Uusi suhde ja ystävyys eksän kanssa

Mistä tämä tulee ilmi? Tämä kaveruus eksäni kanssa alkoi ennen kuin tapasin nykyisen poikaystäväni, joten en tässä näe yhteyttä. Toisaalta olen myös valmis kunnioittamaan poikaystävääni ja katkaisemaan ystävyyden, joten en siinäkään näe syytä etten olisi valmis suhteeseen. Ongelmani oli lähinnä se, etten tiedä miten tämä tehdä.

tailtiu kirjoitti:

Mistä tämä tulee ilmi? Tämä kaveruus eksäni kanssa alkoi ennen kuin tapasin nykyisen poikaystäväni, joten en tässä näe yhteyttä. Toisaalta olen myös valmis kunnioittamaan poikaystävääni ja katkaisemaan ystävyyden, joten en siinäkään näe syytä etten olisi valmis suhteeseen. Ongelmani oli lähinnä se, etten tiedä miten tämä tehdä.

Lue lisää

Kysy pissiskavereiltasi, höynä

Näin se on; exä on exä ellei sitten ole lapsia, joiden asioita pitää yhdessäkin hoitaa. Aika oudolta tuntuu kahvitteluajatus exän kanssa, ja varmasti vähintään epäilyttää nyxää. Loukkaakin todennäköisesti ja syystä.

Voi hyvänen aika, ystävyys ei tarkoita että haluaisin palata yhteen eksäni kanssa... Ja kuten sanottu, arvostan nykyistä suhdettani enemmän kuin tätä ystävyyttäni eksääni. Olemme puhuneet asiasta ja tiedän että ystävyyteni loukkaa nykyistä poikaystävääni, tämän vuoksi olen valmis tekemään eksästäni myös ex-ystävän, vaikka en siis omalta kohdalta näe syytä mustasukkaisuuteen. Halusin vain tietää, onko olemassa mitään kohteliaampaa keinoa kuin sanoa että ystävyys päättyy koska se ei sovi nykyiseen suhteeseeni, mutta tuskin sellaista tapaa olisikaan olemassa. Ikävä joutua loukkaamaan ihmistä, mutta vielä ikävämpää olisi loukata nykyistä kumppania, joten ratkaisu on yksinkertainen.

Kiitos neuvoista ja hyvää joulunodotusta!

Kukaan ei ole täydellinen.

Tänne on kovin vaikea omaa tilannetta kuvata niin, että se kuvastaisi todellista tilannetta. Lausella "tähän asti kaikki on mennyt todella hyvin" tarkoitin lähinnä, että olen onnellinen ollessani hänen kanssaan, ei ole ollut vielä riitoja ja asioista ollaan voitu puhua, myös tästä ystävyydestäni eksäni kanssa. En siis pidä suhdetta suorituksena, mutta voihan nuo sanat tosiaan niinkin tulkita.

Hän kyllä on sinkku. En osaa sanoa mitä hän ajattelee minusta. Itsestäni tiedän, että vaikka olisin sinkku, en häntä osaa ajatella enää muuna kuin kaverina, muut tunteet ovat aikaa sitten kadonneet.

Pitää ehkä selventää sitä, että nämä kahvittelut ovat olleet sellaisia, että minulla on ollut tauko töissä ja hän on ollut opintojensa takia samassa rakennuksessa ja kysyy sitten jos lähtisin ruokalaan kahville. Itsekin kokisin tilanteen jossa lähtisin vaikkapa jonnekin kivaan kahvilaan hänen kanssaan kahden iltaa istumaan outona. Jotenkin itse olin toivonut että asia ikään kuin hiipuisi itsestään, kun en ole häntä nyt ehtinyt nähdä, mutta näköjään tämä lähestymistapa ei toimi.

Se ei taitaisi sopia nykyiselleni, hän kun tahtoo pysyä asiasta täysin erillään. Tämä taas johtuu hänen entisistä suhteistaan ja kokemuksistaan niissä, en viitsi turhaan alkaa painostaa jos voin itse hoitaa asian kuntoon.

Voihan se olla, että siinä sellaista kokeilua on, en tiedä kun en osaa ajatuksia lukea. Itsestäni tiedän että vaikka tosiaan olisin sinkku, en eksäni enää voisi ihastua. Ja nykyiseni kyllä luottaa minuun (tai näin hän sanoo), hän kokee sen silti loukkaavana jos olen tekemisissä ihmisen kanssa joka mahdollisesti haluaisi minut itselleen.

Kiva kuulla että muillakin on ollut samoja ajatuksia. Yleensä olen tottunut siihen, että jos elämäntilanteet muuttuu ja kaveruus ei enää toimi, niin ystävyys sitten on vain hiipunut pikkuhiljaa pois. Tällainen ystävyyden katkaisu on siis uusi juttu ja siksi sitä olen miettinyt eri kannoilta, että itse tiedän toimineeni oikein enkä ala myöhemmin katumaan ja leikkimään marttyyria.

tailtiu kirjoitti:

Kiva kuulla että muillakin on ollut samoja ajatuksia. Yleensä olen tottunut siihen, että jos elämäntilanteet muuttuu ja kaveruus ei enää toimi, niin ystävyys sitten on vain hiipunut pikkuhiljaa pois. Tällainen ystävyyden katkaisu on siis uusi juttu ja siksi sitä olen miettinyt eri kannoilta, että itse tiedän toimineeni oikein enkä ala myöhemmin katumaan ja leikkimään marttyyria.

Lue lisää

Samoin itselläni on elämäntilanteiden muuttumisen myötä jotkin ystävyys/kaverisuhteet vain pikkuhiljaa hiipuneet. Oikeastaan samalla tavalla kävi tämän ko ystävän kanssa. En osannut ottaa asiaa suoraan esiin tämän miehen kanssa, sillä hän itse ei koskaan paljastanut tunteitaan minulle, vaan hänen veljensä... Tilanne oli jotensakin kiusallinen ja katsoin silloin parhaaksi ottaa etäisyyttä pikkuhiljaa.

Hyvä, että mietit asiaa myös itsesi kannalta, ettei sen kanssa tule tosiaan mitään turhaa jälkimarttyyrointia. Hienoa myös, että pystyt asiasta poikaystäväsi kanssa avoimesti keskustelemaan ja laitat suhteenne etusijalle eli asia tuskin tulee nousemaan väliinne sen kummemmin :)

Ei tässä ole kyse vuosikymmenten ystävyydestä. Aikoinaan suhde kesti pari vuotta, välissä oli 5 vuotta ilman minkäänlaista yhteyttä ja vuosi sitten tutustuttiin uudestaan, kavereina. Nähdään ehkä parin kk välein, joten en nyt kutsuisi tätä hyväksi ystävyydeksi.

Ja tietenkään jos tämän ystävyyden päätän, niin vaikka nykyiselle suhteelle kävisi miten vain, niin en olisi niin itsekäs että olettaisin ystävyyden voivan jatkua. Silti tämä nykyinen poikaystäväni on minulle tärkeämpi, joten olen valmis ottamaan riskin.