Tämä on tyhmä kysymys mutta minulla ei ole kokemusta näistä koneista joten apua tarvitaan. Vaihdoin ensimmäistä kertaa suodattimet Ilto 400 m ilmanvaihtokoneeseen ja nyt on hieman epäselvää miten päin ne sinne tulee. Eli karkeailmasuodattimet on nyt sielä siten että se "kovempi" puoli missä on myös teksti G3 EN 779 on ylöspäin ja se "pehmeämpi" puoli on lto kennoa vasten. Näin edellinen asukas ne sinne oli laittanut joten laitoin samoin päin. Nyt kuitenkin kun aloin lukemaan tarkemmin käyttöohjetta niin siinä lukee että mahdollinen teksti tai väri alaspäin. Joten onko ne nyt väärin :D Helppiä kaivataan :)
Kummin päin karkeailmasuodatin Ilto 400m koneeseen?
Mira85
61
12815
Vastaukset
- 2323+23
Kovempi ulospäin niin on helpompi imuroida karkeasuodattimet. Minulla symmetristä suodatinmattoa josta leikkaan sopivan kokoiset suotimet.
- inssi'
Erikoisia ohjeita: ulos- tai alaspäin. Vaikea ottaa kantaa, onko oikein vai väärin.
Suodatin on silloin oikein päin, kun pehmeä puoli on tulevan ilman puolella.- 234214
"Suodatin on silloin oikein päin, kun pehmeä puoli on tulevan ilman puolella"
Tällöin roskat imeytyvät paremmin suodattimeen ja on vaikeampi imuroida puhtaaksi. - inssi'
234214 kirjoitti:
"Suodatin on silloin oikein päin, kun pehmeä puoli on tulevan ilman puolella"
Tällöin roskat imeytyvät paremmin suodattimeen ja on vaikeampi imuroida puhtaaksi.Roskat? Meillä karkeasuodattimen pinnalle tulee pölyä, ei roskia tai hyönteisiä. Niitä varten on kärpäsverkko tuloputken päässä.
Suodatin on oikein päin silloin, kun pehmeä puoli on tulevaa ilmaa kohti. - maalaisjärkee
inssi' kirjoitti:
Roskat? Meillä karkeasuodattimen pinnalle tulee pölyä, ei roskia tai hyönteisiä. Niitä varten on kärpäsverkko tuloputken päässä.
Suodatin on oikein päin silloin, kun pehmeä puoli on tulevaa ilmaa kohti.Tarkoitat varmaan ulkoilma putken päässä, se pitää vaan muistaa irroittaa muutaman kerran kesässä kun meinaa mennä tukkoon.
Mä olen rakentanut sellaisen 3mm reijillä olevasta verkosta (kesä käyttöön) jonka saa helposti nostettua pois ulkoilma ritilän päältä puhdistusta varten, pysyy tosiaan ulkoilma suodatin vähän puhtaampana pitempään.
Suodatin matto on kylläkin niin halpaa ettei mitään järkeä imuroida, uusi suodatin vaan kun vanha likanen. - 567
maalaisjärkee kirjoitti:
Tarkoitat varmaan ulkoilma putken päässä, se pitää vaan muistaa irroittaa muutaman kerran kesässä kun meinaa mennä tukkoon.
Mä olen rakentanut sellaisen 3mm reijillä olevasta verkosta (kesä käyttöön) jonka saa helposti nostettua pois ulkoilma ritilän päältä puhdistusta varten, pysyy tosiaan ulkoilma suodatin vähän puhtaampana pitempään.
Suodatin matto on kylläkin niin halpaa ettei mitään järkeä imuroida, uusi suodatin vaan kun vanha likanen.Joo ne kärpäsverkot kannattaa ottaa hiiteen sieltä raitisputken suulta. Äkkiä ovat tukossa ja koneet huutaa. Ei kukaan sitä jaksa käydä putsaamassa. Menkööt ötökät suoraan karkeasuodattimeen ja sitä vaihtaa sitten sen kahdesti vuodessa.
- inssi'
567 kirjoitti:
Joo ne kärpäsverkot kannattaa ottaa hiiteen sieltä raitisputken suulta. Äkkiä ovat tukossa ja koneet huutaa. Ei kukaan sitä jaksa käydä putsaamassa. Menkööt ötökät suoraan karkeasuodattimeen ja sitä vaihtaa sitten sen kahdesti vuodessa.
Niin, kukin tavallaan.
Minulla on se tuloputken pää räystäslaudoituksen alla ja se kärpäsverkko on eräänlainen pussi, jonka ravistelen puhtaaksi keväisin. Karkeasuodattimen imuroin kerran kuukaudessa ja vaihdan kolmen kuukauden välein. Karkeasuodatinta en puhdista tuon useammin, koska sen perässä on korkeajännitteellä toimiva sähkösuodatin pienhiukkasia varten. Mutta meillä onkin puhdasta hengitysilmaa.
Mutta alkuperäiseen kysymykseen vastaus: suodattimen pehmeä puoli tuloilman puolelle. - joku tolkku
234214 kirjoitti:
"Suodatin on silloin oikein päin, kun pehmeä puoli on tulevan ilman puolella"
Tällöin roskat imeytyvät paremmin suodattimeen ja on vaikeampi imuroida puhtaaksi.Pehmeä puoli ilmavirtaan päin = enemmän pintaa, jonne pöly pääsee "hukkumaan".
Tasosuodattimien ongelmahan on, että karkea pöly pyrkii asettumaan "levyksi" suodattimen etupinnalle, mikä muodostaan jonkinmoisen tulpan ilmavirralle. Mitä tasaisempi pinta, sitä helpommin se menee tukkoon.
Imuroinnilla ei suodatinta saa puhtaaksi, vaan sillä tavalla saa vain tuon "pölytulpan" pois. Likaantunut suodatin menee joka tapauksessa vaihtoon. Toki suodattimen voi myös pestä ja autossa voi käyttää jäteöljyä ja ne kahteen kertaan käytetyt öljyt voi polttaa saunan kiukaassa… - Oikea inssi
inssi' kirjoitti:
Niin, kukin tavallaan.
Minulla on se tuloputken pää räystäslaudoituksen alla ja se kärpäsverkko on eräänlainen pussi, jonka ravistelen puhtaaksi keväisin. Karkeasuodattimen imuroin kerran kuukaudessa ja vaihdan kolmen kuukauden välein. Karkeasuodatinta en puhdista tuon useammin, koska sen perässä on korkeajännitteellä toimiva sähkösuodatin pienhiukkasia varten. Mutta meillä onkin puhdasta hengitysilmaa.
Mutta alkuperäiseen kysymykseen vastaus: suodattimen pehmeä puoli tuloilman puolelle.Siitä hyttysverkosta ei ole mitään hyötyä. Haittaa siitä kyllä on, koska se vastustaa ilman virtausta voimakkaasti. Toisaalta, kun useimmat pitävät ilmanvaihtoa minimiteholla, niin ei sen voi vaikka teipata umpeen.
Ei ne hyttyset tuolla suodattimessa sitä tuki. Pöly, lika, siitepölyt ym. sen tekevät. Voit vaikka heittää sinne suodattimeen pari kourallista hyttysiä, niin eivät ne vaikuta ilman virtaukseen juuri mitään.
Voit lukea asiasta vaikka mistä tahansa ohjeesta, tai oppaasta. Nopeasti kuukkelilla
http://www.airhaus.fi/docs/nilan/nilan_suunnittelu_vpl.pdf
http://www.iloxair.fi/1afe805b-2532-43d6-9129-fd32ca782d49
http://www.airmir.fi/materiaalit/tuotteet_tx650_ohjekirja.pdf - inssi'
Oikea inssi kirjoitti:
Siitä hyttysverkosta ei ole mitään hyötyä. Haittaa siitä kyllä on, koska se vastustaa ilman virtausta voimakkaasti. Toisaalta, kun useimmat pitävät ilmanvaihtoa minimiteholla, niin ei sen voi vaikka teipata umpeen.
Ei ne hyttyset tuolla suodattimessa sitä tuki. Pöly, lika, siitepölyt ym. sen tekevät. Voit vaikka heittää sinne suodattimeen pari kourallista hyttysiä, niin eivät ne vaikuta ilman virtaukseen juuri mitään.
Voit lukea asiasta vaikka mistä tahansa ohjeesta, tai oppaasta. Nopeasti kuukkelilla
http://www.airhaus.fi/docs/nilan/nilan_suunnittelu_vpl.pdf
http://www.iloxair.fi/1afe805b-2532-43d6-9129-fd32ca782d49
http://www.airmir.fi/materiaalit/tuotteet_tx650_ohjekirja.pdfNo joo. Minulla on kokemusta suodattimista liki 25 vuoden ja inssin hommista yli 30 vuoden ajalta. Tiedän siis, mistä puhun. Kuinka usein ja miten sinä muuten puhdistat sähkösuodattimen? Miten tarkistat, että sähkösuodatin toimii?
Kyllä meillä ainakin oli silloin alkuvuosina joskus karkeasuodattimen pinnalla reilustikin hyttysiä. Ei niistä varmaan mitään haittaa ollut, mutta ei hyötyäkään. Kun tuo kärpäsverkon pinta-ala on noin 5-kertainen putken pinta-alaan verrattuna, niin eipä se juuri tukkeudu. Miksiköhän, siinä onkin oikealla inssillä miettimistä.
Oppaita kannattaa ehdottomasti lukea, jos ei muuten ole tietoa. - Oikea inssi
inssi' kirjoitti:
No joo. Minulla on kokemusta suodattimista liki 25 vuoden ja inssin hommista yli 30 vuoden ajalta. Tiedän siis, mistä puhun. Kuinka usein ja miten sinä muuten puhdistat sähkösuodattimen? Miten tarkistat, että sähkösuodatin toimii?
Kyllä meillä ainakin oli silloin alkuvuosina joskus karkeasuodattimen pinnalla reilustikin hyttysiä. Ei niistä varmaan mitään haittaa ollut, mutta ei hyötyäkään. Kun tuo kärpäsverkon pinta-ala on noin 5-kertainen putken pinta-alaan verrattuna, niin eipä se juuri tukkeudu. Miksiköhän, siinä onkin oikealla inssillä miettimistä.
Oppaita kannattaa ehdottomasti lukea, jos ei muuten ole tietoa.Valitettavati hyttysverkon tehtävänä ei ole pitää tuota sähkösuodatinta puhtaana, vaikka kuinka yrität muuta uskotella. Sen tehtävä on tuolla karkeasuodattimella.
Sähkösuodattimen toiminnan tarkistus ei tuokaan liity mitenkään hyttysverkkoon, vaikka tätäkin jotenkin yrität tähän sekoittaa.
Jos hyttysverkko on 5- kertainen, niin se ei ole ongelma, jos sen puhdistaa riittävän usein. Yleensähän hyttysverkko on samankokoinen kuin tuo kanava, tai korkeintaan pykälää isompi, jolloin se haittaa olelllisesti ilman virtausta. Vaikka verkko olisikin tuon kokoinen, niin edelleen siitä ei ole mitään hyötyä, kuten itsekkin tekstissäsi toteat. - inssi'
Oikea inssi kirjoitti:
Valitettavati hyttysverkon tehtävänä ei ole pitää tuota sähkösuodatinta puhtaana, vaikka kuinka yrität muuta uskotella. Sen tehtävä on tuolla karkeasuodattimella.
Sähkösuodattimen toiminnan tarkistus ei tuokaan liity mitenkään hyttysverkkoon, vaikka tätäkin jotenkin yrität tähän sekoittaa.
Jos hyttysverkko on 5- kertainen, niin se ei ole ongelma, jos sen puhdistaa riittävän usein. Yleensähän hyttysverkko on samankokoinen kuin tuo kanava, tai korkeintaan pykälää isompi, jolloin se haittaa olelllisesti ilman virtausta. Vaikka verkko olisikin tuon kokoinen, niin edelleen siitä ei ole mitään hyötyä, kuten itsekkin tekstissäsi toteat.Onko sinulla puutetta luetun ymmärtämisessä vai ymmärtämisessä yleensä?
En ole väittänyt, että hyttysverkko vaikuttaisi sähkösuodattimen toimintaan. En ole todennut, ettei hyttysverkosta ole hyötyä, vaan että siitä on hyötyä.
Hyttysverkko voi olla oppaiden mukaan yhytä suuri kuin kanava, mutta minä en olekaan lukenut oppaita. Olen lukenut ihan muuta. Kun hyttysverkossa on pinta-alaa riittävästi, se ei juurikaan tukkeudu. Mutta se kannattaa siitä huolimatta tarkistaa kerran vuodessa. Moni muukin asia kaipaa säännöllistä tarkastusta ja huoltoa, miksi ei tämäkin.
Etkö tiedä, miten sähkösuodattimen toimintakunto tarkistetaan? sekin on hyvä tehdä ainakin kerran vuodessa. Vai onko ehkä jopa niin, että sinulla ei ole sähkösuodatinta laitteessasi? - Oikea inssi
inssi' kirjoitti:
Onko sinulla puutetta luetun ymmärtämisessä vai ymmärtämisessä yleensä?
En ole väittänyt, että hyttysverkko vaikuttaisi sähkösuodattimen toimintaan. En ole todennut, ettei hyttysverkosta ole hyötyä, vaan että siitä on hyötyä.
Hyttysverkko voi olla oppaiden mukaan yhytä suuri kuin kanava, mutta minä en olekaan lukenut oppaita. Olen lukenut ihan muuta. Kun hyttysverkossa on pinta-alaa riittävästi, se ei juurikaan tukkeudu. Mutta se kannattaa siitä huolimatta tarkistaa kerran vuodessa. Moni muukin asia kaipaa säännöllistä tarkastusta ja huoltoa, miksi ei tämäkin.
Etkö tiedä, miten sähkösuodattimen toimintakunto tarkistetaan? sekin on hyvä tehdä ainakin kerran vuodessa. Vai onko ehkä jopa niin, että sinulla ei ole sähkösuodatinta laitteessasi?"No joo. Minulla on kokemusta suodattimista liki 25 vuoden ja inssin hommista yli 30 vuoden ajalta. Tiedän siis, mistä puhun. Kuinka usein ja miten sinä muuten puhdistat sähkösuodattimen? Miten tarkistat, että sähkösuodatin toimii?"
Miten muuten tarkistan, että sähkösuodatin toimii? Siis miten tarkistan sähkösuodattimen toiminnan, jos ei ole hyttysverkkoa. Viittasiko sana muuten johonkin muuhun, kuin hyttysverkkoon? Jos tuo muuten viittasi johonkin muuhun, kuin hyttyverkkoon, niin en oikein kehtaisi kirjoitella toiselle luetun ymmärtämisestä.
"Hyttysverkko voi olla oppaiden mukaan yhytä suuri kuin kanava, mutta minä en olekaan lukenut oppaita. Olen lukenut ihan muuta. "
Joo. Ei voi. IV- asennusten yleisin perusvirhe on jättää hyttyverkko ulkoilmasäleikköön paikoilleen. Kannattaisi ehkä joku ohjekkin joskus lukea.
"Etkö tiedä, miten sähkösuodattimen toimintakunto tarkistetaan? sekin on hyvä tehdä ainakin kerran vuodessa. Vai onko ehkä jopa niin, että sinulla ei ole sähkösuodatinta laitteessasi"
En ymmärrä mitenkä tämä liittyi mitenkään hyttysverkkoihin. Voitko selittää.
Terveisin DI 30 vuoden takaa. - inssi'
Oikea inssi kirjoitti:
"No joo. Minulla on kokemusta suodattimista liki 25 vuoden ja inssin hommista yli 30 vuoden ajalta. Tiedän siis, mistä puhun. Kuinka usein ja miten sinä muuten puhdistat sähkösuodattimen? Miten tarkistat, että sähkösuodatin toimii?"
Miten muuten tarkistan, että sähkösuodatin toimii? Siis miten tarkistan sähkösuodattimen toiminnan, jos ei ole hyttysverkkoa. Viittasiko sana muuten johonkin muuhun, kuin hyttysverkkoon? Jos tuo muuten viittasi johonkin muuhun, kuin hyttyverkkoon, niin en oikein kehtaisi kirjoitella toiselle luetun ymmärtämisestä.
"Hyttysverkko voi olla oppaiden mukaan yhytä suuri kuin kanava, mutta minä en olekaan lukenut oppaita. Olen lukenut ihan muuta. "
Joo. Ei voi. IV- asennusten yleisin perusvirhe on jättää hyttyverkko ulkoilmasäleikköön paikoilleen. Kannattaisi ehkä joku ohjekkin joskus lukea.
"Etkö tiedä, miten sähkösuodattimen toimintakunto tarkistetaan? sekin on hyvä tehdä ainakin kerran vuodessa. Vai onko ehkä jopa niin, että sinulla ei ole sähkösuodatinta laitteessasi"
En ymmärrä mitenkä tämä liittyi mitenkään hyttysverkkoihin. Voitko selittää.
Terveisin DI 30 vuoden takaa."Miten muuten tarkistan, että sähkösuodatin toimii? Siis miten tarkistan sähkösuodattimen toiminnan, jos ei ole hyttysverkkoa. Viittasiko sana muuten johonkin muuhun, kuin hyttysverkkoon? Jos tuo muuten viittasi johonkin muuhun, kuin hyttysverkkoon, niin en oikein kehtaisi kirjoitella toiselle luetun ymmärtämisestä."
Suomen kielessä kysytään ihan yleisesti:" Mitä sinulle muuten kuuluu?" Siinä muuten-sana ei viittaa mihinkään. Se on vain täytesanana. Tämän pitäisi olla kaikille ihan selkeää. Ei näemmä ole ainakaan DI:lle.
"Joo. Ei voi. IV- asennusten yleisin perusvirhe on jättää hyttyverkko ulkoilmasäleikköön paikoilleen. Kannattaisi ehkä joku ohjekkin joskus lukea."
Mitä tämä tarkoittaa. Suomen kielessä ei sanota yleisesti:" Joo. Ei voi". Ehkä tämä on meille muille tuntematonta DI-kieltä. Jos ulkoilmasäleikössä on jo valmiiksi hyttysverkko, miksi se pitää poistaa? Onko se vain rahastusta?
"En ymmärrä mitenkä tämä liittyi mitenkään hyttysverkkoihin."
En ole lainkaan yllättynyt, että et ymmärrä. Se liittyy ilman puhdistamiseen, josta tässä ketjussa on kyse. Sinä olet vienyt keskustelun pahasti sivuraiteille omine ohjeinesi.
Nyt muutuitkin yhtäkkiä DI:ksi. Tuskin sinua kukaan uskoo tässäkään. Mutta mielenkiintoista nähdä, ehtiikö yhdessä yössä väitellä tohtoriksi. - Oikea inssi
inssi' kirjoitti:
"Miten muuten tarkistan, että sähkösuodatin toimii? Siis miten tarkistan sähkösuodattimen toiminnan, jos ei ole hyttysverkkoa. Viittasiko sana muuten johonkin muuhun, kuin hyttysverkkoon? Jos tuo muuten viittasi johonkin muuhun, kuin hyttysverkkoon, niin en oikein kehtaisi kirjoitella toiselle luetun ymmärtämisestä."
Suomen kielessä kysytään ihan yleisesti:" Mitä sinulle muuten kuuluu?" Siinä muuten-sana ei viittaa mihinkään. Se on vain täytesanana. Tämän pitäisi olla kaikille ihan selkeää. Ei näemmä ole ainakaan DI:lle.
"Joo. Ei voi. IV- asennusten yleisin perusvirhe on jättää hyttyverkko ulkoilmasäleikköön paikoilleen. Kannattaisi ehkä joku ohjekkin joskus lukea."
Mitä tämä tarkoittaa. Suomen kielessä ei sanota yleisesti:" Joo. Ei voi". Ehkä tämä on meille muille tuntematonta DI-kieltä. Jos ulkoilmasäleikössä on jo valmiiksi hyttysverkko, miksi se pitää poistaa? Onko se vain rahastusta?
"En ymmärrä mitenkä tämä liittyi mitenkään hyttysverkkoihin."
En ole lainkaan yllättynyt, että et ymmärrä. Se liittyy ilman puhdistamiseen, josta tässä ketjussa on kyse. Sinä olet vienyt keskustelun pahasti sivuraiteille omine ohjeinesi.
Nyt muutuitkin yhtäkkiä DI:ksi. Tuskin sinua kukaan uskoo tässäkään. Mutta mielenkiintoista nähdä, ehtiikö yhdessä yössä väitellä tohtoriksi.Tulipa ala- arvoista tekstiä, joka on aika tyypillistä tällaisille keskustelupalstoille.
Kommentoidaanpa ainoastaan yhtä kohtaa, joka osoittaa hyvin sinun asiantuntevuutesi.
"Jos ulkoilmasäleikössä on jo valmiiksi hyttysverkko, miksi se pitää poistaa? Onko se vain rahastusta?"
Tuotannollisista ja markkinoillisista syistä tehdään ja myydään vain yhtä mallia ulkoilmasäleiköstä. Sama malli sopii sekä painoimaisiin, että koneellisiin asennuksiin. Koneellisissa tuo hyöttysverkko kuuluu poistaa, koska siitä ei ole mitään hyötyä, mutta haittaa kylläkin. Painoivoimaisessa se suodattaa nuo hyttyset pois, kun muuta suodatinta ei ole.
Toivottelen sinne hyvät jatkot. - inssi'
Oikea inssi kirjoitti:
Tulipa ala- arvoista tekstiä, joka on aika tyypillistä tällaisille keskustelupalstoille.
Kommentoidaanpa ainoastaan yhtä kohtaa, joka osoittaa hyvin sinun asiantuntevuutesi.
"Jos ulkoilmasäleikössä on jo valmiiksi hyttysverkko, miksi se pitää poistaa? Onko se vain rahastusta?"
Tuotannollisista ja markkinoillisista syistä tehdään ja myydään vain yhtä mallia ulkoilmasäleiköstä. Sama malli sopii sekä painoimaisiin, että koneellisiin asennuksiin. Koneellisissa tuo hyöttysverkko kuuluu poistaa, koska siitä ei ole mitään hyötyä, mutta haittaa kylläkin. Painoivoimaisessa se suodattaa nuo hyttyset pois, kun muuta suodatinta ei ole.
Toivottelen sinne hyvät jatkot.Olet oikeassa. Teitä, jotka tulette kommentoimaan ihan jotain muuta kuin aloitusta, kyllä riittää näillä palstoilla. Harvahan sitä omaa ala-arvoista tekstiä huomaa, muiden sitäkin herkemmin.
Tutulta kuulostaa myös tuo hiekkalaatikolta omien kimpsujen ja kampsujen keräämien ja siirtyminen muualle. Toivottavasti pitää myös.
- Verkkohyttynen
Opeteltu tässä puoli vuotta koneellista ilmanvaihtoa.. Hyttysverkkoa meillä ei ole tuloputkessa, kun sellaista ei kuulemma nykyään saa edes olla.
Mutta voi hyvä luoja, kun avasin koneen kesällä puhdistusta varten... Siellä oli varmaan satoja lentäviä pikku hyönteisiä, joista suuri osa vielä hengissä. Ajattelin , että pakko tehdä jotain ja kävin Biltemasta sellaisen metallisen, pienisilmäisestä verkosta tehdyn laatikon, kooltaan samaa luokkaa 40 x 40 cm, korkeutta kymmenisen senttiä.
Sen kiinnitin seinään tuloreiän päälle ja hyvin toimii. Ei ollut iv-koneen suodattimessa ensimmäuistäkään ötökkää. Ei myöskään verkossa, sillä siinä ei ilma enää virtaa niin kovaa, että hyttyset tarttuisivat verkkoon. Se ei voi mielestäni hidastaa ilmavirtausta, sillä pinta-ala josta ilma liikkuu, on todella suuri.
Yksinkertaiset oivallukset ovat joskus niitä parhaita, vai haluaako joku tyrmätä viritykseni?- Niin helppoa
Ota se suodatin pois, niin ei siihen tarttuvat itikat enää stressaa.
- inssi'
Ihan hyvä systeemi. Jotkuthan todellakin ovat sitä mieltä, että tuollaista esisiivilää ei tarvita. Minunkin mielestäni se on kyllä ihan tarpeellinen.
Se kannattaa kyllä tarkistaa kerran-pari vuodessa. Ihan niinkuin moni muukin kohde talossa, tämäkin kaipaa säännöllistä tarkkailua. Kaikkihan sitä eivät jaksa ja sitten ihmetellään tunkkaista sisäilmaa. Samalla näkee, missä kunnossa on tuloputki. - Näitä riittää
inssi' kirjoitti:
Ihan hyvä systeemi. Jotkuthan todellakin ovat sitä mieltä, että tuollaista esisiivilää ei tarvita. Minunkin mielestäni se on kyllä ihan tarpeellinen.
Se kannattaa kyllä tarkistaa kerran-pari vuodessa. Ihan niinkuin moni muukin kohde talossa, tämäkin kaipaa säännöllistä tarkkailua. Kaikkihan sitä eivät jaksa ja sitten ihmetellään tunkkaista sisäilmaa. Samalla näkee, missä kunnossa on tuloputki.Ilo viritellä tuollaista ja keikkua muutamat kerrat tikapuilla vuodessa ilman mitään hyötyä.
- inssi'
Näitä riittää kirjoitti:
Ilo viritellä tuollaista ja keikkua muutamat kerrat tikapuilla vuodessa ilman mitään hyötyä.
Tikapuilla taiteilu on huomattavasti hyödyllisempää kuin sohvalla makailu. Kokeilepas!
Palasit sitten kuitenkin palstalle. - Verkkohyttynen
Näitä riittää kirjoitti:
Ilo viritellä tuollaista ja keikkua muutamat kerrat tikapuilla vuodessa ilman mitään hyötyä.
No vaan harjalla yltää, mutta ei tuohon ole vielä edes likaa tarttunut..
Ei hyötyä..?
Liekö tuo meidän ilmanotto sitten jotenkin tavallista otollisemmassa paikassa, mutta niitä hyönteisiä oli suodattimessa siis aivan käsittämätön määrä. Lähes kaikki isompia kuin hyttyset, lähinnä koiperhoset tuli mieleen..
Jotenkin maalaisjärkeillen ajattelisin, ettei tuollainen kuollut orgaaninen aines ainakaan paranna ilman laatua.. Ja kyllä iso määrä lentäviä hyönteisiä tukkii myös suodattimen. Miksei tukkisi, jos kerran tukkii sen ilmanottoaukossakin olevan (nykyisin juuri siksi kielletyn) verkon? Verkkohyttynen kirjoitti:
No vaan harjalla yltää, mutta ei tuohon ole vielä edes likaa tarttunut..
Ei hyötyä..?
Liekö tuo meidän ilmanotto sitten jotenkin tavallista otollisemmassa paikassa, mutta niitä hyönteisiä oli suodattimessa siis aivan käsittämätön määrä. Lähes kaikki isompia kuin hyttyset, lähinnä koiperhoset tuli mieleen..
Jotenkin maalaisjärkeillen ajattelisin, ettei tuollainen kuollut orgaaninen aines ainakaan paranna ilman laatua.. Ja kyllä iso määrä lentäviä hyönteisiä tukkii myös suodattimen. Miksei tukkisi, jos kerran tukkii sen ilmanottoaukossakin olevan (nykyisin juuri siksi kielletyn) verkon?Ei tuki suodatinta, koska:
- Suodattimen pinta-ala on yleensä merkittävästi suurempi ja
- Suodatin vaihdetaan 2-6 kuukauden välein.
Olen itse nähnyt yhden hyönteisten & muun roskan tukkiman verkon. Siinä ei ilma juuri liikkunut. Verkko pois ja ilmanvaihto parani kummasti. Koneeseen tuli sitten hyttysiä, mutta ne imuroitiin pois siivouksen yhteydessä.
Eivät ne hyttyset muuten paljoa haittaa ilmanlaatua. Ne muumioituvat varsin nopeasti.- Verkkohyttynen
The_Rat kirjoitti:
Ei tuki suodatinta, koska:
- Suodattimen pinta-ala on yleensä merkittävästi suurempi ja
- Suodatin vaihdetaan 2-6 kuukauden välein.
Olen itse nähnyt yhden hyönteisten & muun roskan tukkiman verkon. Siinä ei ilma juuri liikkunut. Verkko pois ja ilmanvaihto parani kummasti. Koneeseen tuli sitten hyttysiä, mutta ne imuroitiin pois siivouksen yhteydessä.
Eivät ne hyttyset muuten paljoa haittaa ilmanlaatua. Ne muumioituvat varsin nopeasti.Yleisyydestä en tiedä, mutta ei tuo meidän Valloxin karkeasuodattimen koko kovin kummoinen ole. Vai onko 175 x 433 mm sitten merkittävästi tuloilmareikää suurempi?
Teoriassa suodattimet voisi varmaan vaihtaa parin kk välein, mutta monikohan käytännössä muistaa, tai edes viitsii?
Ei se mikään ihan simppeli homma ole ainakaan meillä. Kone on yläkaapin korkeudella ja kansikin painaa melkoisesti. Kyllä tuohon hieman viitseliäisyyttä vaaditaan sekä asiallinen pieni A-tikas. Homma on sen verran työläs, ettei sitä minkään viikkosiivouksen yhteydessä tule tehtyä. Suodattimien puhdistus / vahto 2 x vuodessa saa riittää. Mutta silloin se tehdään kunnolla.
En tiedä sitten, miten nuo hommat hoidetaan "kädettömässä" perheessä, tai miten ikäihmisiltä sujuu moinen homma - ei varmaan kovin hyvin..
Onko sinulla ihan tutkimustietoa hyttysten muumioitumisesta ja "vähemmän paljosta haittaamisestaha" ? Minulla ei ole ja siksi ilmanvaihto mieluummin ilman hyönteislisää.
Ja vielä kerran. Siis ne kuolleet ja elävät lentävät, joita meidän kone oli täynnä, eivät olleet hyttysiä - pieniä perhosia mieluummin. Kun avasin koneen kannen, niin tuli muuten kiire avaamaan ulko-ovea. Verkkohyttynen kirjoitti:
Yleisyydestä en tiedä, mutta ei tuo meidän Valloxin karkeasuodattimen koko kovin kummoinen ole. Vai onko 175 x 433 mm sitten merkittävästi tuloilmareikää suurempi?
Teoriassa suodattimet voisi varmaan vaihtaa parin kk välein, mutta monikohan käytännössä muistaa, tai edes viitsii?
Ei se mikään ihan simppeli homma ole ainakaan meillä. Kone on yläkaapin korkeudella ja kansikin painaa melkoisesti. Kyllä tuohon hieman viitseliäisyyttä vaaditaan sekä asiallinen pieni A-tikas. Homma on sen verran työläs, ettei sitä minkään viikkosiivouksen yhteydessä tule tehtyä. Suodattimien puhdistus / vahto 2 x vuodessa saa riittää. Mutta silloin se tehdään kunnolla.
En tiedä sitten, miten nuo hommat hoidetaan "kädettömässä" perheessä, tai miten ikäihmisiltä sujuu moinen homma - ei varmaan kovin hyvin..
Onko sinulla ihan tutkimustietoa hyttysten muumioitumisesta ja "vähemmän paljosta haittaamisestaha" ? Minulla ei ole ja siksi ilmanvaihto mieluummin ilman hyönteislisää.
Ja vielä kerran. Siis ne kuolleet ja elävät lentävät, joita meidän kone oli täynnä, eivät olleet hyttysiä - pieniä perhosia mieluummin. Kun avasin koneen kannen, niin tuli muuten kiire avaamaan ulko-ovea.> onko 175 x 433 mm sitten merkittävästi tuloilmareikää suurempi?
Riippuu tietysti tuloilmareiän koosta. En nyt ole sattumalta kotona, että voisin mittailla, mutta olisikohan meillä 160-millisen putken päässä? Jos on, ja koska pinta-ala on muistini mukaan pii*r^2, niin pinta-alaa olisi 80*80*3,14 = 20096
Suodattimen pinta-ala 75775, eli melkein nelinkertainen. Kaksisatasella putkellakin noin 2,5 -kertainen. Eli aika merkittävä ero.
> Ei se [suodattimen vaihto] mikään ihan simppeli homma ole ainakaan meillä.
Hmm.. Itselläni: uuden suodattimen leikkaus (on muutama valmiiksi leikattuna), yksi askel jakkaralle, kansi pois (pistän nojalleen seinää vasten), suodattimet pois, uudet tilalle ( kaadan yleensä litran vettä putkiin, että mahdolliset roskat poistuvat), kansi takaisin. Kesto: Minuutin luokkaa, ehkä vähän enemmän kun laskee kaikki valmistelut.
Hienosuodatinta vaihdamme harvemmin, mutta eipä sinne asti ihan normaalikokoiset ötökät pääsekään.
Kuvauksesta päätellen teillä on jotain yökkösten kokoluokkaa olevaa lepattelijaa? Ei kai ilmanotto ole minkään valolähteen läheisyydessä?The_Rat kirjoitti:
> onko 175 x 433 mm sitten merkittävästi tuloilmareikää suurempi?
Riippuu tietysti tuloilmareiän koosta. En nyt ole sattumalta kotona, että voisin mittailla, mutta olisikohan meillä 160-millisen putken päässä? Jos on, ja koska pinta-ala on muistini mukaan pii*r^2, niin pinta-alaa olisi 80*80*3,14 = 20096
Suodattimen pinta-ala 75775, eli melkein nelinkertainen. Kaksisatasella putkellakin noin 2,5 -kertainen. Eli aika merkittävä ero.
> Ei se [suodattimen vaihto] mikään ihan simppeli homma ole ainakaan meillä.
Hmm.. Itselläni: uuden suodattimen leikkaus (on muutama valmiiksi leikattuna), yksi askel jakkaralle, kansi pois (pistän nojalleen seinää vasten), suodattimet pois, uudet tilalle ( kaadan yleensä litran vettä putkiin, että mahdolliset roskat poistuvat), kansi takaisin. Kesto: Minuutin luokkaa, ehkä vähän enemmän kun laskee kaikki valmistelut.
Hienosuodatinta vaihdamme harvemmin, mutta eipä sinne asti ihan normaalikokoiset ötökät pääsekään.
Kuvauksesta päätellen teillä on jotain yökkösten kokoluokkaa olevaa lepattelijaa? Ei kai ilmanotto ole minkään valolähteen läheisyydessä?Ai niin, sitä tutkittua tietoa muumioitumisesta ei ole, mutta mielummin otan ilman kuivassa tilassa olevien hyttystenraatojen läpi, kuin ulkoseinässä sateen armoilla olevien hyttystenraatojen läpi. Ihan varmuuden vuoksi.
- Verkkohyttynen
The_Rat kirjoitti:
Ai niin, sitä tutkittua tietoa muumioitumisesta ei ole, mutta mielummin otan ilman kuivassa tilassa olevien hyttystenraatojen läpi, kuin ulkoseinässä sateen armoilla olevien hyttystenraatojen läpi. Ihan varmuuden vuoksi.
Ilmanottoaukko on räystään alla, pohjoispuolen seinällä, eikä ole muuta valonlähdettä kuin khh ikkuna, eikä siellä yöllä valoja pidetä.
Tuohon minun verkkokoriviritykseen ei ei tule niin paljoa imuvirtausta, että siihen tarttuisi minkäänmoinen ötökkä. Kori on itse asiassa suurempi kuin aiemmin kerroin, eli n. 10 x 50 x 50 cm ja myös reunat ovat sitä samaa verkkoa.
En löydä korista kuvaa, liekö poistunut valikoimasta.. Se on muuten tämän näköinen, mutta tosiaan niin tiheäsilmäinen, että sitä voisi verrata hyttysverkkoon.http://www.biltema.se/ProductImages/87/large/87-5603_l.jpg
200 reikä meillä mielestäni on. Merkittävällä erolla meinasin siis, että onko sillä suurta merkitystä, tukkeutuuko ilmanotto kuukaudessa - vai kahdessa.. Verkkohyttynen kirjoitti:
Ilmanottoaukko on räystään alla, pohjoispuolen seinällä, eikä ole muuta valonlähdettä kuin khh ikkuna, eikä siellä yöllä valoja pidetä.
Tuohon minun verkkokoriviritykseen ei ei tule niin paljoa imuvirtausta, että siihen tarttuisi minkäänmoinen ötökkä. Kori on itse asiassa suurempi kuin aiemmin kerroin, eli n. 10 x 50 x 50 cm ja myös reunat ovat sitä samaa verkkoa.
En löydä korista kuvaa, liekö poistunut valikoimasta.. Se on muuten tämän näköinen, mutta tosiaan niin tiheäsilmäinen, että sitä voisi verrata hyttysverkkoon.http://www.biltema.se/ProductImages/87/large/87-5603_l.jpg
200 reikä meillä mielestäni on. Merkittävällä erolla meinasin siis, että onko sillä suurta merkitystä, tukkeutuuko ilmanotto kuukaudessa - vai kahdessa..Oukki, luin vain inssin viestiä.
Teillä on tuollainen korisysteemi, ja se varmaan onkin ihan hyvä. Helpostihan vastaavat tekisi itsekin (ehkä muovista tai metallista niin kestää). Eri asia sitten, millaiseen kohtaan tulee, eli onko visuaalista haittaa.
Varmasti siis ihan hyvä ratkaisu niille, joilla hyönteistä ja muuta lentävää ötökkää kertyy suuria määriä suodattimiin. Meillä ei niin paljoa kerry, että se olisi ongelma vaihtovälillä. Edellisellä asukkaalla oli ilmanvaihdossa verkko, siis suoraan siinä kanavan päässä, kuten suurimmalla osalla kai on, ja se oli täysin tukossa. Liekö putsattu kymmeneen vuoteen. Ilmanvaihtokoneen suodattimet olivat kyllä tunnollisesti vaihtaneet.- inssi'
The_Rat kirjoitti:
Oukki, luin vain inssin viestiä.
Teillä on tuollainen korisysteemi, ja se varmaan onkin ihan hyvä. Helpostihan vastaavat tekisi itsekin (ehkä muovista tai metallista niin kestää). Eri asia sitten, millaiseen kohtaan tulee, eli onko visuaalista haittaa.
Varmasti siis ihan hyvä ratkaisu niille, joilla hyönteistä ja muuta lentävää ötökkää kertyy suuria määriä suodattimiin. Meillä ei niin paljoa kerry, että se olisi ongelma vaihtovälillä. Edellisellä asukkaalla oli ilmanvaihdossa verkko, siis suoraan siinä kanavan päässä, kuten suurimmalla osalla kai on, ja se oli täysin tukossa. Liekö putsattu kymmeneen vuoteen. Ilmanvaihtokoneen suodattimet olivat kyllä tunnollisesti vaihtaneet.No lue se inssin juttu kokonaan, niin ymmärrät (ehkä) mistä on kyse.
Kyllä minäkin pidän ne hyttyset ja muut elikot mieluummin kokonaan ulkoilmassa. Eikä ainakaan meillä ole siinä hyttysverkossa koskaan ollut yhtään hyttystä kiinni. Mutta suodattimen päällä oli alkuvuosina muutamaan otteeseen aika reilustikin.
Jos tuon verkon asentaminen ja huolto on liian vaikeaa tai työlästä jollekulle, niin panee ihmettelemään, miten taloa muuten hoidetaan. Missähän kunnossa mahtavat olla esim. lattiakaivot. inssi' kirjoitti:
No lue se inssin juttu kokonaan, niin ymmärrät (ehkä) mistä on kyse.
Kyllä minäkin pidän ne hyttyset ja muut elikot mieluummin kokonaan ulkoilmassa. Eikä ainakaan meillä ole siinä hyttysverkossa koskaan ollut yhtään hyttystä kiinni. Mutta suodattimen päällä oli alkuvuosina muutamaan otteeseen aika reilustikin.
Jos tuon verkon asentaminen ja huolto on liian vaikeaa tai työlästä jollekulle, niin panee ihmettelemään, miten taloa muuten hoidetaan. Missähän kunnossa mahtavat olla esim. lattiakaivot.Ei verkkoa tarvitse erikseen asentaa, se tulee yleensä mukana noissa paloissa, kun ostaa. Se pitää erikseen poistaa. Se on sitä talon hoitamista. Tai sitten voi laittaa jonkin laatikon siihen ympärille.
Lattiakaivot putsaan tarpeen mukaan, ehkä noin parin kuukauden välein nekin. Ehkä kerran vuodessa puran ja puhdistan hajulukot muualtakin. Paljon muutakin huoltotyötä tulee tehtyä. Peltikaton tarkistus ja tarvittaessa paikkamaalaus joka kevät, puupintojen maalaus muutaman vuoden välein, salaojien kunnon seurantaa parin vuoden välein, jne.- Patalaiska?
inssi' kirjoitti:
No lue se inssin juttu kokonaan, niin ymmärrät (ehkä) mistä on kyse.
Kyllä minäkin pidän ne hyttyset ja muut elikot mieluummin kokonaan ulkoilmassa. Eikä ainakaan meillä ole siinä hyttysverkossa koskaan ollut yhtään hyttystä kiinni. Mutta suodattimen päällä oli alkuvuosina muutamaan otteeseen aika reilustikin.
Jos tuon verkon asentaminen ja huolto on liian vaikeaa tai työlästä jollekulle, niin panee ihmettelemään, miten taloa muuten hoidetaan. Missähän kunnossa mahtavat olla esim. lattiakaivot.Minä olen pyrkinyt huoltovapauteen ja vaivattomuuteen mahdollisimman paljon. Jotkut haluavat vaihtaa autossa vaihteita, minä haluan ajaa automaatilla. Toiset haluavat säätää sytytysennakkoa ajaessa, minä haluan antaa elektroniikan hoitaa tuon. Toiset haluavat autoonsa katkojankärjet, minä haluan antaa tuonkin huoltokohteen pois vaivoistani.
Jos sytytysennakon säätäminen ajaessa on liian vaikeaa ja työlästä, niin panee ihmettelemään miten autoa muuten hoidetaan. Missäköhän kunnossa mahtaa olla esim. jarrut? - inssi'
The_Rat kirjoitti:
Ei verkkoa tarvitse erikseen asentaa, se tulee yleensä mukana noissa paloissa, kun ostaa. Se pitää erikseen poistaa. Se on sitä talon hoitamista. Tai sitten voi laittaa jonkin laatikon siihen ympärille.
Lattiakaivot putsaan tarpeen mukaan, ehkä noin parin kuukauden välein nekin. Ehkä kerran vuodessa puran ja puhdistan hajulukot muualtakin. Paljon muutakin huoltotyötä tulee tehtyä. Peltikaton tarkistus ja tarvittaessa paikkamaalaus joka kevät, puupintojen maalaus muutaman vuoden välein, salaojien kunnon seurantaa parin vuoden välein, jne.En ole ostanut mitään paloja tähän tarkoitukseen, vaan laittanut suoraan verkon putken päähän. Mutta en kovin kireälle. Näin se ei tukkeudu vuoden aikana sen paremmin pölystä kuin hyönteisistäkään.
Aika usein joudut lattiakaivot puhdistamaan. Silloin kun meillä oli vielä kolme lasta kotosalla, niin noin kerran vuodessa riitti. Kunnes aloin käyttää siinäkin lattiakaivon siivilää. Eipä ole sen jälkeen tarvinnut lattiakaivojakaan puhdistella. Hajulukkoja ei tarvitse putsailla, kun käyttää tarvittaessa kodin putkimiestä. Tietysti talouksia on erilaisia. Jos pesualtaaseen tungetaan kaikki mahdollinen, niin silloin voi olla enemmänkin avaustarvista.
Minä maalaan taloni päätykolmiot ja muut puuosat noin 10-15 vuoden välein. Peltikattoon en ole tehnyt mitään paikkamaalauksia. Mutta se onkin vasta vähän yli 30 vuotta vanha. Ruuvit vaihdoin naulojen tilalle muutama vuosi sitten. Salaojien kuntoa tarkastelen lähes päivittäin, varsinkin näin märkinä syksyinä. Ei tee hyvää talven alla, jos sadevedet alkavat kertyä sokkelin juurelle.
Mutta kuten sanottua, jokainen tyylillään. inssi' kirjoitti:
En ole ostanut mitään paloja tähän tarkoitukseen, vaan laittanut suoraan verkon putken päähän. Mutta en kovin kireälle. Näin se ei tukkeudu vuoden aikana sen paremmin pölystä kuin hyönteisistäkään.
Aika usein joudut lattiakaivot puhdistamaan. Silloin kun meillä oli vielä kolme lasta kotosalla, niin noin kerran vuodessa riitti. Kunnes aloin käyttää siinäkin lattiakaivon siivilää. Eipä ole sen jälkeen tarvinnut lattiakaivojakaan puhdistella. Hajulukkoja ei tarvitse putsailla, kun käyttää tarvittaessa kodin putkimiestä. Tietysti talouksia on erilaisia. Jos pesualtaaseen tungetaan kaikki mahdollinen, niin silloin voi olla enemmänkin avaustarvista.
Minä maalaan taloni päätykolmiot ja muut puuosat noin 10-15 vuoden välein. Peltikattoon en ole tehnyt mitään paikkamaalauksia. Mutta se onkin vasta vähän yli 30 vuotta vanha. Ruuvit vaihdoin naulojen tilalle muutama vuosi sitten. Salaojien kuntoa tarkastelen lähes päivittäin, varsinkin näin märkinä syksyinä. Ei tee hyvää talven alla, jos sadevedet alkavat kertyä sokkelin juurelle.
Mutta kuten sanottua, jokainen tyylillään.> Salaojien kuntoa tarkastelen lähes päivittäin, varsinkin
> näin märkinä syksyinä. Ei tee hyvää talven alla, jos sadevedet
> alkavat kertyä sokkelin juurelle.
Suosittelen sadevesijärjestelmän asentamista. Joissain vanhemmissa taloissa sadevedet on ohjattu salaojiin. Tämä on ehdottomasti virhe. Sadevesijärjestelmä on edullinen ja helppo asentaa, kun ei tarvitse putkia kaivaa ihan niin syvälle kuin salaojia... Toinen mikä kannattaa varmistaa, on että talon reunalta on kaatoa poispäin. Tarvittaessa maanmuokkausta.
Lattiakaivo täyttyy, kun on neljä pitkatukkaa taloudessa ja lisäksi pyykkikoneen huuhteluvedet kertyvät samaan kaivoon. Olen ottanut periaatteeksi putsata sen ennen kuin se on tukossa. Miellyttävämpää.- inssi'
The_Rat kirjoitti:
> Salaojien kuntoa tarkastelen lähes päivittäin, varsinkin
> näin märkinä syksyinä. Ei tee hyvää talven alla, jos sadevedet
> alkavat kertyä sokkelin juurelle.
Suosittelen sadevesijärjestelmän asentamista. Joissain vanhemmissa taloissa sadevedet on ohjattu salaojiin. Tämä on ehdottomasti virhe. Sadevesijärjestelmä on edullinen ja helppo asentaa, kun ei tarvitse putkia kaivaa ihan niin syvälle kuin salaojia... Toinen mikä kannattaa varmistaa, on että talon reunalta on kaatoa poispäin. Tarvittaessa maanmuokkausta.
Lattiakaivo täyttyy, kun on neljä pitkatukkaa taloudessa ja lisäksi pyykkikoneen huuhteluvedet kertyvät samaan kaivoon. Olen ottanut periaatteeksi putsata sen ennen kuin se on tukossa. Miellyttävämpää.Missä sinä sitten tarkistat salaojien kuntoa, peräpellollako? Miksi tarkistat talon ympärillä, jos sinulla on asennettu huoleton sadevesijärjestelmä? Miksi sadevesien ohjaaminen salaojiin on virhe?
Meillä eivät lattiakaivot tukkeutuneet kertaakaan silloinkaan, kun lapset asuivat kotona. Haju paljasti, että kaivo ei enää vedä kunnolla. Jos kaivo on tukossa, on huolto laiminlyöty totaalisesti. inssi' kirjoitti:
Missä sinä sitten tarkistat salaojien kuntoa, peräpellollako? Miksi tarkistat talon ympärillä, jos sinulla on asennettu huoleton sadevesijärjestelmä? Miksi sadevesien ohjaaminen salaojiin on virhe?
Meillä eivät lattiakaivot tukkeutuneet kertaakaan silloinkaan, kun lapset asuivat kotona. Haju paljasti, että kaivo ei enää vedä kunnolla. Jos kaivo on tukossa, on huolto laiminlyöty totaalisesti.> Miksi tarkistat talon ympärillä, jos sinulla on
> asennettu huoleton sadevesijärjestelmä?
Siksi, että jos sadevesijärjestelmä menee tukkoon, on seurauksena lammikko pihalle ja puhdistusoperaatio. Jos taas salaojat menevät tukkoon, on seurauksena mahdollisesti kymppitonnien remppa. Salaoja voi tukkeutua muustakin, kuin sadevedestä johtuen.
Eipä tuo nyt hirveän iso homma ole noita tarkistellakaan.
> Miksi sadevesien ohjaaminen salaojiin on virhe?
Toivottavasti kysyt tuota vitsinä? Sadevesien mukana kulkeutuu muutakin kuin vettä. Esimerkiksi puun lehtiä ja muuta roskaa. Tuo roska kulkeutuu ennemmin tai myöhemmin salaojaan asti ja saattaa tukkia sen.
> Haju paljasti, että kaivo ei enää vedä kunnolla.
> Jos kaivo on tukossa, on huolto laiminlyöty totaalisesti.
Eivätpä nuo varmaan täysin tukossa ole olleet kertaakaan, mutta minulle riittää jos se, että jos suihkun (täydellä teholla) vesi ei ehdi valumaan läpi, niin aika on putsata. Ehkä meillä on vaan hiustenlähtöaika. Paha sanoa. Mutta eipä tuo putsaaminenkaan mikään iso operaatio ole.
Aika pitkälle ollaan päästy alkuperäisestä aiheesta.- inssi'
The_Rat kirjoitti:
> Miksi tarkistat talon ympärillä, jos sinulla on
> asennettu huoleton sadevesijärjestelmä?
Siksi, että jos sadevesijärjestelmä menee tukkoon, on seurauksena lammikko pihalle ja puhdistusoperaatio. Jos taas salaojat menevät tukkoon, on seurauksena mahdollisesti kymppitonnien remppa. Salaoja voi tukkeutua muustakin, kuin sadevedestä johtuen.
Eipä tuo nyt hirveän iso homma ole noita tarkistellakaan.
> Miksi sadevesien ohjaaminen salaojiin on virhe?
Toivottavasti kysyt tuota vitsinä? Sadevesien mukana kulkeutuu muutakin kuin vettä. Esimerkiksi puun lehtiä ja muuta roskaa. Tuo roska kulkeutuu ennemmin tai myöhemmin salaojaan asti ja saattaa tukkia sen.
> Haju paljasti, että kaivo ei enää vedä kunnolla.
> Jos kaivo on tukossa, on huolto laiminlyöty totaalisesti.
Eivätpä nuo varmaan täysin tukossa ole olleet kertaakaan, mutta minulle riittää jos se, että jos suihkun (täydellä teholla) vesi ei ehdi valumaan läpi, niin aika on putsata. Ehkä meillä on vaan hiustenlähtöaika. Paha sanoa. Mutta eipä tuo putsaaminenkaan mikään iso operaatio ole.
Aika pitkälle ollaan päästy alkuperäisestä aiheesta.Kirjoitit siis näin:" salaojien kunnon seurantaa parin vuoden välein".
Missä sinulla on tuota epäluotettavaa salaojaa? Kuinka nopeasti salaojaputki tukkeutuu muusta kuin vedestä? Voiko muun kuin veden joutumisen salaojaputkeen estää jotenkin? Miksi muu putki kuin salaojaputki ei tukkeudu muusta kuin vedestä? Onko muu putki jotenkin itsepuhdistuvaa?
Vastaan kohtaa 2), että ainakaan 32 vuodessa salaojaputki ei tukkeudu merkittävästi.
Ollaan eksytty aika kauas aloittajan kysymyksestä, johon sinulta ei ole tullut vielä yhtään kommenttia. - bää bää
inssi' kirjoitti:
Kirjoitit siis näin:" salaojien kunnon seurantaa parin vuoden välein".
Missä sinulla on tuota epäluotettavaa salaojaa? Kuinka nopeasti salaojaputki tukkeutuu muusta kuin vedestä? Voiko muun kuin veden joutumisen salaojaputkeen estää jotenkin? Miksi muu putki kuin salaojaputki ei tukkeudu muusta kuin vedestä? Onko muu putki jotenkin itsepuhdistuvaa?
Vastaan kohtaa 2), että ainakaan 32 vuodessa salaojaputki ei tukkeudu merkittävästi.
Ollaan eksytty aika kauas aloittajan kysymyksestä, johon sinulta ei ole tullut vielä yhtään kommenttia.Inssi taitaa oikeasti olla pässi. Inttää jokaista asiaa vastaan.
- R oi
inssi' kirjoitti:
Kirjoitit siis näin:" salaojien kunnon seurantaa parin vuoden välein".
Missä sinulla on tuota epäluotettavaa salaojaa? Kuinka nopeasti salaojaputki tukkeutuu muusta kuin vedestä? Voiko muun kuin veden joutumisen salaojaputkeen estää jotenkin? Miksi muu putki kuin salaojaputki ei tukkeudu muusta kuin vedestä? Onko muu putki jotenkin itsepuhdistuvaa?
Vastaan kohtaa 2), että ainakaan 32 vuodessa salaojaputki ei tukkeudu merkittävästi.
Ollaan eksytty aika kauas aloittajan kysymyksestä, johon sinulta ei ole tullut vielä yhtään kommenttia."inssi" ei ole ilmeisesti koskaan nähnyt salaojaa, saati sellaista joka on täynnä pensaiden juuria joihin sitten on tarttuneet veden mukana kulkeutuneet.roskat.
Juuret tulevat joka vuosi, jos ja kun pensaita/puita on lähellä. - inssi'
R oi kirjoitti:
"inssi" ei ole ilmeisesti koskaan nähnyt salaojaa, saati sellaista joka on täynnä pensaiden juuria joihin sitten on tarttuneet veden mukana kulkeutuneet.roskat.
Juuret tulevat joka vuosi, jos ja kun pensaita/puita on lähellä.Joo, inssi on nähnyt salaojan joka kevät heinäpellolla. Mutta meidän piha ei ole pelto. Mutta minkähän takia ei ole tullut vastausta, missä Rotan salaoja on.
Meillä on salaojitus tehty nurmikolle ja sen läheisyydessä ei kasva puita eikä pensaita. Syöksytorven alla on muovitynnyristä noin 20 senttiä syvä pohjaosa, joka on täynnä karkeaa sepeliä. Alaosasta lähtee salaojaputket tontin rajalle joka kulmalla. Näkee hyvin kovalla sateella, että putki vetää. Mutta tarkistan sen kuitenkin näin märkänä syksynä lähes päivittäin. Tämä oli ihan yleinen käytäntö 80-luvulla. Ja järkeähän saa käyttää nykyäänkin. Vaikka vaikeaahan se on, kun ei ole järjen käytön oppaita. Nyt on sadevesijärjestelmät, joista maksetaan maltaita. Mutta välinefriikkejähän on joka lähtöön.
Harmillista, kun räkänokat eivät uskalla käyttää aina samaa nimimerkkiä, niin ei oikein päästä jutun juureen. Inssiltä löytyy kyllä vastustusta kaikkiin ilmeisiin päättömyyksiin. Joku saattaa vaikka ottaa niistä opikseen. - R oi
inssi' kirjoitti:
Joo, inssi on nähnyt salaojan joka kevät heinäpellolla. Mutta meidän piha ei ole pelto. Mutta minkähän takia ei ole tullut vastausta, missä Rotan salaoja on.
Meillä on salaojitus tehty nurmikolle ja sen läheisyydessä ei kasva puita eikä pensaita. Syöksytorven alla on muovitynnyristä noin 20 senttiä syvä pohjaosa, joka on täynnä karkeaa sepeliä. Alaosasta lähtee salaojaputket tontin rajalle joka kulmalla. Näkee hyvin kovalla sateella, että putki vetää. Mutta tarkistan sen kuitenkin näin märkänä syksynä lähes päivittäin. Tämä oli ihan yleinen käytäntö 80-luvulla. Ja järkeähän saa käyttää nykyäänkin. Vaikka vaikeaahan se on, kun ei ole järjen käytön oppaita. Nyt on sadevesijärjestelmät, joista maksetaan maltaita. Mutta välinefriikkejähän on joka lähtöön.
Harmillista, kun räkänokat eivät uskalla käyttää aina samaa nimimerkkiä, niin ei oikein päästä jutun juureen. Inssiltä löytyy kyllä vastustusta kaikkiin ilmeisiin päättömyyksiin. Joku saattaa vaikka ottaa niistä opikseen.>>>Harmillista, kun räkänokat eivät uskalla käyttää aina samaa nimimerkkiä, niin ei oikein päästä jutun juureen>>>
Sanos muuta.
PS .Salaojaputken ja viemäriputken ero muuten on, että salaojaputkesta menee juuret läpi, sadevesiviemäriputkista ei. Ihan siis vaan tiedoksi. - inssi'
R oi kirjoitti:
>>>Harmillista, kun räkänokat eivät uskalla käyttää aina samaa nimimerkkiä, niin ei oikein päästä jutun juureen>>>
Sanos muuta.
PS .Salaojaputken ja viemäriputken ero muuten on, että salaojaputkesta menee juuret läpi, sadevesiviemäriputkista ei. Ihan siis vaan tiedoksi.Mitä minä olen pihamaallani kaivellut mm. aitan, grillimökin ja liiterin pohjaa, niin eipä nurmikon juuret juuri 10 senttiä syvemmällä ole. Alkaako valjeta, miksi minä en halua lähteä tuohon välinefriikkeilyyn? Tuskinpa vain. Kuten totesin, kävelen joka kesä heinäpellolla heinätöissä ja tunnen salaojituksen periaatteet ja käytännön. Ei niitä salaojia pellollakaan uusita edes joka kymmenes vuosi, vaikka ajellaan traktorilla päällä. Miksi ei uusita? Siksi, että ne on oikein tehty. Ihan niin kuin minunkin pihamaallani minun tarkoituksiini. Jos salaoja olisi tukossa yli 30 vuoden jälkeen, minne vesi häviää siitä pöntön pohjasta. Haihtuuko se?
Minä olen muutenkin sitä mieltä, että jos minulla on jokin hyvin toimiva systeemi, esim. raitisilmasuodattimen esisiivilöinti, niin kyllä siinä saa aika moni yrittää vakuuttaa, että se ei toimi, päinvastoin, siitä on haittaa. Ja turhaan yrittävät.
Olin aikoinaan kunnalla kesähommissa 80-luvun taitteessa, siis yli 30 vuotta sitten. Silloin olin, opiskeluni takia, siellä teknisellä puolella. Lähinnä kuitenkin lapiohommissa. Silloin näin, että männyn juuristo oli katkaissut betonisen viemäriputken. Tosin siinä auttoi sattumalta yläpuolella ollut isohko kiven järkäle. Ihan vaan tiedoksi.
Kumma edelleen, kuin tuo Rotta vaikeni totaalisesti. Missähän hänellä mahtaa olla sitä huonoa salaojaa? Ottikohan itseensä, kun jäi ns. lehdellä soittelemaan. - R oi
inssi' kirjoitti:
Mitä minä olen pihamaallani kaivellut mm. aitan, grillimökin ja liiterin pohjaa, niin eipä nurmikon juuret juuri 10 senttiä syvemmällä ole. Alkaako valjeta, miksi minä en halua lähteä tuohon välinefriikkeilyyn? Tuskinpa vain. Kuten totesin, kävelen joka kesä heinäpellolla heinätöissä ja tunnen salaojituksen periaatteet ja käytännön. Ei niitä salaojia pellollakaan uusita edes joka kymmenes vuosi, vaikka ajellaan traktorilla päällä. Miksi ei uusita? Siksi, että ne on oikein tehty. Ihan niin kuin minunkin pihamaallani minun tarkoituksiini. Jos salaoja olisi tukossa yli 30 vuoden jälkeen, minne vesi häviää siitä pöntön pohjasta. Haihtuuko se?
Minä olen muutenkin sitä mieltä, että jos minulla on jokin hyvin toimiva systeemi, esim. raitisilmasuodattimen esisiivilöinti, niin kyllä siinä saa aika moni yrittää vakuuttaa, että se ei toimi, päinvastoin, siitä on haittaa. Ja turhaan yrittävät.
Olin aikoinaan kunnalla kesähommissa 80-luvun taitteessa, siis yli 30 vuotta sitten. Silloin olin, opiskeluni takia, siellä teknisellä puolella. Lähinnä kuitenkin lapiohommissa. Silloin näin, että männyn juuristo oli katkaissut betonisen viemäriputken. Tosin siinä auttoi sattumalta yläpuolella ollut isohko kiven järkäle. Ihan vaan tiedoksi.
Kumma edelleen, kuin tuo Rotta vaikeni totaalisesti. Missähän hänellä mahtaa olla sitä huonoa salaojaa? Ottikohan itseensä, kun jäi ns. lehdellä soittelemaan.Todellako: "Silloin näin, että männyn juuristo oli katkaissut betonisen viemäriputken. Tosin siinä auttoi sattumalta yläpuolella ollut isohko kiven järkäle."
Hölmömpikin tajuaa että betoniviemärin on rikkonut kiven järkäle kun se on runtattu viemärin päälle täyttövaiheessa.Siihen ei männyn juuret riitä. Rikkoutunutta betoniviemäriä juuret kyllä liikuttelee. Ihan vaan tiedoksi.
Toteat tuolla ylempänä: "Joo, inssi on nähnyt salaojan joka kevät heinäpellolla."
Onko jäänyt salaojat vähän pintaan vai sekoitatko avo-ojaan, kuten sekoitit salaojan ja sadevesiviemärin keskenään?
PS Mun äiti varoitti aikanaan, että jos ei luvut maistu joidun kunnalle lapiohommiiin. - inssi'
R oi kirjoitti:
Todellako: "Silloin näin, että männyn juuristo oli katkaissut betonisen viemäriputken. Tosin siinä auttoi sattumalta yläpuolella ollut isohko kiven järkäle."
Hölmömpikin tajuaa että betoniviemärin on rikkonut kiven järkäle kun se on runtattu viemärin päälle täyttövaiheessa.Siihen ei männyn juuret riitä. Rikkoutunutta betoniviemäriä juuret kyllä liikuttelee. Ihan vaan tiedoksi.
Toteat tuolla ylempänä: "Joo, inssi on nähnyt salaojan joka kevät heinäpellolla."
Onko jäänyt salaojat vähän pintaan vai sekoitatko avo-ojaan, kuten sekoitit salaojan ja sadevesiviemärin keskenään?
PS Mun äiti varoitti aikanaan, että jos ei luvut maistu joidun kunnalle lapiohommiiin.Ai sinä pystyt nyt yli 30 vuoden jälkeen sanomaan, että juuri ei sitä putkea rikkonut. Sinun olisi kannattanut kyllä hakeutua lapiohommiin, olisit tehnyt siellä loistavan uran. No, onhan se putkimiehen ammattikin ihan kunnioitettava. Ei siinä mitään.
Minulle riitti yksi kesä. - R oi
inssi' kirjoitti:
Ai sinä pystyt nyt yli 30 vuoden jälkeen sanomaan, että juuri ei sitä putkea rikkonut. Sinun olisi kannattanut kyllä hakeutua lapiohommiin, olisit tehnyt siellä loistavan uran. No, onhan se putkimiehen ammattikin ihan kunnioitettava. Ei siinä mitään.
Minulle riitti yksi kesä.Joo, 99% ihmisistä pystyy sen heti sanomaan.Sääliksi todella käy jos asia ei 30 vuoden pohdinnankaan jälkeen ole auennut.
Olen tehnyt upeasti kaiken mihin olen ryhtynyt joten lapioon eikä putkihommiin ole tarvinnut koskea. Olisin tietysti menestynyt niissäkin hommissa, kuten aivan oikein arvioit. inssi' kirjoitti:
Kirjoitit siis näin:" salaojien kunnon seurantaa parin vuoden välein".
Missä sinulla on tuota epäluotettavaa salaojaa? Kuinka nopeasti salaojaputki tukkeutuu muusta kuin vedestä? Voiko muun kuin veden joutumisen salaojaputkeen estää jotenkin? Miksi muu putki kuin salaojaputki ei tukkeudu muusta kuin vedestä? Onko muu putki jotenkin itsepuhdistuvaa?
Vastaan kohtaa 2), että ainakaan 32 vuodessa salaojaputki ei tukkeudu merkittävästi.
Ollaan eksytty aika kauas aloittajan kysymyksestä, johon sinulta ei ole tullut vielä yhtään kommenttia.> Missä sinulla on tuota epäluotettavaa salaojaa?
Ei enää missään, sillä en ohjaa sinne sadevettä.
Tätä ennen oli talon ympärillä ihan joka puolella (toivottavasti ainakin, en ole ihan joka kohtaa auki kaivanut). Ei se 30 vuoden kuluttua vielä tukossa ollut, ehkä sellainen 3-4 senttiä lietettä pohjalla.
Kysyt tuolla myöhemmin, mihin se vesi katoaisi, jos salaojaputki olisi tukossa. Sitä voit todellakin mietttiä. Mihinköhän se tuollaisesta putkesta menee, jos putki sattuu olemaan tukossa?
On se vaan hölmön hommaa tahallaan kastella perustuksia.
- R oi
Jos puhuttaisiin oikeasti aiheesta eli miten ulkoilma pitää rakennukseen ottaa, jäisi tuollaiset hyttysasiat omaan arvoonsa, koska hoituisivat samalla.
Ulkoilmalaitteen tulee ensisijaisesti estää sadeveden ja lumen pääsy kanavistoon. Tätä taustaa vasten Bilteman laite tuntuu hyvältä, edellyttäen, että se on siten lipan alla, ettei sade tai lumi pääse sisään, tai jos itsessään sisältää sadesuojan
Isommissa laitoksissa ongelma on todellinen. Kun ilmavirrat ovat esim satakertaisia omakotitaloihin nähden, ilmaa yritetään ottaa semmoisten kupujen alta, joissa ilma virtaa ylöspäin. On todettu että lumi ei nouse jos sen nopeus on suuruusluokkaa 0,4-0,5 m/s. Kun pyryttää ja tuuli on voimakas, ei mikään estä lunta nousemasta ilmanottoaukkoon. Myöskään mitkään pisaranerotintyyppiset ratkaisut eivät auta ellei nopeus putoa riittävästi.
Nämä omakotiratkaisut, joissa ulkoilmasäleikkö vaan lätkäistään seinään 1-2 kanavakokoa suurempina ja verkot poistettuina, ovat lähinnä naurettaiva ratkaisuja. Hyttyset ja lumi tulee sisään, kun syntyvät ongelmat voisi hoitaa aivan mitättömin kustannuksin.- Oikea inssi
Tuo lumi on aivan totta. Lumen isompi ongelma pientaloissa on kuitenkin säleikön tukkeentuminen. Tällaisia näkee suhteellisen usein talvella.
Ei tuosta lumesta koneissa mitään isoa ongelmaa ole muodostunut, joten en itse pidä asiaa ongelmana, eli tuo kahta kokoa oleva isompi säleikkö on aivan toimiva ratkaisu. En tällä tarkoita, että lumi mitenkään positiivinen asia koneessa on, mutta tavallisilla asennuksilla ei ole ongelmaksi muodostunut.
Kun ongelmaa ei ole, niin mikä sinusta tekee nykykäytännöstä naurettavan? Se, että isoissa laitoksissa asia tehdään eri tavalla?
- R oi
Lumi ei ole ole ongelma kunnes se sulaa kanavistoon. Sieltä se sitten vetenä vuotaa rakenteisiin, kun kanavat eivät ole vesitiiviit. Minusta se on ongelma. Jos jollekulle se ei ole ongelma, ei haittaa minua.
Kunnollinen ilmanottolaite ei mene tukkoon läheskään niin helposti kuin isompi venttiilli, kun siinä on paljon suurempi pinta ja alapuoli suojassa.
Ulkoilmakanavaakaan tuskin monikaan asentaa ulospäin viettäväksi, kun ei sellaista asiallista ohjetta ole ikinä kuullutkaan.
Naurettavaa tässä on se, että tehdään aivan pieleen ja sitten retostellaan itse kukin omalla maailman parhaalla koneella, kun asiat voisi tehdä paremmin todella pienellä rahalla.- inssi'
Mikä on kunnollinen ilmanottolaite, joka ei mene tukkoon? Onko putken pää räystäslaudoituksen alla väärin sijoitettu? Ainakaan siinä ei ole ongelmia veden tai lumen kanssa. Mutta hyttysten kanssa on, kun sattuu oikein sopiva hyttyskesä.
Hyttysistä ei varmaankaan ole haittaa, mutta ne saa helposti pois suodattimesta tuolla esisiivilällä. Minulle ei tuota mitään hankaluuksia tarkistaa ja puhdistaa erilaisia asioita talossani. Itse asiassa teen sen mielelläni, koska se vaikuttaa paitsi asumismukavuuteen, myös talon kuntoon.
Ei villakoiristakaan nurkissa ole varsinaisesti haittaa, mutta kyllä niitä mielellään silloin tällöin siirtää talosta ulos. Kaikki eivät niin näy tekevän, mutta kuten jo sanoin: jokainen tyylillään. - Oikea inssi
Jos nyt säleikkö ei ole suoraan tuiskun alla, niin ei tuonne yleensä lunta kovinkaan paljoa mene. Useimmiten se vähä, joka tuonne eksyy sublimoituu itsekseen ilmavirrassa ennen sulamista ja jos sulaakin, niin haihtuu nopeasti.
Vesi ei tietenkään rakenteissa mikään hyvä asia ole, mutta en ole pienkiinteistöissä törmännyt märkiin rakenteisiin, jotka johtuisivat lumen pääsemisestä raitisilmakanavaan. Yleensähän säleikkö sijaitsee kuitenkin räystään alla. Tosin on noita alempana seinässä oleviakin on näkynyt.
Oletko itse törmännyt käytännössä tällaisiin tapauksiin, siis pienkiinteistöissä?
Noista hyttysistä vielä. Miksi ne ovat sinusta ongelma? En itse ole törmännyt ikinä suodattimeen, joka olisi tukossa hyttysistä. Oletko sinä? Taas puhumme pienkiinteistöistä ja oletetaan suodattimia huolettavan OK? > Ulkoilmakanavaakaan tuskin monikaan asentaa ulospäin
> viettäväksi, kun ei sellaista asiallista ohjetta ole ikinä kuullutkaan.
Outoa. Meille kun ilmastointi rempattiin, niin sekä suunnittelijan, että asentajan mielestä oli itsestäänselvää, että "ulkoilmakanava" viettää ulospäin. Mistään muusta ei ollut puhettakaan.
Lumi voi siis sulaa tuloilmakanavassa jos lämpötila nousee. Tällöin vesi valuu ulos, tai ilmankosteus nousee. Kumpikaan ei ole kovin vaaralllista.
Lumi voi teoriassa kulkeutua myös ilmanvaihtokoneeseen asti. Tällöin se jäisi karkeasuodattimeen tulopuolella, sulaisi sitten siinä. Seurauksena kastuvat suodattimet, mistä on jo haittaa. Ilmavirta kyllä varmastikin kuivattaisi ne suhteellisen nopeasti tällaisen tapahtuman jälkeen, mutta ehkä siinä mikrobikasvustoa ehtisi syntymään. Rempan jälkeisinä kolmena vuonna en ole havainnut kertaakaan lunta tai kosteutta ilmanvaihtokoneen tulopuolella (poistopuolella on joskus kosteutta kylläkin, kuten kuuluukin).- inssi'
The_Rat kirjoitti:
> Ulkoilmakanavaakaan tuskin monikaan asentaa ulospäin
> viettäväksi, kun ei sellaista asiallista ohjetta ole ikinä kuullutkaan.
Outoa. Meille kun ilmastointi rempattiin, niin sekä suunnittelijan, että asentajan mielestä oli itsestäänselvää, että "ulkoilmakanava" viettää ulospäin. Mistään muusta ei ollut puhettakaan.
Lumi voi siis sulaa tuloilmakanavassa jos lämpötila nousee. Tällöin vesi valuu ulos, tai ilmankosteus nousee. Kumpikaan ei ole kovin vaaralllista.
Lumi voi teoriassa kulkeutua myös ilmanvaihtokoneeseen asti. Tällöin se jäisi karkeasuodattimeen tulopuolella, sulaisi sitten siinä. Seurauksena kastuvat suodattimet, mistä on jo haittaa. Ilmavirta kyllä varmastikin kuivattaisi ne suhteellisen nopeasti tällaisen tapahtuman jälkeen, mutta ehkä siinä mikrobikasvustoa ehtisi syntymään. Rempan jälkeisinä kolmena vuonna en ole havainnut kertaakaan lunta tai kosteutta ilmanvaihtokoneen tulopuolella (poistopuolella on joskus kosteutta kylläkin, kuten kuuluukin).Oudolta tämä kuulostaa minustakin.
80-luvulla on varmaan ollut vielä se ns. maalaisjärki käytössä, kun meidän talon tuloilmaputki on selkeästi ulospäin viettävä. Erikoista, jos sitä ei ole mihinkään ohjeeseen kirjattu.
- Verkkohyttynen
Aihe on rönsyillyt aika pahasti, siksi tuohon alkuperäiseen kysymykseen vielä...
Ainakin meidän Valloxin karkeasuodattimen voi asentaa kummin päin vaan, sillä samanlaista suodatinmattoahan se on molemmin puolin. Suodattimen kehikko pitää kuitenkin laittaa oikein päin.
En löytänyt parempaa kuvaa linkitettäväksi, mutta kyllä se tuostakin näkyy..
http://www.taloon.com/kuvat/k/vallox/vallox_ilmanvaihtokone_digit2.jpg- Oikea inssi
Kaikissa suodattimissa ja suodatinkohteissa laitetaan harvempi suodatin ensin ja tiheämpi sen jälkeen. Eihän tuohon harvempaan enää mitään jää kiinni tuon tiheämmän jälkeen, joten harvemmalla ei mitään tekisi ja harvemman suodattimen voisi aivan hyvin poistaa.
Pätee siis IV- koneisiin, auton ilmansuodattimiin jne.
Ainahan tällaista karkeasuodatinta ei ole, vaan pelkästään yksi suodatin.
- oskari epätietoinen
'inssi': " Kaikissa suodattimissa ja suodatinkohteissa laitetaan harvempi suodatin ensin ja tiheämpi sen jälkeen. Eihän tuohon harvempaan enää mitään jää kiinni tuon tiheämmän jälkeen, joten harvemmalla ei mitään tekisi ja harvemman suodattimen voisi aivan hyvin poistaa"
Onko joku jossain muuta esittänyt?- Oikea inssi
En ole sama nimimerkki kuin inssi.
Vastasin alkuperäiseen kysymykseen, jota käsittääkseni "Verkkohyttynen" tuossa uudestaan haki takaa.
Ja kyllä on esittänyt.
Jos luet pari ensimmäistä viestiä ketjusta, niin mm. Inssi kirjoitteli, että suodatimen tulisi olla toisinpäin. Kaikkea muuta tuubaa tuosta matkanvarrella en viitsinyt lukea läpi. - oskari epätietoinen
Oikea inssi kirjoitti:
En ole sama nimimerkki kuin inssi.
Vastasin alkuperäiseen kysymykseen, jota käsittääkseni "Verkkohyttynen" tuossa uudestaan haki takaa.
Ja kyllä on esittänyt.
Jos luet pari ensimmäistä viestiä ketjusta, niin mm. Inssi kirjoitteli, että suodatimen tulisi olla toisinpäin. Kaikkea muuta tuubaa tuosta matkanvarrella en viitsinyt lukea läpi.Olisit heti sanonut, että olet väärä inssi.
Ei siellä kukaan ole noin väittänyt, että suodatinten järjestys olisi tuollainen. Jos "suodatin on toisin päin" se on käännetty paikallaan, ei vaihdettu paikkaa esim hienosuodattimen kanssa.
Suomen kielen ymmärtämiskoe ei tainnut kuulua inssitutkintoon - Oikea inssi
oskari epätietoinen kirjoitti:
Olisit heti sanonut, että olet väärä inssi.
Ei siellä kukaan ole noin väittänyt, että suodatinten järjestys olisi tuollainen. Jos "suodatin on toisin päin" se on käännetty paikallaan, ei vaihdettu paikkaa esim hienosuodattimen kanssa.
Suomen kielen ymmärtämiskoe ei tainnut kuulua inssitutkintoonJoissakin suodattimissa on kaksi puolta, joista oli kyse.
Voit lukea tuolta ylhäältä muutaman ensimmäisen viestin ketjust, niin eiköhän se aukea. Jos ei aukea, niin en voi auttaa.
Ehkäpä kannattaisi teikäläisen oppia siteeraamaan oikein, ennen kuin alat neuvoa toista lukemisessa.... - inssi'
Oikea inssi kirjoitti:
En ole sama nimimerkki kuin inssi.
Vastasin alkuperäiseen kysymykseen, jota käsittääkseni "Verkkohyttynen" tuossa uudestaan haki takaa.
Ja kyllä on esittänyt.
Jos luet pari ensimmäistä viestiä ketjusta, niin mm. Inssi kirjoitteli, että suodatimen tulisi olla toisinpäin. Kaikkea muuta tuubaa tuosta matkanvarrella en viitsinyt lukea läpi.Tulit sitten kuitenkin tänne taas viisastelemaan. Vaikka olethan sinä ilman nimimerkkiä kirjoitellut sitä tuubaasi koko ajan.
Kun luet tämän ketjun kolmannen kommentin, joka on minun kirjoittamani, huomaat, että ilmoitin, kummin päin suodatin pitää asentaa. Sinun kommenttisi on täällä noin 50:tenä ja on sinulta ensimmäinen, joka liittyy itse aiheeseen. - Oikea inssi
inssi' kirjoitti:
Tulit sitten kuitenkin tänne taas viisastelemaan. Vaikka olethan sinä ilman nimimerkkiä kirjoitellut sitä tuubaasi koko ajan.
Kun luet tämän ketjun kolmannen kommentin, joka on minun kirjoittamani, huomaat, että ilmoitin, kummin päin suodatin pitää asentaa. Sinun kommenttisi on täällä noin 50:tenä ja on sinulta ensimmäinen, joka liittyy itse aiheeseen.Kai viisastelua on se kun kertoo totuuden.
En vastannut sinulle, koska ÄO:si on tullut jo tutuksi aikaisemmista viesteistä.
Ei ole tarvinnut käyttää kuin yhtä nimimerkkiä, että meni sekin väärin siellä.
Tuo kolmas viesti on väärin, mutta en sitä sinulle yrittänyt selittää, vaan "oskari epätietoiselle". Sinulle on turha selittää oikeasti yhtään mitään, kun luki ketjun uudestaan läpi.
Aiheeseen ei tosiaan ole liittyneet mitenkään mm. nämä mistä kirjoitit
- Sähkösuodatin
- Lattiakaivot
- Pesualtaat
- Salaojat
-Lapiohommat
-Heinäpellot
-Viemäriputket
-Männyt
-Traktorit
-Jne.
Jätänkin sinut opettelemaan jotain salaojista, joiden maailma on näemmä täyttä mysteeriä sinulle. Onko tosiaan tuollaisilla tiedoilla saanut inssin paperit 30v. sitten, vai esiinnytkö vain inssinä. Riittäähän näitä aivonsa pilalle juoneita Suomi täynnä.
- kalevi-perse
Hohhoijaa menkää takasin yläasteelle.
10. luokalle olette henkisesti ihan kelpokamaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työsuhdepyörän veroetu poistuu
Hallituksen veropoliittisen Riihen uutisia: Mitä ilmeisimmin 1.1.2026 alkaen työsuhdepyörän kuukausiveloitus maksetaan844333Ruumis kanavassa
Mikä juttu eilen ollut poliisit palokunta ambulanssi ja ruumis auto sillalla. Tekikö itsemurhan313222- 1712601
- 142026
Onko tässä paljon lääkettä..
Keski-ikäselle 43v Ketipinor 100mg Brintellix 10mg Venlafaxin 75mg Xanor 1mg Propral 40mg Xatral CR 10mg Esomepratsol 42281492Ei mitään menetettävää
Arvostin ja kunnioitin sun tunteita. Menit nyt liian pitkälle. Mulla ei ole enää mitään menetettävää ja sä tulet sen huo1631376Oi! Jorma Uotinen ja Helena Lindgren paljastivat yllätysuutisen: "Rakkaudella"
Professori, tanssija, koreografi, Tanssii Tähtien Kanssa -tuomari Jorma Uotinen ja Suomen meikkitaiteen pioneeri, laulaj131160- 741009
Pakko tulla tänne
jälleen kertomaan kuinka mahtava ja ihmeellinen sekä parhaalla tavalla hämmentävä nainen olet. En ikinä tule kyllästymää38960Riittäisi juoruakkoille puhumista tässä kylässä
On mennyt mahottomaksi touhut. Taksi renki kuskaa akkaansa töihin lienekkö mitään lupaa yrittäjältä tähän touhuun. Kylän13872