Kyllästynyt!

Jätä ja etsi uusi.

Täällä aivan samanlaisia ongelmia. Tuntuu, että jos minä en tekisi aloitetta, harrastaisimme seksiä ehkä kerran kuukaudessa, Nyt noin kerran viikossa, mikä ei ole läheskään tarpeeksi omasta mielestäni. Meidänkin kohdalla mies on sanonut tuntevansa olonsa riittämättömäksi kun hän tietää että kaipaan enemmän seksiä kuin mitä hän antaa. Olen yrittänyt olla ymmärtäväinen, mutta tämä raastaa todella paljon mieltäni. Enemmän kuin mieheni tajuaakaan. Lähiaikoina eräs mies on kertonut halukkuutensa salasuhteeseen kanssani, mutta en ole koskaan pettänyt miestäni (tai ketään tätä ennenkään), enkä halua nytkään aloittaa. Kiusaus on kuitenkin kova, kun tuntuu että kuljen koko ajan puutteessa...

Täällä ihan sama tilanne. Ja olemme olleet vasta kaksi vuotta yhdessä. Mies on menettänyt täysin mielenkiintonsa minuun ja kuluttaa aikaansa lähinnä pelaamalla pleikkaa tai katselemalla televisiota. Olen yrittänyt ties mitä temppuja, mutta mikään ei saa häntä innostumaan. Eipä ole kovin haluttu olo enää. Enkä ole lihava ja ruma, mitä joku seuraavaksi kuitenkin ehdottaa. Ihan samannäköinen kaunis ja urheilullinen nainen olen kuin seurustelun alkaessakin.

Tuntuu siltä, että 90 prosenttia miehistä on tätä nykyä haluttomia. Kaveripiirissäni ei ole yhtään naista, jotka olisivat niitä vähemmän haluavia osapuolia, vaan kaikki haluaisivat enemmän - miehiä vaan ei kiinnosta.

Kyllähän noi vesistöihin valuvat e-pillerinjämät tietysti miehiinkin vaikuttaa.

Kyllästymisen syyt ovat näköjään moninaiset.

Niin kauan kuin mieheni kävi töissä olivat tarpeemme suunnilleen tasan.
Mieheni osoitti aktiivisuutensa myös tekemällä suurimman osan kotitöistä minun pyytämättä.

Jäätyämme kotiin meillä meni muutama kuukausi tasapainon hakemisessa.
Olin joutunut lopettamaan hormoonien käytön jo pian v50:n jälkeen.
Päädyimme minun ehdotuksestani molempia tyydyttävään ratkaisuun parista viikottaisesta kerrasta.
Päivittäinen läheisyys ja tunne olla huolenpidon kohteena ovat minulle tärkeitä.

Joskus mieheni kysyy minulta miten olisi "pyllyilyn" laita vai vetääkö hän runkit.
Vastaus riippuu mielentilastani.
Hän kyllä tietää tarpeeni ja hitauteni eikä pyrikään oikotietä onneen mutta kohtuus kaikessa.
Tämä on johtanut myös siihen, että olen aikaisempaa aloitteellisempi ja mieheni on ottanut senkin huomioon mutta ei hän aina malta.
Unirytmimme on hyvin erilainen mutta aamupäivät ovatkin parhaita.

Olen hyvilläni siitä ja tunnen itseni halutuksi, etten ole huomannut vähäisintäkään merkkiä, että mieheni hakisi ulkopuolisia kontakteja.
Toisaalta, tuskin se kurttukasvoiselle, vaikkakin hyväkuntoiselle ukolle olisikaan kovin helppoa.

Kotona olemisen alkukuukausien riittämättömyyden tunteesta pääsin eroon nopeasti.

Lisäselvityksenä haluan sanoa, ettei mieheni ole koskaan kehunut minua suoraan. Vain välillisesti, ihailemalla avoimesti naisia joilla on samoja piirteitä kuin minulla.

Kyllä miehetkin tarvitsee tuntea itsensä halutuksi... vaikka he olisivatkin aloitteellisia ja toimisivat vievänä osapuolena.

Toi on typerä noidankehä, missä riittämättömyyden tunne ja puolison selkeä halu saada enemmän ruokkii itse itseään. Joillekin ulospääsyksi käy naisen puolelta pelkkä "ihailu" ilman vaateita seksiin ja tyytymistä hetkeksi vain antamaan ihailua ja halua... olo helpottaa ja mies alkaa jälleen toimimaan miehenä. Joskus puolikas viagra voi laukaista henkisen lukon eli vaikkei sille mitään tarvetta olisikaan, niin hetki supermiehenä kyllä tekee itsetunnolle kummia ja tätä kautta kantaa myös tavallisessa, pillerittömässä arjessa. En käytä, en viagraa, hormoneita, tupakkaa tai jointtia... mutta jos ei edes kokeile, niin ei voi myöskään ymmärtää.

Kiinnostuksen lopahtaminen noin yleisemmällä tasolla eli elämä kuluu tietokoneen, pelien tai telkkarin ääressä kielii muista ongelmista. Miehetkin elää kriisejä jotka ilmenee joskus passiivisuustiloina, joskus pettämisinä, joskus laihduttamisina jne. Kun mies on hiljaisessa kriisissä, mahdollisesti jopa tiedostamattaan, niin ensimmäisenä kärsii tunneäly ja seksuaalisuus. Ei kiinnosta oikein mikään, energia uupuu, ei ole oikein rakastettava tyyppi kun ei edes itse rakasta itseään. Tuo ei tarkoita, etteivätkö yhä näkisi puolisoaan entisenlaisena ja ihailisi tätä kuten ennenkin... ongelma on oman pään sisällä ja siitä vaikea päästä irti vaikka haluaisi. Tuo ei ole masennusta per se, pikkemminkin elämän menemistä mollissa iloisena kuplivan duurin sijaan.

Tuo on vähän kuin pikku pettymykset kasautuisivat isoksi baskaläjäksi jota onkin vaikeampi käsitellä pois päiviltä. Kun odotukset ja saavutukset on tasapainossa, niin virkeä mieli kyllä pitää puolisonkin mielen virkeänä, kaikin keinoin.

Olen aviomiehenä kahlannut nuo samat tilanteet läpi kuin mitä teillä on... ja voin sanoa, että kun noin vuosi sitten sain itseni kunnolla tolpilleni, niin vaimoni sanoi ihan rehellisesti ettei hän ikimaailmassa eikä koskaan olisi uskonut että moinen muutos on mahdollista. Henkisestä koomasta muutamassa kuukaudessa takaisin 25 vuotiaaksi jälleen urheilevaksi energiapommiksi... ja nyt hänellä on positiivisia haasteita sopeutua tilanteeseen missä entiset puolen vuoden seksit harrasteltaisiin joka viikko... toki minun siihen mitenkään painostamatta - voihan sitä käydä itsekseen vessassa jos oikein kolottaa.

En lukenut noita edellä olevia kovin tarkkaan, joten saattaa tulla jotain toistoa, mutta minusta näinpäin ei asia pitäisi olla. Siis en ole itsekkään mikään himosekstaaja, mutta kyllä sen kerran iltaan pystyisin vetäisemään...tai oikeastaan aamulla olis kaikista kivoin. Mutta se kyllä vaatii myös vastapuoleltakin jotain. Voin olla se dominoiva osapuoli ja taas toisinkinpäin, mutta sellaisen kanssa, joka ei osallistu muuten kuin tarjoamalla vehkeensä vapaaseen käyttöön, ei mielenkiintoni pitkään jatkuisi. Me miehet olemme suurimmaksi osaksi rakennettu niin, että kun melkein mikä tahansa nainen pyllistää alasti, niin jotain tapahtuu. Eli laitappa naisellisuutesi peliin ja tarjoa hänelle näkymiä ja lisäksi käytä ääntä, kerro mistä pidät ja mitä haluat. Hitaammin tai nopeammin...näitä jos pitää kysellä saatikka siitä kristallipallosta kurkkia, niin kyllä menee enempi työksi, kuin harrastukseksi. Eikun pyllyä pystyyn sängynlaidalla ja läpsi itseäsi pakaralle ja sano : tuonne kun tuikkaat sen molos! ;o)

Osta itsellesi apuvälineitä, käytä niitä. Ei tarvi ruikuttaa mieheltä.

Onko miehesi lihonut? stressaantunut? tai jumahtanut sohvanpohjalle?

Koittakaa löytää yhteisiä harrastuksia että miehesikin virkeytyy

Miehesi katsoo todennäköisesti pornoa. Nykyajan pornosivuita kun saa sellaisia kicksejä mitä makuuhuoneista harvemmin löytyy, oli nainen minkälainen missi tahansa. Kokemuksesta tiedän.

Etsi oikea mies, sellainen tatuoitu alfa, niin saat aitoa ja kunnon seksiä. Ei noista leipurinössöistä karkinsyöjistä ole yhtikäs mihinkään. Itseään vaan ihailevat.

Alkaa olla vitsit vähissä täälläkin. Meillä muija on se passiivisempi osapuoli, hänelle riittää kerran kahdessa viikossa, minulle taas kelpaisi kerran päivässä. Ei ole auttanut aktiivinen kyseleminen, sillä on saanut kahdesti, kysyä ja olla ilman. Eikä ole tuntunut auttavan oikein mikään muukaan muutos suuntaan tai toiseen. Asiasta kysyessä vastaus on yleensä, meillähän menee ihan mukavasti ja onhan tuota seksiäkin ollut. No on ollut, mutta perin harvoin. Sitten kun kysyy, mitä asialle olis mahdollisesti tehtävissä, siitä loukkaannutaan ja suututaan. Siinä sitä sitten saa katsoa pornoa ja runkata kädet rakoilla. Eikä pitäisi olla siitä kiinni, ettei mies kelpaa, ainakaan se perusteella, että seuraa kyllä olisi ollut tarjolla. En ole kuitenkaan hairahtunut..... vielä.

Seksi on suhde. Ellei seksiä ole, suhde loppuu ja rakkaus loppuu. Miksi kitkutella vuosia seksittömässä suhteessa kun miehes ei rakasta sua enää.