Herään. Laitan koneen päälle, katselen streameja ja syön aamupalan. Pelailen tai katson animea päivän mittaan koneella. Saatan kävästä pienellä lenkillä tai kaupassa. Sama jatkuu pitkälle yöhön, kunnes luen kirjaa ja menen nukkumaan. Olen tehnyt tätä jo yli 10 vuotta ja muistelen kaiholla kun 90-luvulla netti oli vielä harvojen ihmisten käyttämä palvelu ja meininki oli kuin villissä lännessä. Nykyään jokainen pelle käyttää laitteita joista ei oikeasti tiedä yhtään mitään.
Nyt ATM:t ovat lisääntyneet tässä yhteiskunnassa ja tunnen asemani uhatuksi. En ole enää se ainut epäsosiaalinen hylkiö, jolla ei ole elämässä mitään sisältöä virtuaalitodellisuuden ja mielikuvituksen lisäksi. Nyt ihmiset saattavat jopa lokeroida minut automaattisesti tiettyyn luokkaan nähtyään minut. Ennen olin se näkymätön ja mitätön luuseri, erikoistapaus tavisten joukossa. Vituttaa olla osa tätä ATM-massaa.
Nyt ATM:t ovat lisääntyneet tässä yhteiskunnassa ja tunnen asemani uhatuksi. En ole enää se ainut epäsosiaalinen hylkiö, jolla ei ole elämässä mitään sisältöä virtuaalitodellisuuden ja mielikuvituksen lisäksi. Nyt ihmiset saattavat jopa lokeroida minut automaattisesti tiettyyn luokkaan nähtyään minut. Ennen olin se näkymätön ja mitätön luuseri, erikoistapaus tavisten joukossa. Vituttaa olla osa tätä ATM-massaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kieltämättä tästä on tietty rappioromantiikan glooria kadonut, nyt kun ATM-elämästä on tullut osa mainstreamiä.