Ruotsinkielisten suomalaisten parisuhteet ovat onnellisempia kuin suomenkielisten suhteet, ja myös eroamisen todennäköisyys on selvästi pienempi. Tämä käy ilmi Väestöliiton tänään tiistaina julkaisemasta Perhebarometristä, jossa selvitettiin suomalaisten parisuhteiden vahvuuksia, ristiriitoja ja erojen syitä.
http://www.hs.fi/kotimaa/Ruotsinkielisten parisuhteet onnellisempia kuin suomenkielisten/a1305752662081
http://www.hs.fi/kotimaa/Ruotsinkielisten parisuhteet onnellisempia kuin suomenkielisten/a1305752662081
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kaipaan myös tietoa venäjän,viron ja somalinkielisistä. Näkyykö Se tästä Magmatutkimuksesta?
Suomenkieliset ovat niin herkkiä, että pakkoruotsikin aiheuttaa avioeroja. Eli eivät osaa suhtautua tasapainoisesti oikein mihinkään. Eron huomaa näilläkin palstoilla helposti.
Onko Magma nyt kaapannut Väestöliiton? Kyllä olette nettifennot naurettavia!
HS:n svekotoimittajat tulkitsevat noita surututkimuksia tunnetusti puolueellisesti.
HS on ja parikin kertaa jäänyt rysän päältä kiinni valheellisuudesta.
Toinen koski kaksikielisiä kouluja ja toinen pakkoruotsin vastustusta.
Ei se nyt vaan auta siihen asiaan että ruotsinkieliset tulee pikkuhiljaa katoamaan suomesta,ihan luonnollista.
"Ei se nyt vaan auta siihen asiaan että ruotsinkieliset tulee pikkuhiljaa katoamaan suomesta,ihan luonnollista."
Saatat kyllä pettyä............................nyt meikä lähtee perhesuunnittelua toteuttamaan!
Kas kummaa.
Kun osaat ruotsia, ovat lemmentaivaatkin sinun.
Ettei vain olisi kaiken henkisen ja aineellisen hyvän systemaattisen kasailun tulosta.
Svenskspråkiga par håller ihop
De tillbringar mer tid tillsammans och inställningen till partnern förblir positiv en längre tid. Därför håller de svenskspråkiga paren ihop.
http://hbl.fi/nyheter/2013-11-26/533691/svensksprakiga-par-haller-ihop
"Ettei vain olisi kaiken henkisen ja aineellisen hyvän systemaattisen kasailun tulosta"
No siitä vaan sitten kasailemaan. Vai etkö osaa? Henkisen kasailun voit aloittaa panemalla netti kiinni. Pikkuhiljaa kasautuu sitä myötä myös aineellista hyvää. Ei se sen kummallisempaa ole. Ja se on onnellisempaa.
Suomenkieliset ovat todennäköisesti eroottisempia luonteeltaan, jos nyt ruotsalaismielisen HS hoopolehden kirjoitteluun on ylipäänsä luottamista. Yleensä vääristelevät esimerkiksi mielipidetiedusteluja pakkoruotsinkin suhteen.
"Suomenkieliset ovat todennäköisesti eroottisempia luonteeltaan"
Mitäköhän tuokin tarkoittaa? Onko eroottinen lueonne hyvä vai huono asia noin keskimäärin? Siitäkö syystä suomenkieliset avioliittot hajoavat tilastollisesti enemmän?
Ja tämän tilastoinnin takana on siis väestöliitto. Mutta HS mainitsee että tilastoinnissa saattaa olla harha. Ettei kyseessä olekaan kieliryhmäkuuluvuus vaan agraarisuus.
"Yleensä vääristelevät esimerkiksi mielipidetiedusteluja pakkoruotsinkin suhteen. "
Miksi HS näin tekisi?
Syy noihin tuloksiin on tuttu eli ruotsalaisuuteen kuuluva epärehellisyys ja kaunistelu!
Tutkimustuloshan syntyy siitä, miten tutkimuskohteet itse vastaavat kysymyksiin.
Tulee mieleen pari vuotta sitten tehty tutkimus, jonka mukaan riikit pitävät paljon suomalaisista. ;-)
Kyllähän riikit pitävät paljon suomalaisista!
Ja sanovat suomenruotsalaisillekin sen ja vielä "Puhut melko hyvää ruotsia".
Mitenkähän tässä on huomioitu ihmisten sosiaalinen asema. Tietysti ihmiset, joilla on hyvä elintaso, yhteistä varallisuutta ja pienemmän piirit, joissa myös seurataan tarkemmin ihmisten edesottamuksia, pysyvät paremmin yhdessä. Kyse on hiukan samasta kuin vertaisi jotain vaurasta uskonnollista yhdyskuntaa keskivertoväkeen.
Sinähän erikseen vielä mainittiin että suurin osa tutkimukseen osallistuneista ruotsinkielisistä asuu maaseudulla. Ja että ne suomenkieliset (tutkmukseen osallistuneet), jotka myös asuvat maaseudulla, erosivat huomattavasti harvemmin kuin kaupungissa asuvat. Tästä pääteltiin että kaupungissa asuvat parit eroavat enemmän kuin maaseudulla asuvat. Ja että tämä asuinpaikka nimenomaan onkin merkittävämpi seikka tuloksia tarkastellessa, kuin ihmisten kieli.
"Mitenkähän tässä on huomioitu ihmisten sosiaalinen asema"
Otos on aika suuri, joten eiköhän tuo tasoitu. Vai yroitätkö väittää etteä ruotsinkieliset olisivat keskimäärin huomattavasti varakkaampia. Voi teitä ja teidän ennakkoasenteita!
Itse asiassa kävi ilmi että ruotsinkielisessä otoksessa suurempi osa oli maaseudun väkeä. Maaseudulla perinteisesti ruotsinkieliset ovat vähemmän varakkaita kuin suomenkieliset, johtuen rannikoiden karuista oloista.
Ruotsinkieliset poikkeavat suomenkielisistä muutenkin kuin kielen suhteen. Tässä keskeisiä taustamuuttujia:
Sosiaalinen asema: Tärkeimmät sosiaalista asemaa määrittävät ulottuvuudet ovat koulutus, työmarkkina-asema, ammattiin perustuva sosiaaliluokka sekä tulot ja varallisuus. Sosiaalisen aseman ulottuvuudet liittyvät toisiinsa. Koulutus hankitaan yleensä jo nuoruudessa eikä se tavallisesti paljon muutu elämänkulun aikana. Koulutus vaikuttaa työmarkkina-asemaan ja ammattiasemaan, jotka kiinnittävät yksilön yhteiskunnan keskeisiin ansiotyön kautta määrittyviin rakenteisiin. Työmarkkina-asema ja ammattiasema määrittävät tuloja ja taloudellista asemaa. Sosiaaliseen asemaan liittyy lisäksi esimerkiksi yhteiskunnallinen arvostus ja vaikuttamismahdollisuudet.
Sosiaalinen pääoma: Kuvaa ihmisten tai ryhmien välisiä sosiaalisia suhteita eli sosiaalisia verkostoja ja niissä syntyvää luottamusta, vastavuoroisuutta ja sosiaalista tukea.
Sosiaaliryhmä: Tietyn sosiaalisen ominaisuuden, esimerkiksi koulutus- tai tulotason, mukaan muodostettu väestöryhmä.
Sosioekonominen ryhmä: Sosioekonomisen aseman, esim. tulojen, koulutuksen tai ammattiaseman mukaan muodostettu väestöryhmä.
Sosioekonomiset terveyserot: Sosiaalisen aseman mukaiset systemaattiset erot terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa. Sosioekonomiset terveyserot liittyvät ihmisten epätasa-arvoiseen asemaan yhteiskunnassa. Terveyserot läpäisevät koko sosiaalisen hierarkian: keskimääräinen terveydentila paranee asteittain sosiaalisen aseman myötä.
Hienoja määritelmiä. Jäi kuitenkin avoimeksi että missä suhteessa kieliryhmät eroaisivat toisitaan. Tunnen kyllä hyvin kaikki myytit ja ennakkoasenteet, mutta jospa tällä kertaa jättäisimme ne sikseen.
Eli missä ovat oikeat erot? Ja mihin suuntaan ne menevät?
Tarkoittaako ketjun aloittaja että tässä olisi hyvä syy pakkoruotsiin ?
Vai kestäisivätkö liitot kauemmin jos vaihdettaisiin åidinkieleksi ruotsi ?
Älkää olko typeriä.
Millään tutkimuksilla joissa todistellaan ruotsinkieleisten "paremmuutta",
ei ole mitään tekemistä sen tosiasian kanssa että Suomen kielipolitiikka on
hanurista !
Eihän kielipolitiikka ole kokonaan hanurista, jos ruotsinkieliset voivat hyvin ja ruotsinkieliset eivät valita kielipolitiikasta. Hanurista on ainoastaan suomenkielisten kielipolitiikka. Pyrkikää siis suomenkieliset samaan kuin ruotsinkieliset älkääkä väkisin vääntäkö ruotsinkielisiä omaan formuunne.
Suomenkielisten rahoilla se ruotsinkielisten kielipolitiikka hoidellaan.
Ja kyllähän siinä avioliittokin voi hyvin kun yhteiskunta paapoo teikäläisiä kehdosta hautaan.
Freudentahlismi jyllää Suomessa.