Moikka vaan, olen naispuolinen henkilö ja pitäisi päästä n. 5 kg eroon mitä on viime vuotena tullut ylimääräistä. Paino minua ei häiritse (en ole varsinaisesti ylipainoinen), mutta kaikki rasva on tullut nimenomaan keskivartaloon, suvussa on paljon diabetestä ym, niin siksi se pitäisi siitä saada pois, ja tottakai näytän sellaiselta omenalta :/ olen yrittänyt ja yrittänyt laihtua, tietoa on ja olen ennenkin onnistunut laihtumaan. Harrastan liikuntaa niin paljon kuin vain ehdin (väh. 4h/vko). Sanotaan näin että arkipäivät menee oikeastaan hyvin, mutta viikonloppuisin kaikki räjähtää käsiin ja koko homma menee ns pieleen. Arkena sulatetut rasvat tulee vloppuisin takaisin. En ymmärrä miten en saa itseäni nyt ruotuun ja tällä tarkoitan tosiaan syömisiäni. Toisaalta kai minun pitäisi olla tyytyväinen kun en ainakaan ole lihonnut, olin vielä vähä aika sitten todella paha tynnesyöppö, mikä ne kilot toikin (ero pitkästä suhteesta) :/ siitä yritän päästä eroon ja osittain ole päässytkin..mutta kyllähän se viikonlopun syöminenkin liittyy usein syömiseen, se on jäänyt jotenkin päälle.
Kun ei vaan nyt onnistu :( neuvoja!!
äh äh äh ja pyh
391
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Miksi syöt viikonloppuisin? Ja ennenkaikkea, auttaako se oikeasti? Tuohon kun löydät vastauksen, syöminen on helpompi ottaa hallintaan ja täten päästä niistä ylimääräisistäkin eroon.
Kannattaisi itsensä kanssa pohtia, että miten sitä viikonloppuruokaa voisi koplata siihen suuntaan, ettei tulisi mässyteltyä sontasafkaa niin paljoa. Ostaa kosolti kasviksia, vaikka pakastevihanneksia yms. Hetelmät kuten omenat aika kivoja myös. Ja arkenakaan ei kannata huutavasta nälässä olla, se sitten helposti kostautuu. Saada suhtautuminen safkaan terveemmälle tolalle. Ihminen tarvitsee ravintoa, mutta sellainen mielihyvän hakeminen ähkyyn mässäilyllä kostautuu...
Ja positiivinen puoli on, että olet ollut viimeisen vuoden aikana likimain tasakaloreissa. Ei siis tarvita isoa muutosta, mutta sen muutoksen pitää olla pysyvä, eikä sitä voi muulla korkeaenergiaisella kompensoida. Siinä se vaikein kohta.