"Algebran kokeessa kysyttiin: Kun sata tyyppiä tapaa möötissä ja kaikki kättelevät toisiaan. Motako kättelyä tarvitaan?
Ope odotti vastauksena ikävää aritmetiikkaa n-luvuilla--90 98 97 96 jne.
Nerona tein homman helpommin ja ope pyysi taululle esittämän sen.
Onnistuuko byddylta??"
Vastaus löytyy kolmioluvuista:
0,5*100*99=4950
Ope odotti vastauksena ikävää aritmetiikkaa n-luvuilla--90 98 97 96 jne.
Nerona tein homman helpommin ja ope pyysi taululle esittämän sen.
Onnistuuko byddylta??"
Vastaus löytyy kolmioluvuista:
0,5*100*99=4950
Vastaukset 26
Vanhimmat
Noinhan se kuuluukin tehdä. 100 tyyppiä kättelee toisia 99:ää, eli 9900 kättelyä. Mutta koska nyt kaikki laskettiin puolivahingossa kahteen kertaan (= molempien osapuolten kannalta), niin oikeesti kättelyitä olikin vain 4950.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmioluku
Ja mielenkiintoinen kirja:
Mathematics for the Million (1936)
( http://en.wikipedia.org/wiki/Lancelot_Hogben )
"
helpomi tehtävä peruskateellisille palstalaisille:
Kun jaat leipomasi paakkelssin kahdelle penskalle, anna toisen leikata ja toine valitsee puolikkaansa, eikä voi riidellä.
Jos leivot jättipaakkelsin palstalaisille, niin miten sovellat samaa ideaa sadalle palstalaiselle niin, ettei kukaan voi purnata?"
Sama systeemi edelleen käytössä, mutta puolituksia tulee melko monta.
Esimerkiksi siten että otetaan lukujen 100 ja 128 pienin yhteinen jaettava, joka on 3200.
Siispä puolituksia pienenevinä sarjoina tuohon lukuun asti.
Jonka jälkeen palaamme syöjien lukumäärään, eli 3200/100 on 32 palaa/pää.
Joten melkoisen jakourakan jälkeen kullakin on 32 demokraattisesti tasan jaettua melko pientä kakkupalasta lautasellaan ja jako on alkuperäisen systeemin mukaisesti tasan (tai itseasiassa paremmin, sillä keskiarvottaminen tuo tarkemman tuloksen).
Tosin itse suosin systeemiä jossa annan kakkulapion seuraavana jonossa olevalle ja hän puolittaa kakun.
Otan oman puolikkaani ja edellinen puolittaja antaa kakkulapion seuraavalle ja ottaa jälleen oman puolikkaansa.
Ja sarja jatkuu viimeiseen syöjään asti.
Kuten huomaamme, on jokainen syöjä saanut itseasiassa enemmän, sillä jokaisella on nyt oma puolikas puolituksen jälkeisestä kakusta, eikä sadasosa kuten aiemmassa laskussa.
"Kauppias oli velkaa koronkiskurille (kok) ja uhkasi velkavankeudella tai jos saisi
kauppiaan kauniin tyttären velka unohdetaan.
Menivät puistoon miettimään. Polulla oli vain mustia ja valkoisia kiviä ja koronkiskuri(kok) ehdotti arvontaa. Tytär nostaisi koronkiskurin(kok) kukkarosta kiven ja valkoinen vapauttaisi veloista ilman ehtoja, mustan kiven nosto veisi tytön pappilaan
Tytär huomasikin, että koronkiskuri(kok) ottikin kaksi mustaa kiveä, eikä voinut paljastaa huijausta.ettei koronkiskuri(kok) suuttuisi.
Miten tytär selvis tilaanteesta? Ratkaisuja löysin jo 6kpl "
Vaihdetaan toivotuksi vaihtoehdoksi musta kivi ( 2 variaatiota).
Kätketään nostajan käteen valkoinen kivi (petetty ei voi paljastaa omaa petostaan).
Vaihdetaan määrääväksi kiveksi pussiin jäävä kivi.
ym ym (mutta migreenin häivää vielä sen verran ettei viitsi pohtia loppuja)
"Miten tytär selvis tilaanteesta? "
Imperiumin pankkiiri tuli ja osti kauppiaan velat ja lupasi ostaa vastaisuudessakin kaikki velat ja lisäksi lainata koronkiskurille niin paljon kuin tämä ikinä vain haluaisi lainata.
Mikä siinä matematiikassa viehättää?
Mulle se on aina ollut pakkopullaa. Koulussa opiskelin sitä vasta viimetingassa kun oli pakko.
Osaan käytännön matematiikkaa sen mitä tarvitsen mutta jos tulee esim paha rahan venklaus (en ehdi ajatelmaan lukuja), menen solmuun ja suutun. Mikään käytännön mitta/ tilavuus tms asia josta pystyn tekemään kuvan päässäni ei ole ongelma.
Mutta tuo matematiikan ILO on käsittämätön aihealue.
Se voi olla asennekysymys.
Miltähän tuntuisi seurata ihmistä edes tunnin verran joka on luennoisi innostuneesti ja onnellisena matematiikkaa?
Itseasiassa olen huono laskemaan, sillä en juuri muista miten asiat tehdään sääntöjen mukaan.
Siis kun lasken jotakin, niin joudun yleensä kehittämään oman systeemin ja siihen menee aikaa.
Aikanaan ylioppilaskirjoitusteni laskujen korjaaminen oli omassa koulussa lähes mahdotonta, josta johtuen lähti heikolla arvosanalla, mutta tarkastaja tajusi systeemini ja se tuli M-arvosanalla takaisin.
Matematiikka ei sinänsä ole mielenkiintoista, mutta ongelmat joihin se liittyy ovat.
Päällä pitää olla tekemistä tai muuten elämä on kovin tylsää.
Tumpelona tytär kompastuu ja pudottaa valitsemansa kiven käytävälle ja on katsottav
minkävärinen kivi jäi kukkaroon
He-hee!D buddy joutui laittamaan koekysymykseksi sselvittääkseen ratkaisu;)
Veikkauspohataksi varmalla systeemillä
Ennen oli kohteita vain 12, Ilmeisesti joku toinenkin hiffasi, kun kohteita on nyt 13
Veikkamalla kaikki rivit joissa on 6 ykköstä olisn voittanut i2 oikein noi joka kolmas kierros alavoitot.
vertaili kaikkiin aikaisempiin kierroksiin.
Yx matematiikan proffa väitti vastaan mutta olikin laskenut itse ja myönsi nöyränä
minut nerommaksi
He-hee!D
En ole koskaan veikannut.
Vaikuttaa hämärältä systeemiltä ja tilanteen analysointi vaatii tarkemman selostuksen pelin säännöistä.
Kakunjaosta
Ensimmäinen leikkaa siivun ja tarjoaa seuraavalle, jos ei huoli taas seuraavalle.
Jossei kukaan huoli sitä, siivu jää jakajalle
Matemaatikkon buddy hoitaa kakun leikkaamisen ja leikkaa vain 30% kohtuullisesta
ne siivut jäävät buddylle ja näin hän pupeltaa 30/100 koko kakusta.
Kolmiomaisten kakkusiivujen kapeuden hän selittää epäeuklidisella geometrialla
kolmion mulmien summa on 0 astetta ja itseasiassa hän ei ole syönyt muruakaan
No, itseasiassa tuossa jälkimmäisessä systeemissäni sain eniten kakkua, joka luonnollisesti oli 50% koko kakun alkuperäisestä koosta. Seuraava sai 25% ja sitä seuraava 12,5%, jne alenevassa sarjassa.
Siis buddy onkin hihhuli ja mielipde kristllisestä leivän jaosta ei ota mitään kantaa
Missä ne kalat ovat, sillä muuten ei jaosta tule mitään.
Isä Serpico söi ne kalat jo saadaksena fosforia ja järjen valo syttyisi
Et ole vieläkään ratkaissut tasasivuisen viisikulmoin probleemaa.....
Pidätkö huomenna ala-asteella jomman yllärikokeet, josta löydät ratkaisun?
Vai myönnätkö jo, ettei bottikoskaan yllä minun älykkytteni?
"Miten tytär selvis tilaanteesta"
Ainoa järkevä ratkaisu.. tytär hankki lentolipun ja lähti katselemaan maailmaa.
Se jätti taakseen kaikki manipuloivat sukulaiset ja muut turhantärkeät koronkiskurit. Heitelköön niillä kivillä vaikka toisiaan.
Tyttärellä on edelleen seikkailu kesken... paras vaihtoehto ikinä. :)
ps. kannattaa hakea vastauksia boksin ulkopuolelta.
voivoi, typyllä onkin äämän järki...
Petetty koronkiskuri heittäis typyn isukin velkavankuteen...
Kenean vislla shit shoppailisit?
Matematiikasta saan vain nelosia, koska en tiedä peruskoulusta opittuja järjestyssääntöjä ja niinkuin neliöjuuren ja potenssin asettelu yhtälössä.Ne ovat uusi asia minulle.
miten voin oppia puolessatoissa kuukaudessa peruskoulun ylä-asteen.
Maailman huonoin asia on, ettei opeteta vaan pitää osata järjetys säännöt
Kaksi kättelijää, yksi kättely. Kolme kättelijää, kolme kättelyä. Neljä kättelijää, kuusi kättelyä. Viisi kättelijää, kymmenen kättelyä. Kuusi kättelijää, viisitoista kättelyä. jne. Yksi kättelijä, käteenveto.
2=>1
3=>(0 2 1)=3 2
4=>(2 3 1)=6 3
5=>(3 4 3)=10 4
6=>(4 5 6)=15 5
7=>(5 6 10)=21 6
8=>(6 7 15)=28 7
9=>(7 8 21)=36 8
jne.
Jatka sarjaa kunnes tule hulluksi.
Jos n on kättelijöiden lukumäärä niin,
(n^2)/2 - n/2 = kättelyjen lukumäärä
Tollasen sain pähkäiltyä tuosta sarjasta, menikö oikein?
Joka on tietenkin sama kuin aloittajan ratkaisu
0,5*n(n-1)
.
"Nyt tarvitaan Iso Käsi"
Har!
.