Minkähän verran saatte haastattelukutsuja tai yleensä yhteydenottoja hakemuksistanne? Olen yrittänyt koko syksyn haeskella töitä mutta yllätyksekseni en ole päässyt yhteenkään haastatteluun vaikka olen lähettänyt toistakymmentä huolella tehtyä hakemusta niihin harvohin paikkoihin, jotka olen löytänyt ja arvioinut kiinnostaviksi. Aina olen myös soittanut ensin ja on kovastikkin kannustettu laittamaan hakemusta sisään. Olen koulutukseltani diplomi-insinööri ja ikää pian 40 v. Töissä olen ollut tähän asti keskeytyksettä yksityisellä puolella. Alani ei ole ICT eikä tietokonepuolella.
Tuleeko paljon haastattelukutsuja ?
Perusinsinööri
19596
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Olen laittanut 18 hakemusta tämän syksyn aikana joista yhteen tuli haastattelukutsu. Ilmeisesti en tullut valituksi jatkoon koska haastattelusta aikaa kuukauden päivät...
5 vastausta olen maililla saanut, sen perinteisen "kiitos hakemuksestasi mutta tällä kertaa jne.jne." eli 12 hakemuksen kohdalla syvä hiljaisuus jatkuu.
Olen hieman yli 40 ja tekninen koulutus.
"5 vastausta olen maililla saanut, sen perinteisen "kiitos hakemuksestasi mutta tällä kertaa jne.jne." eli 12 hakemuksen kohdalla syvä hiljaisuus jatkuu."
Kannattaa (yrittää) soittaa perään...
Sillä tavalla saa sen "Kiitämme osoittamastanne mielenkiinnota ..." nopeammin. Usein samana tai seuraavana päivänä. Jopa vaikka eivät vastaakaan
Nelikymppisen ei kauheasti kannata enää haastattelukutsuja odotella. Oma saldo on n. 50 hakemusta ja nolla kutsua. Hain vain sellaisiin paikkoihin, joihin minulla oli osaamista ja mielenkiintoa. Osa paikoista näyttää tulleen aina uudestaan "auki", ja aina ei välttämättä ole tullut mitään tietoa valintapäätöksistä.
Käytännössä pitää olla suhteita, jos haluaa työllistyä. Avoimiin, ilmoitettuihin paikkoihin on aikalailla turha hakea.
Ei yhtään kutsua haastatteluun ja suhteita ei ole kuin entisiin työpaikkoihin, joissa ei nyt palkata ketään. Nyt olen aloittanut itse soittelemaan ja kyselemään josko olisi käyttöä minun kaltaiselleni työntekijälle, vaikka ei ole edes ilmoituksia missään. Netistä olen vain etsinyt yhteystietoja. Ei kai tässä muutakaan voi, ei jaksa vaan kuluttaa aikaa. Mutta kyllä tämä alkaa kohta masentaa.
Juuri tänään sain hoidettua itselleni haastattelun soittamalla ilman mitään työpaikkailmoitusta. Esittelin itseni lyhyesti ja kerroin koulutuksesta ja viimeisimmästä työstäni. Haastattelu on ensi kuun puolella. Eihän se vielä mitään takaa, mutta sentään jotain valoa tähän synkkyyteen.
Sekä haastatteluihin että testeihin on johtanut noin 0,75 % hakemuksista. Avoimia hakemuksia en edes ole laskenut. Pomppasin kallonkutistajalta eli töitä ei sillä ainoalla kerralla löytynyt ja kohta on 500 täynnä ja samalla myös 48 v.
Enpä tiedä mitä kohta tekisi, alkaa vitsit olla vähissä. Talous on stabiili mutta eläke on kovin kaukana - liian kaukana. Työhistoria on reikäinen ja vaihteleva alusta lähtien mutta ei mitenkään toivottoman oloinen, sillä alalla kuitenkin on oltu.
Toista sataa hakemusta puolen vuoden aikana lähettänyt, jotka kaikki oikeasti mietin ja tein huolella. Tutkin yrityksen historiaa ja tietoja, käytin aikaa kaikkiin hakemuksiin. Soittelin ennen ja jälkeen ja osassa paikoista kävin paikan päällä.
Tuloksena huikeat 2 haastattelua.
Kyllä meillä on kilpailu kovaa, mutta tsemppiä meille!
Diplomi-insinöörin tutkinto on menettänyt arvonsa. Suomessa on tuhansia hyviä insinöörejä työttömänä ja joka kuukausi valmistuu satoja diplomi-insinöörejä ympäri Suomea suoraan kortistoon. Alkaa olemaan jo 30 vuotias liian vanha työmarkkinoille, varsinkin jos on ollut pari vuotta työttömänä. Kannattaa alkaa miettimään sosiaali- ja terveys alan koulutusta. Insinööri ei tässä maassa pysyvää töitä löydä.
Itse jouduin muuttamaan aikoinaan kolmen vuoden jälkeen vakipaikasta, kun muutimme vaimon kanssa asumaan yhteen. Ellen olisi muuttanut, luultavasti olisin vieläkin siellä töissä. Mutta vaimoni ei käytännössä olisi ollut mahdollista löytää töitä tuolta paikkakunnalta. Ajattelin silloin, että suuremmalta paikkakunnalta kyllä löytyisi töitä ja se ensimmäinen määrä-aikaisuus ei silloin niin pelottanut. Uudessa paikassa oli kuitenkin vähän tuulista ja ensimmäisessä lamassa määräaikaiset saivat lähteä siitä tuli ensimmäinen kunnon työttömyyspätkä. Tuntuu kuin olisi jotenkin käynyt koko ajan vaikeammaksi ja vaikeammaksi. Suunnilleen 9:ssa ilmoituksessa 10:stä jo se tehtävänimike jotenkin närästää. Pelkkiin suunnitteluhommiinkaan eivät ota ja mitään erityistä kaupallista myynti tai liiketoiminnan rakennuskokemusta tai esimieskokemusta minulla ei ole. Tutkimushommiin taas diplomilliset taitavat mennä aina ohi. Jatko-opiskelu DI:ksi on ollut mielessä mutta nyt taitaa olla jo myöhä siihenkin. Enlantia osaan hyvin ja ruotsiakin kohtuullisesti mutta kieliäkään en ole töissä paljon tarvinnut.
Ilmeisesti sitten jo toivoton vanha pieru.
"Toista sataa hakemusta puolen vuoden aikana lähettänyt"
Hyvin olet noita haettavia paikkoja löytänyt. Sinälläänhän hakeminen on nykyisin kohtuullisen helppoa, kun vain löytäisi minne ylipäätänsä hakea.
Onkohan kenelläkään havaintoa, tutkitaanko avoimia hakemuksia insinöörien hommiin mitenkään vaan menevätkö ne vain mustaan aukkoon.
En ole vielä saanut työkkärin lähettämää haastattelukutsua kirjeellä kotiini, mutta mitähän tuo voisi olla, kun omiin tietohinikaan eivät ole haastattelun laatua kirjanneet.
Huh oli vaan hyvää tuuria, että katsoin omiin tietoihini, että jos kutsu ei kirjeellä kotiini saapuisikaan. Lisäksi siirsivät viimeistä työnhaun uusimistani 2 viikkoa eteenpäin. JIPPII !!!!
http://freebitco.in/?r=44979
Viimeksi laitin noin 14 hakemusta joista 4 vastasi ja 2 olisin päässyt. Koulutusta on niin paljon kuin voi vain lukea ja työkokemustakin kohtalaisen paljon. Tiukat on ajat. Joihinkin paikkoihin on hyvinkin 100-150kpl DI/FM hakijaa.
Terve, itse laitoin puolen vuoden aikana vajaa 10 hakemusta. Olin opiskelija, joten sen takia en ollut sen "aktiivisempi". Pääsin kahteen haastatteluun. Toinen tärppäsi, eikä ollut suhteita. Kyseisessä työpaikassa siitä lähtien. Haluan kannustaa työnhakuun, vaikka välillä iskisi epätoivo. Hakemusten lähettely, odottelu ja kielteiset vastaukset ovat sanonko mistä. Noihinkin paikkoihin joita hain, oli järjestäen sellaiset 60-100 hakijaa.
Olen täyttänyt työhakemukseni huolellisesti ja näyttänyt hakemustani vielä ammatti-ihmiselle. Hän totesi sen olevan erittäin hyvä hakemus. Työhaastatteluun ei tietenkään ole kutsuttu, koska ikää on yli 40 vuotta.
No mikä sitten on optimi-ikä? 20, 25, 30 vai 35?
6 hakemusta syyskuusta joulukuuhun. Kahteen pääsin haastatteluun ja kummankin haastattelun jälkeen tuli kakkoseksi eli varasijalle
Niin Ikää 44v. ja muitakin tutkintoja useita ja monipuolinen työkokemus ja vielä töissä tällä hetkellä
En oikein ymmärrä tuota ikärasismia.
Jos firmaan palkataan 20 - 40 - vuotias, ei kukaan takaa että hän on siellä eläkeikään asti. Voi tulla parin vuoden sisällä muutto toiselle paikkakunnalle, äitiyslomia, hoitovapaita, lasten sairauksia jne jne.
Kun ottaa 50 ikäisen, ei ole enää pieniä lapsia, voi keskittyä töihin. Ammattitaito on jo huippua työkokemuksen myötä sitä elämänkoulua