Ero pitkästä parisuhteesta-miten selvisitte?

Olemme olleet ex-mieheni kanssa yhdessä reilut 17 vuotta ennen eroamme ja meillä on suhteestamme yksi lapsi 16 v. Kuten kaikilla, pitkään parisuhteeseen mahtuu ylä- ja alamäkiä ja niistä olimme selvinneet, kunnes ex-mies jäi pettämisestä kiinni kesällä. Hän ei olisi varmasti koskaan tätä minulle paljastanut, mutta uskoin vahvasti jotain tapahtuneen ja sain vahvistuksen tunteelle. Sitä ennen kuulin exältäni kuinka vainoharhainen olen..:)Pohdittumme asiaa päätimme ottaa ”etäisyyttä” ja miettiä kumpikin aidosti tahoillamme mitä elämältä haluaa. Kerroimme lapselle avoimesti tilanteesta, että otamme etäisyyttä ja kolmansia osapuolia kummankaan elämään ei kuulu. Vietimme kesän lähestulkoon erillään, minä tyttäreni kanssa ja exäni kavereiden kanssa aikaa viettäen ja harrastaen. Pidimme exän kanssa kuitenkin yhteyttä suhteellisen säännöllisesti ja vietimme aikaa yhdessä molemmille tärkeän harrastuksen parissa sekä toisinaan myös vietimme yhteisiä viikonloppuja. Kaikki meni hyvin ja minulla oli tunne, että molemmat aidosti miettii vielä meidän tulevaisuutta kunnes syyskuussa tilanne muuttui. Miehestä tuli hyvin etäinen ja ahdistunut sekä hän vältteli minua ja lopetti yhteydenpidon lähes kokonaan myös lapseensa lähes kuukaudeksi. Ymmärsin heti, että jotain on tapahtunut ja yritin kysyä häneltä asiaa, mutta hän vaan sanoi, että haluaa nyt etäisyyttä ja saada käytännön asiat järjestymään. Vetosi asumisjärjestelyihin, työkiireisiin yms. Tämä ”löyhässä hirressä” roikkuminen ja epävarmuus kostautui kuitenkin itselleni ja halusin hetkeksi päästä omien ajatusten kanssa miettimään asioita ja sain kuin sainkin exäni tulemaan lapsemme luo siksi aikaa. Exä pamautti saman tien lapselle, että hänellä on uusi nainen, kertoi perusteellisesti millainen hän on, mitä ovat tehneet tämän uuden puolison kanssa ja kuinka he ovat marraskuussa lähdössä matkalle tämän uuden naisen kanssa. Itse kuulin tämän saman asian exältäni seuraavana päivänä tultuani kotiin. Olin aivan kysymysmerkkinä ja samoin lapseni. Ex-mies ei selitellyt muuta kuin kuinka onnellinen hän ja hänen on mietittävä nyt itseään ja millään muulla ei ole väliä ja sitten hän lähti. En voinut uskoa, exän ja tämän uuden tavanneen syyskuun lopussa, kuten exä kertoi, sillä kaikki tuntui edenneen niin nopeasti. Mutta kuulin asiasta ystävältäni, että näin todella on ja myös tavan miten tämä heidän kohtaaminen on tapahtunut! Exäni oli ollut kantamassa tavaroita omistamamme rivitalon pihassa ja pihalla oli samanaikaisesti ollut meidän naapurin nainen (nainen, jonka kanssa olen pitänyt paljon yhteyttä, käynyt lenkillä yms) sekä tämän naapurin ystävä, joka eronnut maaliskuun lopussa (2 alaikäistä alle kouluikäistä lasta) Tämä naapuri oli kertonut ystävälleen,että olemme exäni kanssa eroamassa ainakin toistaiseksi ja tämä hänen kaverinsa oli pyytänyt exäni puhelinnumeron samalta istumalta ja laittanut viestin ja ehdottanut tapaamista! Tästä heidän suhde sitten alkoi! Järkyttävintä tässä on se, että kaikki meidän asiat oli selvittämättä tavaroiden jakoa ja lasten elatuksen sopimista myöten. Shokki oli siis aivan järkyttävä. Exä muutti omaan asuntoon marraskuun alussa ja vasta tällöin lapsemme on voinut viettää aikaa isän luona. Toivoin, että heidän tapaamisensa menisi hyvin, sillä olihan siitä aikaa lähes 1 1/2kk, kun he olivat olleet yhdessä. Toisin kuitenkin kävi..tämä uusi nainen soitti ja viestitteli useita kertoja päivässä ja ehdotti jopa sitä, että exäni tulisi lapsen kanssa käymään! Lapsi oli aivan järkyttynyt tästä kokemuksesta ja itki kotiin tultuaan. Pyysin saman tien exää korjaamaan asian lapsen kanssa, mutta mitään ei tapahtunut..Tapasimme exäni kanssa seuraavalla viikolla lastenvalvojalla sopiaksemme lapseen liittyvistä elatusasioista ja sama ralli tekstiviestien suhteen jatkui tässäkin tapaamisessa! Aivan järkyttävää, miten jotkut ihmiset voi toimia välinpitämättömästi tällaisessa tilanteessa! Olisin halunnut keskustella lastenvalvojan luona lapsen hyvinvointiin yms. liittyvistä asioista, mutta exäni katsoi parhaaksi poistua paikalta. Oli siinä ihmettelemistä lastenvalvojallakin. No tästä on kulunut reilu viikko ja lapsi yrittää itse saada omia tunteitaan isän suuntaan viestittyä, mutta isä on tehnyt hänelle selväksi, että lapsi ei voi estää hänen yhteydenpitoaan tähän naiseen ei edes vaikka lapsi sanoi, että hän kokee sen loukkaavana, että tämä uusi puoliso haluaa heti tämän tavata ja häntä harmittaa tämä jatkuva soittelu ja viestittely silloin kun hän on paikalla. Isä hokee lapselle, että jos tämä suhde ei onnistu hän etsii uuden..kyllä tässä on ihmettelemistä, onko lapsen todella kuultava kaikki tämä..Olen itse keskustellut asiasta terapeutin kanssa kuinka minun tulisi toimia ja ylipäätään käsitellä kaikkea tätä tapahtunutta ja terapeutin vinkki on, että anna isänsä kokea asiat kantapään kautta ja hoitaa itse suhteensa lapsen kanssa. Onko teillä kokemuksia, vinkkejä miten tästä selvitään??