Tommi Parkkonen kirjoittaa Iltalehdessä hyvän artikkelin ahneudesta Suomessa, hän ottaa kyllä esimerkinä tässäkin foorumissa jo tarpeeksi puidun Kevan Merja Ailuksen mutta puhuu asiasta myös yleisellä tasolla.
Ailuksen synti oli kuulemma jymähtäminen ahneuden 1990-luvulle niin henkisesti kuin fyysisestikin. Ailus ei myöskään suostunut lähtemään halvalla, vaan hän vei kaikki mahdolliset eurot mukanaan kunta-alan eläkeläisten kukkaroista. Erorahaa hän sai 303 000 euroa mikä on suomalaisen keskivertoduunarin seitsemän vuoden palkka.
Tämä lause kiteyttää hyvin etenkin julkisella puolella tai valtion/kuntien omistamien virastojen johtajien täysin suhteettomat edut ja palkat (moninkertaisesti pääministerin palkka vaikka yleensä mitään erityisosaamista ei tehtävän luontee vuoksi tarvita):
"Ailukseen henkilöityy pienen - yleensä itse itsensä sinne nostattaneen - piirin häikäilemättömyys taloudellisesti kurjistuvassa ja eriarvoistuvassa Suomessa ja maailmassa: ensin minä, sitten minä ja oikeastaan edelleenkin minä - muista ihan ______ (tähän saa laittaan minkä tahansa v-alkuisen sanan) sama."
Parkkonen heittää vielä lopuksi kirjoitukseen sopivan tapauksen:
Joitakin vuosia sitten Helsingin Katajanokalla järjestettiin juhlat, jonne eräs eläkepomo saapui eläkeyhtiön edustusautolla, firman autonkuljettajan ajamana.
Kun edustusauto pysähtyi oven eteen, takapenkillä kädet puuskassa istunut eläkepomo ei tehnyt elettäkään avatakseen itse ovea, vaan autonkuljettaja kipitti auton ympäri, avasi takaoven ja kumarsi autosta vaivalloisesti nousseelle eläkepomolle, joka ei edes vilkaissut kuljettajaansa, vaan lähti kävelemään kohden juhlapaikkaa sellaisella arvokkuudella ja itsetietoisuudella, josta Englannin kuninkaallisillakin olisi opittavaa - ja hämmästeltävää. Kyseisen eläkeyhtiöpomon tulot olivat viime vuonna 758 000 euroa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013112317755209_uu.shtml
Ailuksen synti oli kuulemma jymähtäminen ahneuden 1990-luvulle niin henkisesti kuin fyysisestikin. Ailus ei myöskään suostunut lähtemään halvalla, vaan hän vei kaikki mahdolliset eurot mukanaan kunta-alan eläkeläisten kukkaroista. Erorahaa hän sai 303 000 euroa mikä on suomalaisen keskivertoduunarin seitsemän vuoden palkka.
Tämä lause kiteyttää hyvin etenkin julkisella puolella tai valtion/kuntien omistamien virastojen johtajien täysin suhteettomat edut ja palkat (moninkertaisesti pääministerin palkka vaikka yleensä mitään erityisosaamista ei tehtävän luontee vuoksi tarvita):
"Ailukseen henkilöityy pienen - yleensä itse itsensä sinne nostattaneen - piirin häikäilemättömyys taloudellisesti kurjistuvassa ja eriarvoistuvassa Suomessa ja maailmassa: ensin minä, sitten minä ja oikeastaan edelleenkin minä - muista ihan ______ (tähän saa laittaan minkä tahansa v-alkuisen sanan) sama."
Parkkonen heittää vielä lopuksi kirjoitukseen sopivan tapauksen:
Joitakin vuosia sitten Helsingin Katajanokalla järjestettiin juhlat, jonne eräs eläkepomo saapui eläkeyhtiön edustusautolla, firman autonkuljettajan ajamana.
Kun edustusauto pysähtyi oven eteen, takapenkillä kädet puuskassa istunut eläkepomo ei tehnyt elettäkään avatakseen itse ovea, vaan autonkuljettaja kipitti auton ympäri, avasi takaoven ja kumarsi autosta vaivalloisesti nousseelle eläkepomolle, joka ei edes vilkaissut kuljettajaansa, vaan lähti kävelemään kohden juhlapaikkaa sellaisella arvokkuudella ja itsetietoisuudella, josta Englannin kuninkaallisillakin olisi opittavaa - ja hämmästeltävää. Kyseisen eläkeyhtiöpomon tulot olivat viime vuonna 758 000 euroa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013112317755209_uu.shtml
Vastaukset 5
Vanhimmat
jotkut ihmiset ovat rahanahneita sikoja......
Ongelmahan on se että melkein kaikki me ihmiset olemme sellaisia jos tilaisuus tulee.
Ja sitten vielä nämä samaiset johtajat kehtaavat arvostella sosiaalitukien mukamas liian suuria tukisummia, he ovat täysin vieraantuneet tavallisen laskujen kanssa tappelevien pienituloisten ihmisen elämästä
Kateellisten katkeraa kitinää, säälittävää. Tekisitte itse perässä aivan samalla tavalla mutta kun ette pysty niin kyllähän se kismittää. Jos vähän pyytää niin vähän saa.
Ei mikään roisto. Joskin outoa, että eläkeyhtiön pomo kehtaa vaatia sensaatiolehtien ilmoittaman mukaan nauttimaansa 18 000:n euron kuukausipalkkaan lisää, että palkan olisi pitänyt olla
25 000 kuukudessa. Jotenkin alan olla ylpeä itsestäni ja omasta taustastani: eräskin oma sukulaiseni kieltäytyi aikoinaan palkannostosta edes 5000:n euroon, vaikka sille naurettiin, kun se teki niin, että ei halunnut lisää rahaa ja vaikka sille melkein vaadittiin palkannostoa.
Muistan Merja Ailusta, kun syön halpisranskalaisia ja nakkeja koska olen sellainen henkilö, jonka pitäisi kolmekymmentä seuraavaa vuotta raataaa veroja Suomelle, ennen kuin pääsen 70-vuotiaana eläkkeelle, mutta kaikki tsemppi hänelle. Minusta muu ei ole törkeää, kuin työnsisältöön liian suuri tai pieni palkka. Merjan ei ole tarvinnut mietttiä, millä saa vatsansa täyteen.