Tuntuu, että minun on aivan mahdotonta löytää työpaikkaa, josta ei tule sairaaksi tavalla tai toisella. Minulla on alempi korkeakoulututkinto ja kaksi ammattitutkintoa, eikä päivääkään työttömyyttä takana. Olen kolmekymppinen. Silti ei mitään "normaalia" tunnu löytyvän.
Olin kolmisen vuotta töissä yhdistyksessä, josta ajasta ainakin puolet esimieheni kiusasi minua (raivoaminen, henkilökohtaiseen elämään puuttuminen) ja sabotoi työtäni (pimitti tietoja, puuhasi selän takana ym.) Työajat olivat mitä sattuu, ja yhdistys kohteli minua, kuin se olisi omistanut minut. Kun sairastuin lopulta burn outiin ja aloin pitää kiusaamisesta isompaa meteliä, minulle väläyteltiin vähän ajan päästä yhdistyksen pj:n taholta osa-aikaisuutta ja irtisanomista (jotka olisivat olleet laittomia, minulla ei ollut varoituksia, eikä yhdistyksen tuotannollis-taloudellinen tilanne olisi edellyttänyt irtisanomisia). Minulle oltiin antamassa myös täysin osaamistani vastaamattomia tehtäviä, jotka eivät liittyneet millään tavalla aikoinaan hakemani päällikkö-päätteisen toimen alkuperäiseen työnkuvaan. Irtisanoin itseni, sillä tajusin, että menetän terveyteni lopullisesti, jos jatkan ko. strukturoimattomassa ja mielivaltaisesti toimivassa yhteisössä. Palkkakaan ei vastannut mitenkään työn rasittavuutta.
Nyt teen raskasta fyysistä yötyötä. Palkka on todella huono, mutta isoimmaksi ongelmaksi on alkanut muodostua se, että selkä ei tunnu enää kestävän, ja kipu on lähes jatkuvaa, vaikka olen ns. urheilijataustainen ja hyväkuntoinen. Pian on varmaan luovutettava, ja jäätävä työttömäksi (mitä en haluaisi tehdä), sillä työnhaku ei tuota tulosta.
En odota enää työelämältä paljon. Saisinpa vielä joskus työn, jonka palkalla elää, ja josta ei sairastu tavalla tai toisella, niin olisin tyytyväinen.
Olin kolmisen vuotta töissä yhdistyksessä, josta ajasta ainakin puolet esimieheni kiusasi minua (raivoaminen, henkilökohtaiseen elämään puuttuminen) ja sabotoi työtäni (pimitti tietoja, puuhasi selän takana ym.) Työajat olivat mitä sattuu, ja yhdistys kohteli minua, kuin se olisi omistanut minut. Kun sairastuin lopulta burn outiin ja aloin pitää kiusaamisesta isompaa meteliä, minulle väläyteltiin vähän ajan päästä yhdistyksen pj:n taholta osa-aikaisuutta ja irtisanomista (jotka olisivat olleet laittomia, minulla ei ollut varoituksia, eikä yhdistyksen tuotannollis-taloudellinen tilanne olisi edellyttänyt irtisanomisia). Minulle oltiin antamassa myös täysin osaamistani vastaamattomia tehtäviä, jotka eivät liittyneet millään tavalla aikoinaan hakemani päällikkö-päätteisen toimen alkuperäiseen työnkuvaan. Irtisanoin itseni, sillä tajusin, että menetän terveyteni lopullisesti, jos jatkan ko. strukturoimattomassa ja mielivaltaisesti toimivassa yhteisössä. Palkkakaan ei vastannut mitenkään työn rasittavuutta.
Nyt teen raskasta fyysistä yötyötä. Palkka on todella huono, mutta isoimmaksi ongelmaksi on alkanut muodostua se, että selkä ei tunnu enää kestävän, ja kipu on lähes jatkuvaa, vaikka olen ns. urheilijataustainen ja hyväkuntoinen. Pian on varmaan luovutettava, ja jäätävä työttömäksi (mitä en haluaisi tehdä), sillä työnhaku ei tuota tulosta.
En odota enää työelämältä paljon. Saisinpa vielä joskus työn, jonka palkalla elää, ja josta ei sairastu tavalla tai toisella, niin olisin tyytyväinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos selkäkipua on niin mene nopeasti lääkäriin ettei mene pahemmaksi. Luonnolisestikaan ei pidä välittää siitä mitä mieltä pomo on tuollaisista lääkärikäynneistä.
Ihminen ei elä työtä varten vaikka niin jotkut kusipäät ajattelevatkin.
Työnantajat ovat taas alkaneet nylkemään työntekijöitään. Eläkkeelle ei ole tarkoituskaan päästää. Sairastuneet työläiset savustetaan keinolla millä hyvänsä firmasta ja tilalle otetaan uusi loppuunajettava.
Kyllä on itsestäkin alkanut tuntua todella turhauttavalta tämä työelämä. Jos kestää fysiikka, niin sitten on pääparka vaarassa. Näin se tuntuu menevän tällä meikäläisen alalla jossa ei taida muita ollakaan kuin narsisteja ja muita personaallisuushäiröistä kärsiviä ääliöitä.
Ja aivan kuten "-aake-" saoo, otetaan vaan uutta tuhottavaa tilalle, kun on vanha väsytetty kaikenlaisella pskalla.