesti niissä toisenkin ihmisen näkemyksissä on paljon hyvää.

itsekin sanotte melko topakkaan vanhemmille ihmisille, ette vain huomaa sanojenne piikkejä, kyllä monet vanhammat ihmiset nielevät sananne ilman loukkaantumista, vaikka satuttavat ne ihan varmasti heitäkin.