Onko uskottomuus oikein vai väärin. Jatketaan keskustelua.
Palstan kysymys
mikä on oikein
81429
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 81
Vanhimmat
Se on väärin. Mikään ei oikeuta uskottomuutta. Mikään selitys tai syy ei tee siitä hyväksyttävää.
Toisen ihmisen luottamuksen pettäminen, sopimuksen rikkominen, toisen ihmisen loukkaaminen - tätä uskottomuus mm. aina on - ei ole milloinkaan oikein. Se on raukkamainen, vastuuton ja itsekäs teko. Raukkamainen ja vastuuton, jos uskoton perustelee tekoaan muilla parisuhteen ongelmilla sen sijaan, että ottaisi hätkää sarvista ja keskittyisi varsinaisen ongelman ratkaisemiseen. Itsekäs, jos "syynä" on hedonistinen "tarve", jonka hän asetaa tekemäsnä lupausten edelle toista ihmistä loukaten.
Entä jos se toinen ei suostu ratkaisemaan ongelmia, kiristää lapsilla jos ehdottaa eroa, pihtaa jos ei saa juuri sitä astiastoa tai milloin mitäkin tyhjänpäiväistä minkä tahtoo, tai jos tulee erimielisyyttä jostain?
Ja uskottomuus ratkaisee ongelmat ja erimielisyydet? Ja kun ero tulee uskottomuuden vuoksi lapsilla ei kiristetä? Jep.
Kysymykseen ainoa, yksiselitteinen vastaus on tietysti väärin. Sen kai jokainen tietää.
Aivan toinen asia on että, onko uskottomuus syy vai seuraus. Ja onko uskottomuuteen olemassa "lieventäviä seikkoja".
Niin monen, ehdottoman kommentoijan mielestä ei mikään syy saa silti johtaa pettämiseen.
Täällä palstalla on siis sellaisten kommentoijien, jotka näkevät metsää puilta, turhauttavaa kommentoida siis tämän enempää.
Sekä henkinen että fyysinen pettäminen. Kummatkin ovat yhtä pahoja.
Näkevät metsää puilta? Aha, siis ihmiset jotka erottavat oikean ja väärän eivät näe metsää puilta?
Rikoksen vakavuutta pohdittaessa voidaan ajatella että on olemassa tekijöitä, jotka ovat lieventäviä tai raskauttavia, mutta hyväksyttäväksi ne eivät rikosta tee ja aniharvoin edes ymmärrettäväksi. Rangaistus voi vaihdella, mutta rangaistus tulee. Poikkeuksena hätävarjelu.
Mikä tekee uskottomuuden hyväksyttäväksi?
Missä tilanteessa pettäminen on hätävarjelua, minkä kaltaista uhkaa torjuu uskottomuus - siis mitä ei muuten voi ehkäistä?
"Aha, siis ihmiset jotka erottavat oikean ja väärän eivät näe metsää puilta?"
Hyvin lohkaistu!
"Täällä palstalla on siis sellaisten kommentoijien, jotka näkevät metsää puilta, turhauttavaa kommentoida siis tämän enempää. "
Tuo on yksi tapa reagoida kun ei itsekään keksi yhtään hyväksyttävää syytä uskottomuuteen.
Onhan se varmasti turhauttavaa, kun hedonistinen itsekkyys ja piittaamattomuus vie voiton eikä pysty muulla tavoin tekoaan perustelemaan.
Kaikki tietävät, että se on väärin. Nekin jotka niin tekevät. Itsekkyys vain vie voiton ja sitten selitellään kun pakoillaan vastuuta. Aivan kuten varkaatkaan eivät ilmoittaudu poliisille tai palauta tavaroita.
Eipä ole kukaan osannut perustella uskottomuutta hyväksyttäväksikään. Se kun on aina petos vaikka se olisi kuinka kivaa pettäjän mielestä.
Siis onko puolison pettäminen väärin? Mikä kysymys? Yhtä hyvin voisi kysyä, onko vakuutuspetos tai veropetos oikein vai väärin. Luultavasti ne ovat valtaenemmistön mielestä väärin, vaikka lukuisat näennäisen rehelliset ihmiset niihin syyllistyvätkin.
"Yhtä hyvin voisi kysyä, onko vakuutuspetos tai veropetos oikein vai väärin."
Täsämälleen näin!
Itse asiassa tämä palsta on siksi hyvin mielenkiintoinen, että täältä voi lukea kirjoituksia, joissa (pettäjät?) puolustellaan uskottomuuta, syyllistetään petettyä ja vaikka mitä, mutta yksikään ei pysty perustelemaan ajatusta, että pettäminen olsi oikein, eikä edes edes esittämään hyväksyttävää syytä pettämiselle.
Tietenkin on erilaisia "tapoja" pettää. Toiset ovat toisiakin enemmän väärin, loukkaavia ja tuhoisia.
Mutta kuka sanoo, että toisen ihmisen loukkaaminen on oikein, tai että valehteleminen on oikein, tai että luottamuksen väärinkäyttäminen on oikein, tai että lupauksen rikkominen on oikein. No ei kukaan ja silti keskustelu käy kuumana.
Nyt haastan teidät, petettyjen syyllistäjät ja uskottomuuden puolustajat:
Sanokaa selvästi, että millä perustella:
- toisen ihmisen loukkaaminen on oikein
- valehteleminen on oikein
- luottamuksen väärinkäyttäminen on oikein
- lupauksen rikkominen on oikein
Odotan isoa ryöppyä hyviä perusteluja, sellaisia, että kaikki ihmiset tästä lähtien ihailevat uskottomuutta ja valhetelua; sellaisia, että toisen ihmisen kusettamiesesta tulee suorastaan hyve!
Jos tälläisiä paasauksia ja julistuksia kuten nyt odotetaan-kirjoittaja esittää,
yhtä hyvin voidaan lopettaa koko uskottomuus-palsta.
Mitä tänne sitten kukaan mitään kommentoi kun ei ole kuin
yksi ja ainoa totuus eikä mitään voi siltä väliltä kommentoida.
Suomi 24- ehdotan, että uskottomuuspalsta lopetetaan.
Aamen.
Aamen :D
Julistaja kirjoitti: "Mitä tänne sitten kukaan mitään kommentoi kun ei ole kuin
yksi ja ainoa totuus eikä mitään voi siltä väliltä kommentoida."
Olipa omituinen kommentti, kun otetaan huomioon, että nyt nimen omaan oikein pyydettiin niitä muita totuuksia?!
Näinhän 'nyt odotetaan' -kirjoittaja sanoi: "Nyt haastan teidät...:" ja "Odotan isoa ryöppyä hyviä perusteluja,...."
Minäkin odotan nyt niitä perusteluja ja mielipiteitä. Älkää nyt luikkiko pakoon kuin (pettäjä)puput. Perusteluja kehiin..... Puolustakaa (tai selittäkää) nyt mielipiteitänne ja tekojanne kerrankin selkä suorana, kun kerran kysytään.
Jos kommentit ovat sitä tasoa kuin 'Julistajalla', niin eihän tässä voi muuta kuin todeta että hän huomaa tehtävän mahdottomaksi ja mokeltaa jauhot suussa "mitä tänne sitten kukaan.... niimpä niin.
Hyvä, hyvä!
Siinäpä onkin ytimekkäät kysymykset!
Kun täällä on niitä kamalan viisaita ihmisiä niin vastatkaa nyt sitten.
Että millä perustella sen toisen ihmisen loukkaaminen, hänelle valehteleminen, hänen luottamuksen väärinkäyttäminen, annetun lupauksen rikkominen, lasten kodin rikkominen, jne on oikein tai hyväksyttävää. Tai että miksi itsekkyys on hyväksyttävää? Mistä pettäjä katsoo saavansa vain itselleen sellaisen oikeuden?
Heh... eipä näy perusteluja, ei isoa eikä pientä ryöppyä. Ovat tainneet mennä koloonsa kun katkerana huomasivat olevansa itsekkäitä hylkiöitä.
Niin, odottajat miettikäähän nyt, miten tuollaisiin kysymyksiin voi kukaan enää mitään kommentoida. Ei tyhmä saa olla, pettäjäkään.
Sitä paitsi sädekehä pään ympärillä olevien ihmisten kanssa on turha kommunikoida. Se kruunu säihkyy liikaa.
"...., miten tuollaisiin kysymyksiin voi kukaan enää mitään kommentoida."
Miksi ei voi? Alat vain perustella...?
Kerrot ihan omin sanoin mikä sinut oikeuttaa valehtelemaan, väärinkäyttämään toisen luottamusta, pettämään annettu lupaus, rikkomaan lasten koti ja loukkaamaan toista ihmistä. Eihän siinä pitäisi olla mitään vaikeaa!?
"Sitä paitsi sädekehä pään ympärillä olevien ihmisten kanssa on turha kommunikoida."
Missä täällä on sellaisia ihmisiä!?? Ja jos olisikin, niin miksi olisi turha kommikoida? Sinulla on nyt oivallinen tilaisuus puolustaa uskotomuutta, tehdä siitä hyve ja todistaa pettäjä täysin syyttömäksi kaikkeen....
Nimimerkille "Julistajia" alias "arvokkaita kaikki":
Lakkaa vaikeroimasta ja lopeta tuollainen typerä "emmä ala ku te oitte tuollaisia" -uikutus!
Osallistu keskusteluun ja ota reilusti kantaa jos sinulla on joku mielipide asiasta, mutta jätä tuollainen marttyyriksi tekeytyminen.
No vaikka siksi, ettei tarvi kuolinvuoteellaan katua tekemättömiä juttuja. Niitä tutkitusti kadutaan enemmän kuin tehtyjä.
Siis, missä tutkimuksessa on todettu, että ihminen katuu kuolinvuoteellaan sitä, ettei ole pettänyt. Herran pieksut sentään, taas näkee miten tutkimusten tuloksia sovelletaan itselle suopealla tavalla.
Minä en ainakaan kadu sitä, etten ole tehnyt tai elänyt tarpeeksi väärin.
Minä en kadu mitään. En sitä mitä olen tehnyt tai jättänyt tekemättä.
"No vaikka siksi, ettei tarvi kuolinvuoteellaan katua tekemättömiä juttuja"
Ok. tarkennan vielä:
Eli ettei tarvitse kuolinvuoteellaan katua sitä, ettei elämässään tullut loukattua ketään, valehdeltua kenellekään, kenekään luottamusta ei tullut käytettyä väärin, yhtään lupausta ei tullut rikottua, niin siksi pitää pettää?
Vai että ei tarvitsi katua sitä, että tuli pidettyä lupaukset, etten loukannut puolisoani ja käyttänyt hänen luottamustaan väärin...?
Mikä on sellainen kuolinvuoteella mieleen tuleva "tekemätön juttu", joka pitää tehdä vaikka sillä aiheuttaisi suurta tuskaa ja mielipahaa jollekin toiselle?
Sekö, että vaikka ennen vakituista parisuhdetta tuli harrastettua seksiä yhden jos toisenkin kanssa ja sitten tuli harrastettua seksiä oman puolison kanssa kaikilla ikinä mieleen tulevilla tavoilla, niin pitää ehdottomasti myös päästä panemaan jonkun kanssa myös niin, että se loukkaa omaa puolisoa?
En tahdo arvostella, kysyn vaan, että jos kuolinvuoteella pitää olla varma siitä, että on nainut mahdollisimman montaa ihmistä, niin eikös sen voisiteshä a) ennen vakituista parisuhdetta, ettei tarvitse pettää tai b) olla menemättä parisuhteeseen?
Itse olen aika varma, että pettämistä kadutaan ensimmäisenä.
heihyvin menee1, olet miinuksilla, täällä ei siedetä ketään, joka ei kadu ja jolla menee hyvin :D.
Alkuperäiseen kysymykseen vastaisin, molempia.
Miksi pettämistä kaduttaisiin, ja vieläpä ensimmäisenä, haloo? Pettäjät katuvat useinmiten kiinnijäämistään, ei pettämistä. Toinen juttu on vielä, että pitää esittää katuvaa, ellei haluta erota.
Hyvin vastattu
Molempia. Riippuu kuka katsoo ja mistä näkökulmasta.
Ei se pettäminen noin kamala juttu ole, mitä täällä syyllistetään. Senhän voi tehdä salassa. Pahempaakin parisuhteessa voi tehdä.
Mikä on pahempaa?
PETTÄMINEN ON AINA VÄÄRIN!!!
Fyysinen väkivalta....
Esim. henkinen ja fyysinen väkivalta. Pettämiseen ei tietääkseni kukaan ole kuollut mutta pahoinpitelyyn liian moni. Munkaan mielestä pettäminen ei ole pahinta, mitä parisuhteessa voi tapahtua.
Kuitenkin väkivalta voi olla seurausta pettämisestä! Näin on monesti ollutkin!
"Munkaan mielestä pettäminen ei ole pahinta, mitä parisuhteessa voi tapahtua. "
No sitten se on se toiseksi pahin - eli aivan tarpeeksi paha.
Riippuu nyt vähän siitä, mitä pahoinpitelyllä tarkoitetaan. Suomessa jo se, että huudat tai otat olkapäistä kiinni, on pahoinpitelyä. Pettäminen on sata kertaa pahempi asia kuin riitelyn yhteydessä kiinnipitäminen.
Jos taas pahoinpitelyllä tarkoitetaan toisen tahallista satuttamista, lyömistä, niin asia on toinen.
Tämä ei kuitenkaan ole pahoinpitelypalsta, vaan uskottomuuspalsta, eikä uskottomuutta tee yhtään vähäisemmäksi se, että maailmassa on jotain vieläkin pahempaa.
Sitäpaitsi uskottomuus ON henkistä pahoinpitelyä pahimmillaan.
Totta! Miten kukaan nainen katselee sitä sivusta, mutta moni kakkonen katsoo ja ajattelee, ettei se hänelle kuulu.
"Ei se pettäminen noin kamala juttu ole, mitä täällä syyllistetään."
Kyllä on. Se on juuri niin paha juttu - ja pahempikin.
"Senhän voi tehdä salassa."
Uskottomuus paljastuu lähes aina ennemmin tai myöhemmin, mutta se on paha asia ja sillä on kielteiset vaikutuksensa parisuhteeseen jo enen ja silloinkin, kun se ei ole paljastunut.
"Pahempaakin parisuhteessa voi tehdä."
Mitä sitten? Toisessa maailmansodassa kuoli 60 miljoona ihmistä, mutta se ei kuulu tähän mitenkään.
Ihmisarvo menetetty. Huh, et ole tosissasi, toivottavasti. Jokaisella on ihmisarvo riippumatta siitä pettääkö puoliso! Itsetunto sinulta taitaa puuttua, mutta se on sinun ongelmasi, ei kenenkään muun.
Mikäli kokee uskottomuuden olevan henkistä pahoinpitelyä, siltä PITÄÄ suojautua, eli lähteä suhteesta, jättää kumppani.
Tai pettäminen voi olla seurausta väkivallasta
"Tai pettäminen voi olla seurausta väkivallasta "
Höpö höpö. Tuo on tähän mennessä ihmeellisin selitys (puolustelu) uskottomuudelle - yäk teidän juttujanne.
Sen vielä ymmärrän, että kun toinen on uskoton ja elämä hajoaa, niin siinä pirstaleiden keskellä, ahdistuksessa, epätoivon ja epäuskon keskellä paha olo purkautuu riitelynä ja sitä pahaa torjuu jopa käsiksi käymisenä.
Mutta että joku torjuisi väkivaltaa olemalla uskoton!? Anna mun nauraa.
En tarkoita, että hyväksyn väkivaltaa (en hyväksy uskottomuuttakaan), mutta joku raja sentään näilläkin kirjoituksilla voisi olla.
osuiko hermoon?
Juuri noin, mutta miksi ero on niin vaikeaa? Sehän on vain omasta itsestä kiinni.
"Juuri noin, mutta miksi ero on niin vaikeaa?"
No katsos kun toisilla ihmisillä on vastuuntunto. He yrittävät ratkaista ongelman sen sijaan, että kiertävät sen tai lakaisevat maton alle. Tämä vastuuntunto koskee sitoutumista parisuhteeseen yleensäkin ja lasten kodin säilyttämiseen erityisesti.
Ihminen, joka oikeasti ihmettelee miksi ero on niin vaikea, on joko
- lapseton ja nuori, eikä vastuuntunto ole vielä kehittynyt
- tai läpeensä piittaamaton ja vastuuntunnoton ihminen, jos on perheellinen.
Olisipa jokin testi, jolla vastuuntuntoa voisi mitata. Sitten säädettäisiin laki, että perheen saa perustaa vain ne, jotka läpäisevät testin. Muut kastroitaisiin.
Itsekin olen ihmetellyt tuota yläotsikkoa.
On se uskottomuus pettäjienkin mielestä väärin, ei ne muuten sitä pettämistään salailisi kaikin erikoisin keinoin. Pettäjä pahoinpitelee puolisonsa henkisesti vähintään sairaslomalle ja terapiakuntoon, usein myös sairaalakuntoon. Se on aivan kaameaa ja aivan hirveän väärin.
Pettäjät ja pettäjien puolustelijat ovat ilmeisesti vilkaisseet peiliin ja ovat jossain häpeämässä kun ei ole kanttia tulla vastaamaan kysymykseen, että millä perustella:
- toisen ihmisen loukkaaminen on oikein tai hyväksyttävää
- valehteleminen on oikein tai hyväksyttävää
- luottamuksen väärinkäyttäminen on oikein tai hyväksyttävää
- lupauksen rikkominen on oikein tai hyväksyttävää
Voimme siis tehdä yhteenvedon:
Pettäminen ei ole oikein. Pettäjä tekee väärin. Pettäjä on yksin syyllinen pettämiseen.
Pettäjän itsekkyys ja piittaamattomuus toisia kohtaan sekä huono itsetunto ja itsetehostuksen tarve yhdistettynä vastuuttomuuteen ja selkärangattomuuteen ovat pettämisen varsinainen syy.
Yess!
Ja höpön löpön. Tän mukaan puolet ihmisistä huonolla itsetunnolla varustettuja selkärangattomia ja mitä vielä. Ei pidä paikkaansa. huonompi itsetunto on toiseen ihmiseen ripustautujilla.
"Ja höpön löpön. Tän mukaan puolet ihmisistä huonolla itsetunnolla varustettuja selkärangattomia ja mitä vielä. "
Ja höpö höpö itsellesi. Oikeiden tukimusten (Hki:n yliopisto, väestöliitto, Kontula et al.). Kaikista ihmisistä reilusti alle 30% on jollain tapaa, _jossain elämänsä vaiheessa_ ollut uskoton ja niissäkin tapauksissa tutkimusväliin on osunut samoja ihmisiä. toisin sanoen reulusti yli 70% ei ole koskaan ollut uskoton.
Niinpä väittämä:
"Pettäjän itsekkyys ja piittaamattomuus toisia kohtaan sekä huono itsetunto ja itsetehostuksen tarve yhdistettynä vastuuttomuuteen ja selkärangattomuuteen ovat pettämisen varsinainen syy. "
koskee suurta osaa tästä 30%:sta, jos ajatellaan, että osassa tapauksista liitto on olleut de facto päättyneenä ja uusi suhde on ollut vain "teknisesti" uskottomuutta.
No kerroppa, selkärangaton, että mikä muu syy ihmisellä on toimia niin, että katsoo oikeudekseen käyttää väärin toisen ihmisen luottamusta, valehdella, rikkoa antamansa lupaus ja loukata toista ihmistä?
Joskus asiat vaan tapahtuvat suunnittelematta. Kaikki tekee virheitä, ei se oikeuta ihmisiä noin teilaamaan, miten sinä teilaat. Oletko itse täysin virheetön?
"Joskus asiat vaan tapahtuvat suunnittelematta"
Hehhheh, just - ja varmaan myös ihan vahingossa, melkein huomaamatta?
Kun kysymys oli "että mikä muu syy ihmisellä on toimia niin, että katsoo oikeudekseen käyttää väärin toisen ihmisen luottamusta, valehdella, rikkoa antamansa lupaus ja loukata toista ihmistä? "
Ja sinä vastaat "Joskus asiat vaan tapahtuvat suunnittelematta", niin mitä oikein tarkoitat?
Että jos siis et nimen omaan suunnittele käyttäväsi väärin toisen luottamusta, ja suunnittele valehtelevasi, ja suunnittele luokkaavasi - mutta kuitenkin teet sillätavoi, niin se ei ole paha ollenkaan?
Ettäkö jos kotoa lähtiessä ei nimen omaan suunnittele menevänsä työkaverin luoksen panemaan häntä, mutta jos sitten siinä töistä lähtiessä, ihan suunnittelematta tulee mieleen, että harrastanpa seksiä työkaverin kanssa, niin ei ole tehnyt mitään väärää - kun ei suunnitellut? Kun se vaan niinku tapahtu suunnittelematta? Että ei itseasiassa edes oikein itse huomannut, että tuli siinä suunnittelematta nusastua työkaveria...? Ja silloin ei saa teilata, kun asiaan ei tullut itse vaikutettua juuri mitenkään, ei siis oikein edes voinut vaikuttaa.... jalat vain kävelivat ihan itsestään sinne työkaverin asunnolle...
Tämähän käy mielenkiintoiseksi....?
halus ton, mut saikin tippurin eli hirveen väärinhän se on.
Kirjoitin tänne joskus aiemmin, mutta en muista enää nimimerkkiä. Olen ollut toisen naisen kanssa suhteessa 10 vuotta. Rakastan molempia naisia, vaimoani ja toista. Kummaltakin saan asioita, joita toisessa puoliskossa ei sitten olekaan.
Toivottavasti sun vaimollakin on toinen, kunnollinen mies.
Ehdotan määräaikaisia avioliittoja. Kuka nyt koko elämänsä yhden kanssa jaksaa. Elinaikakin on pidentynyt aika lailla niistä ajoista, kun avioliitto "keksittiin".
"Ehdotan määräaikaisia avioliittoja. "
Mikään ei ole tähänkään asti estänyt noin tekemästä. Jos vaan löydät kumppanin, joka on samaa mieltä, niin voit sopia avioerosta (tai avoerosta) vaikka minuutintarkkuudella tulevaisuuteen.
"Kuka nyt koko elämänsä yhden kanssa jaksaa. "
Suurin osa jaksaa. Vain pieni osa parisuhteessa olevista pettää. Ja eroonkin päätyy pienempi osa kuin ketkä elävät koko elämänsä yhdessä. Suurin erojen syy taas on uskottomuus, joten ne, jotka pysyvät yhdessä ovat myös lahs kaikki uskollisia. Ja pisteenä i:n päälle: useissa turkimuksissa on tullut ilmi, että näissä pitkissä suhteissa olevat ihmiset ovat kaikkein onnellisimpia! Yksinäiset ovat kaikkein vähiten onnellisia. Revi siitä.
"Yksinäiset ovat kaikkein vähiten onnellisia"
Ei pidä paikkaansa. Etenkin vanhemmat eronneet sinkkunaiset ovat useinkin todella onnellisia päästessään eroon miehestään. Naiset myös nukkuvat paremmin yksin, kuin puolison kanssa. Miehillä tämä juuri päinvastoin.
Ja mitä vitsin väliä on jollain tutkimuksilla? Jos on tyytymätön parisuhteessaan, ehkä ollut jo pidemmän aikaa, niin silloin vain ottaa ja hakee eron, vaikka sadassa tutkimuksessa sanottaisiin, että parisuhteessa ollaan onnellisempia.
"Ja mitä vitsin väliä on jollain tutkimuksilla?"
No sillä on se väli, että me TIEDÄMME mikä ryhmä on onnellinen ja mikä vähemmän.
Tutkimus kertoo miten asiat ovat, sinä kerrot miten sinä kuvittelet niiden olevan. Siinä on ISO ero.....you see?
Maapallolla on 7 miljardia ihmistä (7.000.000.000) ja siihen joukkoon mahtuu aina vähintään yksi, joka yhdessä asiassa poikkeaa enemmistöstä. Sen me tiedämme (eli sitä ei tarvitse erikseen korostaa), mutta sillä tiedolla me emme yleensä tee yhtään mitään.
Tutkimus, sen sijaan, kertoo miten asiat ovat useimmilla (tai toisinaan melkein kaikilla) ja siitä tiedosta on hyötyä, koska erittäin suurella todennäköisyydellä se koskee myös sinua ja minua - ellet sitten ole se yksi poikkeus seitsemästä miljardista.
Minä siis sanoin tutkimukseen perustuen "Yksinäiset ovat kaikkein vähiten onnellisia", ja sinä sanot "Ei pidä paikkaansa." - mihin perustat väitteen? Oletko tavannut kaikki tai edes edustavan otoksen sinkkuja ja pitkässä parisuhteessa eläviä ja kysynyt asiaa heiltä? No, sinä jatkat ”Etenkin vanhemmat eronneet sinkkunaiset ovat useinkin todella onnellisia päästessään eroon miehestään".
Mitä tarkoittaa ”useinkin” jos ajattelemme, että Suomessa on
1. n. 1,5 miljoona ihmistä, jotka asuvat yksin (ei puolisoa eikä lapsia samassa taloudessa)
2. n. 2,5 miljoonaa ihmistä, jotka elävät parisuhteessa
3. vuonna 2012 solmittiin 28.878 avioliittoa ja avioeroja oli 13.040
Onko ”useinkin” kaikki ne sinun kolme katkeroitunutta työkaveria? Entäpä ne puolitoista miljoona muuta sinkkua? Tai ne kolmetoistatuhatta vuonna 2012 eronnutta?
Entäpä ne kaksi ja puoli miljoonaa parisuhteessa elävää, joista suurin osa (vajaa pari miljoonaa suomalaista ihmistä) elää siinä yhdessä parisuhteessa koko elämänsä, eikä kumpikaan ei ole uskoton? Kun heiltä kysytään, niin, suurin osa sanoo olevansa onnellinen – ja he eivät ole tällä palstalla kirjoittelemassa. Heidän ei tarvitse, sillä he ovat onnellisia ja uskollisia.
Ihmiset ovat oman onnensa seppiä. Se mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle ollenkaan Mikään RYHMÄ ei ole onnellinen tai vähemmän onnellinen, vaan eri ihmiset sen ryhmän sisällä. Onnellisuus on vieläpä niin henkilökohtainen asia, että sitä on mahdotonta täsmällisesti mitata. Kenenkään elämä ei ole pelkkää onnea ja ruusuilla tanssimista, kuten lastenvirressä lauletaan "onni täällä vaihtelee...". Itseäni elämässä ja ihmisissä viehättääkin eniten rosoisuus.
Minulla on todella laaja ystävä- ja tuttavapiiri, suuri oma suku sekä ex-miehen suku ym. Olen jakanut paljon heidän onnea ja iloja, suruja ja murheita. Katkerat ihmiset kierrän kaukaa. Kuten myös ns. energiasyöpöt.
"Yksinäiset ovat kaikkein vähiten onnellisia" Voi olla nimenomaan näin, KUN yksinäinen on yksin, vaikka haluaisi kuulua ryhmään, tai saada edes yhden ystävän. Ne lukuisat yksinäiset, sinkut, jotka tunnen haluavat asua yksin, mutta eivät silti ole yksinäisiä.
"Katkerat ihmiset kierrän kaukaa. Kuten myös ns. energiasyöpöt"
Hmmm...? Olet ilmeisesti varsin heikko ihminen, jos et kykene säilyttämään mielenrauhaa ja "energiaasi" erilaisten ihmisten keskellä. Taida olla myös varsin suvatisematon? Miksi et anna katkerien olla katkeria ja "energoasyöppöjen" mitä ovatkaan (mitä sellaiset muuten ovat?)
Minulle termi "energiasyöppö" kertoo jotain lähinnä käyttäjästään; onko hän ihminen, joka kuvittelee olevansa niin erinomainen ja omaavansa niin paljon hyvää energiaa, että muilla on tarve imeä sitä hänestä? Vai onko piittaamaton "anna kaikkien kukkien kukkia" -ihminen, joka ei kuitenkaan anna kaikkien kukkien kukkia, vaan kun kohtaa ihmisen, jolla on erilainen mielipide ja pystyy myös perustelmaan sen, niin toimii kuin huono häviäjä toimii.
Minä en anna kaikkien kukkien kukkia. En anna nmurhaajien murhata, en varkaiden varastaa, en hakkaajien hakata enkä pettäjien pettää. En hyväksy vääryyttä ja pyrin estämään vääryyden kaikin keinoin. Kaikilla ihmisillä on oikeus olemassaoloonsa, mutta ei oikeutta tehdä väärin.
Tuo energiasyöppö nimityksenä on kamala. Ihmisiä on eriluontoisia ja heillä erilaisia elämänvaiheita. Vaikka aina ei jaksaisi kaikkia, niin minusta ei ole mitään oikeutta nimittää näitä ihmisiä energiasyöpöiksi. Ehkäpä olisi hyvä omata edes sen verran ymmärrystä ettei ainakaan nimittelisi.
Energiasyöpöt ovat oikeasti ihmislajike ;). "Vali vali vali". Moraali, moraali ja moraali, MINUN moraali. Kaikki on pielessä. Energiasyöppö kutsuu jauhamaan ja jakamaan tyytymättömyyttään kaikesta.
Ihminen tekee valintoja. Myös ystäviensä ja läheisten suhteen. Kenenkään ei ole pakko jakaa elämäänsä ihmisen kanssa, joka vie kaiken energian, eikä anna mitään. Ihmisten erilaisuudesta ei tässä ole kysymys. Erilaiset ihmiset jakavat erilaisia asioitaan, mutta eivät valita, moralisoi, arvostele, tuomitse jne.
Virhe. Miehet nukkuvat paremmin yksin, kuin puolisonsa kanssa. Valehtelit. Uskallatko myöntää?
Hyvä kirjoitus jaahas..Ihanaa, että sunlaisia, kunnollisia ja vastuuntuntoisiakin ihmisiä on.
din, mitä vikaa on moraalissa tai moralisoimisessa?
Moraali on yhteisön omaksuma näkemys oikeasta ja väärästä. Ei ole olemassa jonkun "omaa moraalia". Moraali mm. "kieltää" tappamisen, varastamisen, petoksen, valehtelemisen, uskottomuuden, jne. Useimmille ihmisille nämä ovat itsestään selvyyksiä - siitä moraali juuri on seurausta. Moraalin esiintuomisen hyöty yhteisölle on se, että myös se vähemmistö, jolle luetellut asiat eivät ole itsestään selvyys, muistaisi noudattaa näitä ohjeita. Tätä systeemiä on (enemmistön toimesta) täydennetty niin, että osa moraalisäännöistä on kirjattu lakiin ja kaikkia ihmisiä velvoitetaan rangaistusten uhalla noudattamaan sitä.
Kysymys kuuluu: miten sinä perustelet sen, että sinun ei tarvitsisi näitä ”sääntöjä” noudattaa? Miten ajattelisit yhteiskunnan toimivan, jos sinä ja muutamat muut voisivat valita itselleen sopivat osat? Sinä päättäisit, että sinua ei sido tieliikennesäännöt ja ajata vasenta puolta koska haluat? Huomaatko, nämä säännöt suojelevat myös sinua (vasenta puolta ajaessasi sinäkin joudut onnettomuuteen).
"Energiasyöpöt ovat oikeasti ihmislajike ;). "Vali vali vali"."
Itsekkäät ovat oikeasti ihmislajike ;). "minä minä minä".
"Kaikilla ihmisillä on oikeus olemassaoloonsa, mutta ei oikeutta tehdä väärin. "
Hyvin sanottu!
Parisuhde ei onnistu eikä toimi, ellei sen molemmat osapuolet ole itsekkäitä ja itsenäisiä. Tottakai puolisoiden pitää ajatella myös kumppania ja suhdettaan, mutta ennen kaikkea itseään. Eikä tämä ole vain minun keksimä juttu tähän tylsään ketjuun, vaan parisuhdeterapeuttien suositus :). Esim. tv:n suuressa eroillassa sanottiin tämä parikin kertaa.
Kaikki nukkuvat yksin paremmin.
No onhan lupausten rikkominen tietenkin väärin. Mutta ei syrjähyppy ole niin paha asia, mitä täällä annetaan ymmärtää ja haukutaan pettäneitä ihmisiä maan rakoon niinkuin olisi maailman tuomittavin teko. Miksi se ylipäätään noin paljon joitakin ihmisiä risoo? Tehdäänhän muitakin vääryyksiä. Miks näin vakavasti pitää ottaa asioita? Väärin mikä väärin, mutta ei sen takia sitä ihmistä voi täysin mollata. Se on inhimillistä.
"No onhan lupausten rikkominen tietenkin väärin."
Kyllä, hyvä kun ymmärrät sen. Luottamuksen väärin käyttäminen on enemmän väärin. Valheteleminen on väärin.
"Mutta ei syrjähyppy ole niin paha asia, mitä täällä annetaan ymmärtää ..."
Miten niin? Miten sinä voit sanoa jonkun toisen puolesta miten paha asia se hänelle on?
"Tehdäänhän muitakin vääryyksiä."
Mitä sitten!? Miten ihmeessä se vaikuttaa siihen, kuinka väärin uskottomuus on?
"Se on inhimillistä. "
Eikä ole - se on epäinhimillistä.
"Miksi se ylipäätään noin paljon joitakin ihmisiä risoo?"
Miksi ylipäätään pitää tehdä jotain, josta nimen omaan on sovittu, että niin ei tehdä?
Asenteesi on vähintäänkin kummallinen. Miksi sinä mietit sitä, että miksi ihmistä sattuu kun häntä loukataan, kun voisit pitää lupauksesi ja olla loukkaamatta.
"Mutta ei syrjähyppy ole niin paha asia, mitä täällä annetaan ymmärtää ja haukutaan pettäneitä ihmisiä maan rakoon niinkuin olisi maailman tuomittavin teko. "
Jep.
Mutta ei pahoinpitely ole niin paha asia, mitä täällä annetaan ymmärtää ja haukutaan hakkaavia ihmisiä maan rakoon niinkuin olisi maailman tuomittavin teko. - Eikös olekin aivan yhtä perustellusti ja fiksusti sanottu?
"kuka mittaa" Syrjahyppy voi johtua rakastumisesta toiseen. Pahoinpitely ei ole muuta kuin pahuutta. Ei ole millään tavalla vertailukelposia asioita.
Jep jep, ei mitenkään vertailukelpoisia. Täällä saa usein sen käsityksen, että olisi paljon parempi, jos puoliso tappaisi jonkun, tai vaikka kymmenen, kuin kävisi vieraissa. Ihan sairasta.
Jos puoliso tekee hyvää toiselle naiselle/miehelle, niin siinä ei itsessään ole mitään pahaa. Tuollainen toiminta saattaa usein vain herättää ikäviä tunteita petetyssä. Menettämisen pelkoa, itsetunnon laskua, no, kyllä te tiedätte. Petetyn tunteet ovatkin pahimpia asioita, joita uskottomuus saa aikaan.
Hyvä kysymys onkin, että miksi ihminen ylipäänsä on parisuhteessa, jos laittaa noin vähän painoarvoa elämänkumppanilleen aiheuttamalleen mielipahalle? Kommenttisi kuulosti todella vähättelevältä ja halveksivalta, ikäänkuin petetyn tunteet olisivat joku pikku sivuseikka jolla ei ole oikeastaan mitään merkitystä. Tuolla tavalla ajattelevat ihmiset tuskin tietävät miltä tuntuu välittää toisesta ihmisestä, eivätkä todellakaan kuulu minkäänlaiseen parisuhteeseen ennen kuin sitä empatiaa on ehditty opettelemaan.
"....eivätkä todellakaan kuulu minkäänlaiseen parisuhteeseen ennen kuin sitä empatiaa on ehditty opettelemaan. "
Juuri näin! Voi kumpa tämä "katja" ei vain olisi ainakaan ehtinyt lapsia vielä tekemään.
Hei herätkää! Vaikka olisikin vannonut valan puolisolleen, saattaa silti käydä niin, että rakastuu toiseen. Siis vaikka ihan kunnollinen olisikin. Mistä voi etukäteen tällaisia tietää. Ja sitten voi valita, kuunteleeko sydäntään vai jatkaako puolison kanssa onnettomana vai kompromssi. Hei suvaitsevaisuutta tänne.
Siis mikähän sinuakin estää eroamasta ja olemasta vain sen uuden rakkaan kanssa?
Minäkin olen eronnut, sillä olin onneton puolisoni kanssa. En voi käsittää mikä siinä muka on niin vaikeaa, ettei kukaan muu näytä samaan pystyvän. Säälittäviä salamyhkäisiä salasuhteita vain viritellään, eikä oteta elämän ohjaksia omiin käsiin.
Vai onko vain kätevää pitää vaimoa taloudenhoitajana tai vaihtoehtoisesti aviomiestä pääsponsorina? Tyypillinen pettäjä kun aikamoinen itsekäs nahjus, joka ei saa eroa aikaiseksi, eikä toisaalta myöskään halua luopua mukavuustasostaan.
"... saattaa silti käydä niin, että rakastuu toiseen."
No eikä saata. Kun puoliso on "löytynyt" ja aikuisen oikeen harkinnan jälkeen perustettu perhe, niin silloin eletään niin, että edes tilaisuutta "rakastua toiseen" ei tule. Tämä on on tässä kaikkein yksinkertaisin juttu. Ei pidä elää niin, että on koko ajan "haku päällä" ja hakeutuu sellaisiin tilanteisiin ja paikkoihin, joissa "rakastuminen voisi tapahtua". Ja jos sitten vaikkapa työpaikalla joku alkaa tuntua "liian kivalta", niin pidetään tietysti sellaista etäisyyttä, ja sitä enemmän mitä enemmän tunteita on tunkemassa esiin, että juttu ei kehity "rakastumiseksi"
Kyllä se vain niin on tässä oikeassa elämässä, että tuollainen rakastuminen tapahtuu vain, jos sitä etsii (tietoisesti tai tiedostamattaan) ja antaa sen tapahtua.
Nimimerkki "Ollan ihmisiä vain" vaatii "Hei suvaitsevaisuutta tänne." - miksi!?
Miksi petos ja lasten kodin rikkominen pitäisi suvaita!?!?!?
Vastaan siihen, että "Hei, vastuuntuntoa tänne!"
Hyvä "vastuuntuntoinen". Ei, ei se mene näin eämässä. Et voi kontrolloida kaikkea.