Rakastan miestäni,vaikka hän taas lähti viettämään loppu iltaa toisen luo.Mietin,onko jonkun muun avioliitto selvinnyt pitempi aikaisesta uskottomuudesta?Mies ei myönnä mihin menee.
Rakastan pettäjä miestäni
IKÄVÄ
34418
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Miksi alennut tuollaiseen? Kyseessähän ei ole pitempiaikainen uskottomuus, koska miehesi ei myönnä ja sinulle se on ok. Kyseessä on elämäntapa miehelle ja sinun näkökulmasta avoin suhde. Uskallan väittää, että jos rakastaisit miestäsi sydämestäsi ja aidosti, et antaisi hänen lähteä viettämään iltaa jonkun toisen kainaloon. En minä ainakaan päästäisi.
Mistä tiedät, mihin mies on menossa? Tunnetko naisen? Onko mies jäänyt jo kiinni? En minäkään antaisi miehen mennä menojaan. Mieheni sydän kuuluu pelkästään minulle.
Ei ole selvinnyt, enkä vapaaehtoisesti antanut koskaan miehen mennä TOISEN NAISEN LUO.
Jäi kiinni,enkä anna mennä.Miten estät,kun toinen vaan törkeästi lähtee?
Sanomalla, että takaisin ei ole tulemista jos nyt menet?
Eihän sun mies välitä susta yhtään!
Väittää välittävänsä.
Ei auttanut.
Miehet väittää mitä tahansa, jotta on katto päällä ja vaatehuolto pelaa! Kai ymmärrät, että miehen sanat ja teot ovat ristiriidassa toistensa kanssa? Olet varmasti aika nuori ja kokematon?
Välittää voi jokaisesta ihmisestä, mutta rakastaa voi vain yhtä. Pidä se mielessä, äläkä tyydy kynnysmaton osaan.
Ei tepsinyt.
Tee siitä omat johtopäätöksesi ja jätä tuollainen luuseri! Miksi te naiset alistutte tuollaiseen! En ikinä pettäisi kumppaniani.
Yhdessä 30v.
Pysy myös sellaisena.En olis ikinä uskonut tälläistä.Noin 30v. yhdessä.
IKÄVÄ. Minunkin mies sanoi välittävänsä eronkin jälkeen tahtoi tulla takaisin kun rakasti.
Mielestäni me jotka uskomme petturipuolisoomme emme tee väärin ketään kohtaan (paitsi kakkosta joka väittää miehen pettävän hänt).
Mutta haluamalla rakastaa ja jatkaa liittoa petturin kans tuhoamme oman minämme.
Alamme elää petturin metkujen mukaan.
Se ei ole oikein.
Itse häpesin omaa heikkouttani kun en pystynyt vastustamaan vaan otin aina takasin.
Parempi on arvostaa itseään ja elämässä kehittymistä niinpaljon, että antaa petturille lähtöpassit eikä sorru enää hänen vannomisiin.
Petturin kans ei pysty hengittään vapaasti, aina epäilys mielessä sydän raskaana.
Vaikka ero olisi kuinka raskas tahansa niin se on aina parempi kuin elämän tuhoutuminen pettäjän rinnalla.
Mikä sut saa alistumaan tuollaiseen? Mikä erossa pelottaa? Kai sä kuitenkin tajuat, ettei mies sua ainakaan kunnioita eikä arvosta? Ihminen voi rakastaa montaa ihmistä yhtäaikaa, joten kyllä mies sua jollain tasolla rakastaa. Samoin kuin kakkostaan.
Alistumalla miehen käytökseen sä annat hänelle tavallaan luvan siihen. Hän tajuaa, ettet sä mihinkään lähde vaikka hän tekisi mitä. Kotona saa täyden palvelun ja seksiä. Kakkoselta saa seksiä ja vähän vaihtelua elämään. Mies pelaa törkeästi teillä molemmilla naisilla, käyttää teitä hyväkseen.
Mutta jos sä rakastat ja et halua pitkästä liitosta erota, niin sitten sun täytyy kovettaa itsesi, kuolettaa tunteet miestä kohtaan. Onko se sun mielestä hyvää elämää? Pitkistäkin liitoista erotaan. Joskus ne tulee tiensä päähän ja sille ei vaan voi mitään. Toista et voi pakottaa pysymään sun rinnalla. Eikä se oikein olekaan, koska ei avioliitto ole vankila. Etkä sä voi toista pakottaa muuttamaan tapojaan, jos hän ei itse sitä halua. Ihminen ei muutu kenenkään toisen takia vaan omasta halustaan.
Mä sinuna pistäisin pillit pussiin. Kamalaa olisi kotona odotella, milloin mies palaa reissultaan tietäen, että kakkosen sängystä suoraan kotiin tulee. Miten sä voit edes seksiä harrastaa hänen kanssaan?
Uskomaton olet nm.Ikävä. Eihän tuo ole oikeaa rakkautta vaan läheisriippuvuutta. Pyytäisin tutustumaan kyseisiin artikkeleihin. Miksi elät näin ????
Pelkäätkö, että jäät yksin? En usko, että rakkauden vuoksi sallit miehesi mennä, miten hän tahtoo. Olisiko sinulla mahdollisuus käydä juttelemassa jonkun kanssa tilanteesta? Tuollaisen asian kantaminen yksin on raskasta. Sinun pitää ehdottomasti kohdata miehesi asian suhteen.
Kaikki lähtee siitä että alat arvostamaan itseäsi. Monesti takerumme ihmisiin jotka tuottavat meille vain tuskaa, mutta silti olemme riippuvaisia heistä. Kun opit kunnolla arvostamaan itseäsi niin löydät paremman kumppanin. Olen itse huomannut että itse opin lapsena pitämään oikeutettuna esim. oman vanhemman kaltoin kohtelun itseäni kohtaan. Minulle tuli itselleni huono omatunto silloinkin kuin olevani asioissa oikeassa. Myöhemmin kaverisuhteissa ajauduin ihmisten ympärille jotka eivät välittäneet minusta ja ajoivat minut mukanaan pohjalle. Myöhemmin ymmärsin kuinka väärin tein itselleni sekä ymmärsin vasta tuolloin kuinka nämä ihmiset eivät välittäneet minusta pätkän vertaa.
Sitä takertuu näihin ihmisiin jotka kohtelevat sinua kuin ilmaa. Soittelet heille perään vaikka he ovat välinpitämättömiä sinua kohtaan. Koet että sinulla on aina velvollisuus auttaa heitä sekä kuunnella heidän murheita. Sinun ongelmat ei heitä kiinnosta etkä saa yhtään myötätuntoa. Sinun on aina joustettava ja ymmärettävä. Tämä kuvio estää sinua löytämästä todellista onnea.
Minä en arvostanut itseäni. Dominoivan ja manipuloivan toisen vanhemman takia olin aina toisten vietävissä ja automaattisesti hakeuduin sellaisiin ystävyyssuhteisiin jossa toinen osapuoli oli hallitseva. Harmittaa omalla kohdalla kun vasta nyt olen sen ymmärtänyt.
Rakasta, kärsi ja unhoita: http://www.youtube.com/watch?v=niIQ0ew5KA4
Mitkä ovat ne tekijät, jotka saavat sinut rakastamaan miestä, joka vähät välittää sinun tunteistasi lähtiessään toisen luo ?
Onko mies todellakin tuon mielipahan arvoinen?
... Vai onko kyse siitä, että pelkäät yksin jäämistä pitkän liiton jälkeen niin, että olet valmis nielemään kaiken? Oletko varma, ettei "rakkautesi" ole kaipuutasi niitä aikoja kohtaan, jolloin asiat olivat hyvin ja jolloin olit ainoa nainen miehellesi? Siedätkö nykyistä tilannetta, koska toivot asioiden palaavan vielä entiselleen?
Mies ei myönnä, mihin menee... No eipä tietenkään, koska tietää, että niin kauan kuin ei myönnä mitään, sinä vietät iltoja yksin kaivaiten - etkä voi syyllistää häntä pettämisestä. Näppärää, sinä pidät "kotiliettä lämpimänä" ja kulisseja pystyssä ja hän hakee erotiikan elämäänsä muualta.
Olette olleet yhdessä 30 vuotta, joten siitä voi olettaa teidän olevan ikähaarukassa 50-60 v ? Vuosia ja vuosikymmeniä kuitenkin edessä - joten kysypä itseltäsi, tuotako sinä haluat tuleviltakin vuosilta? Odottaa yksin ikävöiden? Olen nuorempi kuin sinä, mutta puhalsin pelin poikki heti alkuunsa. On parempi olla yksikseen kuin miettiä toisen menoja ja valheita. Elämä jatkuu ja jokainen voi muotoilla siitä sellaisen kuin haluaa.
Avioliitossa on kunnioitettava toista osapuolta niin paljon että kertoo minne toinen menee. Ellei näin ole, ota miehen malli ja mene sinäkin, kerro se miehellesi. Että et aio jäädä kotiin häntä odottamaan. Ja jos homma jatkuu, sano miehellesi että hänellä ei ole luonasi enää kotia, valinta on tehtävä. Älä jää kynnysmatoksi.
Voi olla että tunnet rakkautta eli se on pelkkä tunne. Olet riippuvainen miehestäsi henkisesti, taloudellisesti, lasten takia???? Rakastaminen on enemmänkin kunnioittamista. Jos et kunnioita edes itseäsi miten kunnioittaisit toista???? Et kunnioita itseäsi siis et rakasta sitä ihmistä joka on sinulle se kaikkein tärkein eli sinä itse. Ei pidä sekoittaa rakkautta tunteena todellisuuteen eli riippuvuuteen joka on ja näkyy konkreettisena. Mies ei rakasta eikä kunnioita sinua. Ota vastuu itsestäsi ja hyvinvoinnistasi. Nyt pakoilet omaa vastuutasi hyväksymällä miehesi sikailut. Mies tietää sen ja jatkaa koska sinä hyväksyt tuollaisen käytöksen et ehkä tunnetasolla mutta käytännön tasolla. Hedelmistään puu tunnetaan.
Voihan tuostakin selvitä, jos MOLEMMAT sitä tahtovat. Teillä nyt vaan ei näytä siltä, koska mies ei edes myönnä minne menee. Sinun on valittava, joko hyväksyt miehesi menot tai eroat. Se on myös paljon enemmän tahdostasi kiinni kuin rakkaudesta.
Koska mitä ilmeisemmin kärsit tilanteesta, sinun on yksinkertaisesti vain erottava. "Vähän" epätoivoista yrittää selvitä miehen uskottomuudesta, kun hän ei edes myönnä mihin menee.
Puhut noissa muutamassa sanasessa vähän, ja niissäkin vain sitä mies haluaa, mitä mies sanoo. Rakastatko miestä todella, jos niin miksi? Mitä teette yhdessä? Mitä juttelette? Mikä teitä yhdistää? Mitä Sinä haluat ja mitä sanot miehelle? Rakastatko yhtään itseäsi?
Niin kärsin,mutta yhä uskon että tästä selvitää.Mies lupasi,ettei mun tarvitse olla huolissaan,vaikka käykin tapaamassa yhtä hutsua Lempäälässä.Meillä on paljon yhteistä ja hyviä hetkiä.Rakastan miestäni ja myös itseäni.
"Mies lupasi,ettei mun tarvitse olla huolissaan,vaikka käykin tapaamassa yhtä hutsua Lempäälässä." Tuo lause paljasti, että sinulla on huono itsetunto. Et usko ansaitsevasi parempaa, etkä uskalla sitä vaatia.
No miehelläsi on ainakin hyvä kaksinaismoraali... Sinun asia miten sitä siedät, vai et.
Älä välitä. Minäkin rakastan väärää miestä.
Onneksi rakastan omaa miestä:-)
Höpö höpö. Ei rakastamaansa ihmistä halua toisen kanssa jakaa.
Minä taas väärää sekä oikeaa. Rakkausasiat on niin monimutkaisia.
Kuule höpö höpö. Rakastamansa ihmisen VOI halutessaan jakaa toisen tai kolmannenkin kanssa. Se on myös aivan välttämätöntä, ellei itse halua elää parisuhteessa tämän rakastamansa ihmisen kanssa. Parisuhde on ihan toinen juttu kuin rakkaus. Useinhan ne tosin sekoitetaan.
Jos tiedät näin tarkkaan asian niin mikset mene myös sinne Lempäälään. Ottaisit oikeesti asian käsittelyyn. Mitä tuota kärvistelemään. EROA HYVÄ IHMINEN !