Hei
Kertokaapa te kaikki kellä on ollut tai on tällä hetkellä suhde esimiehenne kanssa, kumpi teistä on suhteen aloittanut? Esimies vai alainen? ja millä tavalla.
Hieman voin kertoa omasta tilanteestani, eli olen se alainen ja aivan tolkuttoman ihastunut omaan esimieheeni. Molemmat ollaan vapaita, aikuisia, elämää kokeneita, hän tosin minua hieman yli 10 vuotta vanhempi. Tulemme hyvin juttuun keskenämme ja pientä flirttiä on ollut jo pidemmän aikaan. Oletan, että myös esimieheni olisi kiinnostunut hieman ”syvempäänkin” suhteeseen, mutta esimiesasemansa takia ei uskalla tai ei voi tehdä sitä aloitetta. Näin minä ainakin itse olen asian itselleni selittänyt.
Eli haluaisin kuulla teidän muiden samassa tilanteessa olleiden tai olevien kokemuksia. Voiko esimies tehdä aloitteen alaistaan kohtaan, vai pitäisiköhän minun rohkaista ja tehdä se aloite?
Kertokaapa te kaikki kellä on ollut tai on tällä hetkellä suhde esimiehenne kanssa, kumpi teistä on suhteen aloittanut? Esimies vai alainen? ja millä tavalla.
Hieman voin kertoa omasta tilanteestani, eli olen se alainen ja aivan tolkuttoman ihastunut omaan esimieheeni. Molemmat ollaan vapaita, aikuisia, elämää kokeneita, hän tosin minua hieman yli 10 vuotta vanhempi. Tulemme hyvin juttuun keskenämme ja pientä flirttiä on ollut jo pidemmän aikaan. Oletan, että myös esimieheni olisi kiinnostunut hieman ”syvempäänkin” suhteeseen, mutta esimiesasemansa takia ei uskalla tai ei voi tehdä sitä aloitetta. Näin minä ainakin itse olen asian itselleni selittänyt.
Eli haluaisin kuulla teidän muiden samassa tilanteessa olleiden tai olevien kokemuksia. Voiko esimies tehdä aloitteen alaistaan kohtaan, vai pitäisiköhän minun rohkaista ja tehdä se aloite?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Eikö teillä ole aloitelaatikkoa?
Esimiehen ja alaisen suhde on ihan maailman huonoin juttu, siihen ei pidä kenenkään ryhtyä. Toisen kannattaa vaihtaa työpaikkaa jos suhdetta haluaa.....
Ja kun vaihtaa työpaikkaa huomaa kuinka älytön se suhde olisi ollut/oli!
Tuollaisessa tilanteessa juuri se, että suhde on "kielletty" tekee siitä niin houkuttelevan. Onhan niitäkin suhteita jotka johtavat avioliittoon, mutta niitä on tosi vähän.
Jos olet tosi kovapintainen, ja valmis kestämään maineesi menetyksen, mahdollisen työpaikkakiusaamisen jopa tämän esimiehenkin taholta, tai olet valmis vaihtamaan työpaikkaa; siitä vaan.
Mutta suhteilla on tapana päättyä ennemmin tai myöhemmin, ja viimeistään silloin voi h*lvetti päästä irti.
IHAN HYVÄ SUHDE JOS RAKASTAA! JATKAKAA VAAN?
EI TARVITSE TYÖPAIKKAA VAIHTAA, KUOLEE RAKKAUS JA SE ON MURHA. EI RAKKAUKSIA SAA MURHATA!
Sopu sijaa antaa ja rakentaa! Viha ja kateus hajottaa ja tuhoaa! Tarvitseeko sinun olla oman suhteesi tuomitsija, sen tekevät toiset ja aivan tahallaan kun, itsellä puuttuu1 Rakasta sinä ja rakenna rauhassa suhteesi alaiseen ja syventäkää sitä. Jumala tuomitsee suhteen rikkojia yms. Ennen teloitettiin joka tunteitaan tukahdutti ja näin ollen tuhosi vastakkaisen sukupuolen. Molemminpuolinen on sallittua!
Se voi olla piinallista jo silloin kun suhdetta ei varsinaisesti ole, mutta työpaikan työntekijöillä on omat mielikuvat naisen ja miehen väleistä että heillä olisi jotakin enemmän. Olen joutunut tilanteeseen jossa naiset sipisi ja supisi takanapäin. Minulla ajateltiin olevan suhde henkilöön joka neuvoi ja opetti töitä. Ihastuin häneen, se on aika tavallista. Sen pitemmälle ei ole kuitenkaan tarvis mennä. Työkaverit voivat olla hyvinkin ilkeitä ja uskoa enemmän omia mielikuviaan kuin totuutta.
Sama täällä, paitsi, että en ollut edes ihastunut. Pidin kyllä noin muuten ihmisestä ja hänen persoonastaan sekä huumorista, mutta ihastunut en ollut. Ihmisten mielikuvitukset lähtivät lentoon melko nopeasti ja he kehittelivät mielellään vaikka minkälaista suhdetta ja romanssia meidän ympärille. Sitä ei vaan oikeasti ollut koskaan.
Saman koken ukuin "ihastusta ilmassa"....Naiset osaa olla mielikuvituksellisia ku kattovat saippuasarjoa vapaa-ajallaan ja kuvittelevat niissä näkemiään tapahtumia oikeaan elämään=/.
Työpaikkoja on kyllä monenlaisia ja kaikki on mahdollista oikeassa elämässä. Se mahdottominkin on mahdollista. Aidoille asioille löytyy aina omanlaisensa tie. Elämä on laiffii, ei aina bisnestä.
Minulla on kokemusta. Varoitan, älä missään nimessä ala suhteeseen. Siinä nimittäin käy näin:
- Sinulla ei ole enää suojaa. Jos joku ottaa sinut silmätikukseen, luottamusmies ei auta, esimies ei auta, kukaan ei auta.
- Sinun kanssa ei enää puhuta niinkuin muiden kanssa. Et ole enää niinkuin muut.
- Sinulla oletetaan olevan enemmän valtaa kuin sinulla on. Et voi enää viljellä huumoria, kun ihmiset alkavat ottamaan kaiken kirjaimellisen tosissaan.
- Olet todellisuudessa yksin.
- Joudut sulkemaan korvasi monelta asialta, mutta muut olettavat että sinä tiedät kaiken, jopa sellaista mitä esimiehet eivät todellisuudessa edes tietää.
- Jos tulee ero, niin se on moro sille työpaikalle.
Tiivistettynä: luovut oikeuksistasi, suojasta, porukkaan kuulumisesta ... eli tulet olemaan täydellisen yksin. Ei ole sen arvoista, ikinä, koskaan.
"- Sinulla ei ole enää suojaa. Jos joku ottaa sinut silmätikukseen, luottamusmies ei auta, esimies ei auta, kukaan ei auta.
- Sinun kanssa ei enää puhuta niinkuin muiden kanssa. Et ole enää niinkuin muut.
- Sinulla oletetaan olevan enemmän valtaa kuin sinulla on. Et voi enää viljellä huumoria, kun ihmiset alkavat ottamaan kaiken kirjaimellisen tosissaan.
- Olet todellisuudessa yksin.
- Joudut sulkemaan korvasi monelta asialta, mutta muut olettavat että sinä tiedät kaiken, jopa sellaista mitä esimiehet eivät todellisuudessa edes tietää.
- Jos tulee ero, niin se on moro sille työpaikalle. "
Kuule, ei näihin tarvitse mitään suhdetta tai työpaikkaromanssia, riittää kun löytyy yksikin kateellinen tai ennakkoluuloinen henkilö työpaikalta tai sen ulkopuolelta.
On myös työpaikkoja, joissa on äärettömän huono ilmapiiri noin muutenkin, tähänkään ei tarvitse mitään suhdetta tai romanssia. Jos on huono ilmapiiri, niin kukaan ei puhu sinulle mitään ja olet täysin ilmaa sekä olet yksin. Näin voi myös käydä kun tulet uutena henkilö työpaikkaan ja et tunne sieltä ketään ja kaikki muut ovat sinne päässeet suhteilla tai ovat jotain yhteistä kalakerhoa, Lions-clubia tai vastaavaa. Näin myös käy jos sinulla ei ole suhteita, mutta olet päässyt pätevyydelläsi töihin, muut eivät.
Olen ollut useassa eri työpaikassa, työpaikkoja ja työilmapiirejä on laidasta laitaan. Tämä ei todellakaan johdu romansseista tai suhteista. Itselleni nämä kaikki sinun mainitsemasi asiat ovat tapahtuneet useammassa työpaikassa, eikä minulla ole ollut mitään suhdetta tai työpaikkaromanssia, että revipä siitä. Enemmänkin se johtuu niistä suhteiden puuttumisesta, kun suhteita ei ole, niin kukaan ei puhu ja aina on täysin yksin. Moro on tullut useampaan kertaan, vaikka ei ole suhteen suhdetta koskaan ollut. Ehkä juuri siksi on tullutkin se moro niihin työpaikkoihin kun ei ole suhteita eikä suhdetta.
Jos pelkää aina jotain, niin kannattaa olla mahdollisimman yksin neljän seinän sisällä eikä koskaan seurustele eikä harrasta seksiä. Parempi mennä luostariin nunnaksi tai munkiksi. Jos pelkää oikein elämää kovin, niin itsemurha taitaa olla paras ratkaisu...(?)
Seurattiin likkojen kanssa 60pomon ja 50rouvan romanssia.
Tai ei oikein romanssi ollut kumpikin varattuja.
Oli enemmän seksi suhde.
Myötähäpeä melkoinen kun eräs kiinteistönhoitaja oli sattumoisin nähnyt valot toimistosta mennyt sammuttaa siellä olikin pomo ja rouva hommissa työpöydällä.
Oli lähtenyt hiipimällä pois.
Sit seurattiin oli niin läpinäkyvää
Kerran viikossa surisi. Joskus naisen työhuoneessa pimpinhaju yksin ollessa niin kiimassa.
Hävetti kun pieni paikkakunta ja miehenkin kaikki tunsi hyvänä perheen isänä kun heillä aika monta lasta.
Ilmihän se tuli miehen vaimo antoi ukon jatkaa kotona mut nainen tais saada lähtöpassit.
Potkut persiille kutka pyllyystä läks
Moni ihmetteli kun Pomokin oli niin ruman näköinen ja vielä nynny