Kävin tänään ensimmäistä kertaa elämässäni treffeillä ja minulla onkin siitä teille hiukan kerrottavaa.
Tarina siis alkaa niin, että kirjauduin tänään aamupäivästä paikalliselle sinkut palstalle ja huomasin kuinka janica niminen suomityttö kertoi etsivänsä räjähtävän maskuliinista YTM-miestä, joka toteuttaisi hänen unelmansa, Janican viesti sai minut alunperin vähän huonolle tuulelle, mutta toisaalta uskon että hänkin on loppujen lopuksi etsimässä kilttiä suomalaista perusmiestä, joka rakastaa lapsia ja viettää illat kotona perheen kanssa. Itse olen siis juuri kuvatunlainen, 80-vuotias parrakas filosofian maisterin tutkinnon suorittanut hiukan ruipelo mies. Hirvimetsällä ollessa minulla on pari kertaa mennyt pupu pöksyyn, kun en ole aivan hereillä ollut. Naisten kanssa näin ei ole kuitenkaan koskaan käynyt koska en ole heitä tavannutkaan. Hauska juttu, eikös? Uskon että tämä kokemattomuuteni ei tätä suomityttöä juurikaan haittaa. Otankin häneen yhteyttä ja sovimme kuudeksi treffit kaupungin keskuspuistoon.
Kävellessäni treffipaikalle huomasin kadunreunassa olevan vanhan mersun, johon oli jäänyt vasen takavilkku päälle. Ohjaimissa oli joku parikymppinen kireänaamainen toimitusjohtaja. Sen tarkemmin en tiedä oliko tämä toimitusjohtaja sitten jonkun pienyrityksen vai Microsoftin, mutta toimitusjohtaja kuitenkin. Joka tapauksessa mersuun oli jäänyt takavilkku päälle joten päätin korjata tilanteen reippaalla potkuliikkeellä. Ilmeisesti sain vian korjattua, sillä vilkkuminen loppui. Maassa tosin näkyi pieniä sirpaleita, jotka olivat peräisin tästä potkaisemastani vilkusta, mutta ajattelin että se varmaan kuuluu asiaan. Teki mieli käydä pyytämässä tältä mersun ratissa istuvalta mieheltä hiukan korvausrahaa tästä vaativasta korjaustyöstä, mutta jätin sen tällä kertaa väliin, koska minulla alkoi olla jo kiire treffeille.
Kävin pikaisesti ostamassa kaupasta kukkapuskan ja suklaarasian ja istuuduin puistonpenkille odottamaan seuralaistani. Katsoin ympärilleni, mutta ketään muita ihmisiä ei vanhan papparaisen lisäksi näkynyt. Yhtäkkiä huomasin kuinka tämä papparainen käänsi katseensa minuun ja lähestyi minua kiihtyvällä vauhdilla. Hänen ilmeestänsä päätellen pystyin jo aavistamaan, että hän ajattelisi minusta jotain negatiivista:
"Minkä ihmeen takia parhaissa nuoruusvuosissa oleva mies on lähdössä itsekseen treffeille?! Kyllähän tuon ikäisen miehen tulisi olla kavereidensa kanssa liikenteessä." Pappa tuhahti.
Katselin tätä papparaatia tyynesti ja totesin sitten:
"Etkö näe että minulla on yllä todella tyylikäs, ellei peräti jopa räjähtävän näköinen kauluspaita? Tällä paidalla lähden tänään seuralaiseni kanssa viettämään iltaa todella tyylikkääseen ja loistokkaaseen pilvenpiirtäjään yhdessä Bill Spencerin, Forest Boyn ja Carlin kanssa."
Papparaati meni hiukan hämilleen, mutta totesi sitten:
"Jassoo, mutta täytyy kyllä sanoa että tuo treffeillä käynti on ihan turhaa, sillä tässä maailmassa ei naista tarvita. Ainoastaan mitä tarvitaan on mielenrauha."
Katselin hetken aikaa tätä simpanssia, kunnes totesin:
"Minä saavutin mielenrauhan viinan, huumeiden ja seksin avulla. Maslowin tarvehierarkiassakin seksi kuuluu perustarpeisiin."
Papparaati mutisi Maslowin olevan pelkkä humanistinen psykologi eikä hänen teorioihinsa kannata juurikaan luottaa.
Joka tapauksessa papparaati sai ilmeisesti tarpeekseen sanomisistani ja lähti torin nurkalle johtamaan paraatijoukkoja. Jäin puistonpenkille tuulettamaan voittoa. Kauan aikaa en kuitenkaan ehtinyt käsiäni ilmaan heilutella, sillä treffikumppanini saapui jo heti kulman takaa.
Hän oli aivan kuvitelmieni mukainen upea täyteläinen nuori vaalea suomalaisnainen.
Paikalle saavuttuaan hän kommentoi itseään seuraavasti:
"Olen 152 cm 92 kg työtön lihava suomityttö. Haluan litteävatsaisen 190 senttisen 23-vuotiaan NHL-tähden, joka tekee minulle kotona karjalan piirakoita ja tarjoilee niitä suoraan suuhuni. Mastercardin voisi myös luovuttaa minulle jo heti kättelyssä niin ei tule sitten jatkossa mitään epäselvyyksiä rahan käytön suhteen. Minulla on täysi oikeus näihin vaatimuksiin, koska treffimaailmassa vallitsee tällä hetkellä naisten markkinat."
Tässä vaiheessa totesin että "kello onkin jo sen verran että täytyy tästä lähteä iltapalalle ja iltalääkkeelle". Hyvästelimme ja tiemme erosivat. Kotiin saavuttuani kävin iltapalan kimppuun. Jos joku kysyy mitä iltapalalla oli tarjolla niin leipää, juustoa, kinkkua, ja muroja. Maito oli kaupasta loppunut, joten murot oli syötävä kuivin suin. Nyt menen kuitenkin nukkumaan. Sen pituinen se. Ehkä joku päivä sitten uudet tarinat.
Toivottavasti ette ajattele tästä viestiketjusta mitään negatiivista.
Terveisin Teemuttelija (ei kuitenkaan sama Teemu kuin palstalla ollut)
Tarina siis alkaa niin, että kirjauduin tänään aamupäivästä paikalliselle sinkut palstalle ja huomasin kuinka janica niminen suomityttö kertoi etsivänsä räjähtävän maskuliinista YTM-miestä, joka toteuttaisi hänen unelmansa, Janican viesti sai minut alunperin vähän huonolle tuulelle, mutta toisaalta uskon että hänkin on loppujen lopuksi etsimässä kilttiä suomalaista perusmiestä, joka rakastaa lapsia ja viettää illat kotona perheen kanssa. Itse olen siis juuri kuvatunlainen, 80-vuotias parrakas filosofian maisterin tutkinnon suorittanut hiukan ruipelo mies. Hirvimetsällä ollessa minulla on pari kertaa mennyt pupu pöksyyn, kun en ole aivan hereillä ollut. Naisten kanssa näin ei ole kuitenkaan koskaan käynyt koska en ole heitä tavannutkaan. Hauska juttu, eikös? Uskon että tämä kokemattomuuteni ei tätä suomityttöä juurikaan haittaa. Otankin häneen yhteyttä ja sovimme kuudeksi treffit kaupungin keskuspuistoon.
Kävellessäni treffipaikalle huomasin kadunreunassa olevan vanhan mersun, johon oli jäänyt vasen takavilkku päälle. Ohjaimissa oli joku parikymppinen kireänaamainen toimitusjohtaja. Sen tarkemmin en tiedä oliko tämä toimitusjohtaja sitten jonkun pienyrityksen vai Microsoftin, mutta toimitusjohtaja kuitenkin. Joka tapauksessa mersuun oli jäänyt takavilkku päälle joten päätin korjata tilanteen reippaalla potkuliikkeellä. Ilmeisesti sain vian korjattua, sillä vilkkuminen loppui. Maassa tosin näkyi pieniä sirpaleita, jotka olivat peräisin tästä potkaisemastani vilkusta, mutta ajattelin että se varmaan kuuluu asiaan. Teki mieli käydä pyytämässä tältä mersun ratissa istuvalta mieheltä hiukan korvausrahaa tästä vaativasta korjaustyöstä, mutta jätin sen tällä kertaa väliin, koska minulla alkoi olla jo kiire treffeille.
Kävin pikaisesti ostamassa kaupasta kukkapuskan ja suklaarasian ja istuuduin puistonpenkille odottamaan seuralaistani. Katsoin ympärilleni, mutta ketään muita ihmisiä ei vanhan papparaisen lisäksi näkynyt. Yhtäkkiä huomasin kuinka tämä papparainen käänsi katseensa minuun ja lähestyi minua kiihtyvällä vauhdilla. Hänen ilmeestänsä päätellen pystyin jo aavistamaan, että hän ajattelisi minusta jotain negatiivista:
"Minkä ihmeen takia parhaissa nuoruusvuosissa oleva mies on lähdössä itsekseen treffeille?! Kyllähän tuon ikäisen miehen tulisi olla kavereidensa kanssa liikenteessä." Pappa tuhahti.
Katselin tätä papparaatia tyynesti ja totesin sitten:
"Etkö näe että minulla on yllä todella tyylikäs, ellei peräti jopa räjähtävän näköinen kauluspaita? Tällä paidalla lähden tänään seuralaiseni kanssa viettämään iltaa todella tyylikkääseen ja loistokkaaseen pilvenpiirtäjään yhdessä Bill Spencerin, Forest Boyn ja Carlin kanssa."
Papparaati meni hiukan hämilleen, mutta totesi sitten:
"Jassoo, mutta täytyy kyllä sanoa että tuo treffeillä käynti on ihan turhaa, sillä tässä maailmassa ei naista tarvita. Ainoastaan mitä tarvitaan on mielenrauha."
Katselin hetken aikaa tätä simpanssia, kunnes totesin:
"Minä saavutin mielenrauhan viinan, huumeiden ja seksin avulla. Maslowin tarvehierarkiassakin seksi kuuluu perustarpeisiin."
Papparaati mutisi Maslowin olevan pelkkä humanistinen psykologi eikä hänen teorioihinsa kannata juurikaan luottaa.
Joka tapauksessa papparaati sai ilmeisesti tarpeekseen sanomisistani ja lähti torin nurkalle johtamaan paraatijoukkoja. Jäin puistonpenkille tuulettamaan voittoa. Kauan aikaa en kuitenkaan ehtinyt käsiäni ilmaan heilutella, sillä treffikumppanini saapui jo heti kulman takaa.
Hän oli aivan kuvitelmieni mukainen upea täyteläinen nuori vaalea suomalaisnainen.
Paikalle saavuttuaan hän kommentoi itseään seuraavasti:
"Olen 152 cm 92 kg työtön lihava suomityttö. Haluan litteävatsaisen 190 senttisen 23-vuotiaan NHL-tähden, joka tekee minulle kotona karjalan piirakoita ja tarjoilee niitä suoraan suuhuni. Mastercardin voisi myös luovuttaa minulle jo heti kättelyssä niin ei tule sitten jatkossa mitään epäselvyyksiä rahan käytön suhteen. Minulla on täysi oikeus näihin vaatimuksiin, koska treffimaailmassa vallitsee tällä hetkellä naisten markkinat."
Tässä vaiheessa totesin että "kello onkin jo sen verran että täytyy tästä lähteä iltapalalle ja iltalääkkeelle". Hyvästelimme ja tiemme erosivat. Kotiin saavuttuani kävin iltapalan kimppuun. Jos joku kysyy mitä iltapalalla oli tarjolla niin leipää, juustoa, kinkkua, ja muroja. Maito oli kaupasta loppunut, joten murot oli syötävä kuivin suin. Nyt menen kuitenkin nukkumaan. Sen pituinen se. Ehkä joku päivä sitten uudet tarinat.
Toivottavasti ette ajattele tästä viestiketjusta mitään negatiivista.
Terveisin Teemuttelija (ei kuitenkaan sama Teemu kuin palstalla ollut)
Vastaukset 22
Vanhimmat
Filosofian maisterin tutkinnon suorittamasta ruipelosta 80-vuotisesta ja naisasioissa kokemattomasta professorista päätellen oletan että tässä yritetään naljailla minulle kuten myös parille muulle palstalaiselle viestin muissa osioissa, mutta samapa tuo oikeastaan on. Elämäni on yhtä tylsää riippumatta siitä minkä verran minua tällä palstalla sätitään vai sätitäänkö ollenkaan.
Voi vittu kun repesin tuolle iltapalakohdalle
mies 86 etkös sinä opiskele jotain kirjallisuutta? Vai valmistuuko sieltäkin filosofian maisteriksi?
Englantilaista filologiaa luen pääaineena, kyllä. Paria kurssia, kieliharjoittelua ja gradua vaille filosofian maisteri. Täytynee vielä repäistä toinen maisterin tutkinto laskentatoimesta jos meinaan johonkin järkevään duuniin päästä tulevaisuudessa.
Oikeastaan englannin opintoihin kuuluu kirjallisuuden lisäksi myös yhteiskuntaosio ja lingvistiikka, mutta en yleensä ole päässyt loistamaan kummassakaan kovin paljoa. Oma tutkimusaiheeni kuten olen maininnut palstalla aikaisemmin ovat keskiaikaiset sukupuoliteoriat erityyppisten moraalifilosofisten teorioiden ja teemojen kautta käsiteltynä... pidän tutkimusaihetta itselleni mielekkäänä, mutta käytännössä se varmaan jää myöhemmin lähinnä harrastuspuolelle.
Mielenkiintoista. Milloin meinasit tuosta laskentatoimesta valmistua? Minua ei saisi tiliristikoiden pariin, vaikka kauppatieteitä opiskelenkin. Numerot ei vaan oo niin suuri intohimo. Sanotaan näin että jos tuon tutkinnon käyt niin et kyllä kauaa joudu työttömänä olemaan, tosin vastuutakin sitten riittää, jos meinaat ihan tilintarkastajan pestiin joskus ruveta.
Niin, tiedän. Uskon että laskiksen kanssa voi hyvinkin vierähtää vielä vuosi jos kaksikin. Ja onhan se totta että taloushallinnnon hommissa riittää vastuuta ja että numerotarkkuutta vaaditaan varmaankin enemmän kuin mitään muuta ominaisuutta. Mutta ihan hyville palkoillehan siitä voi päästä.
Mutta jonkinlainen päähänpinttymä minulla itselläni on saada tuo kielipuoli pakettiin, vaikka se aika paljon onkin tämän kuluneen vuoden aikana jarruttanut laskentapuolen opintoja... faijakin on sitä toistuvasti tiuskinut että miksi sä sitä kielepuolta enää jatkat kun se vie vaan aika ja oot nyt jo kandidaatiks lukenut etc. En oikeastaan loppupeleissä oikein itsekään osaa vastata siihen.
Niin no sulla on sitten varmaan aika hyvä englannin taito. Eipä enää kannata luovuttaa jos gradukin jo pian valmis. En tosin tiedä onko tuosta englannin taidosta juuri laskentatoimessa hyötyä, mutta monessa muussa asiassa kylläkin.
Ja tämän viestin lähetti meille rinnakkaisulottuvuudesta parin aatteen miehenä tunnettu periaatteen mies/henkilö/humanteri/puutarhatonttu. Olen jo kauan epäillyt, että palsta toimii eräänlaisena ulottuvuuksien välisenä portaalina ja täällä ilmestyvät tekstit ovat tuon toisen ulottuvuuden olentojen mielensisäisiä monologeja, joka selittää niiden tajunnanvirtamaisen luonteen. Samat pakkomielteet ja Jungilaiset arkkityypit kuten jännäpojat, lihavat suomitytöt ja räjähtävät kauluspaidat kamppailevat elintilasta henkilön alitajunnan taistelukentällä.
Hauska teksti, oli vähällä ettei aamukahvit lentäneet nenän kautta näppäimistölle!
Kerrankin jollakin joku positiivinen treffit onnistuminen. Tuollaisen teemuttelijan kanssa minäkin lähtisin oitis treffeille. Onnen tyttö tuo Janica :))
Tällä Teemulla näköjään jäänyt aamulääke ottamatta ja mielikuvitus vähän laukannut. Noh, ihan hauska teksti kuitenkin. Eri palstapeesoonat esiintyvät samassa tarinassa, tätä ei ole kovin usein nähty
Mikset kirjoita nimimerkillä?
Siihen on olemassa kolme syytä.
Ensimmäinen syy on se, etten tiedä haluanko varsinaisesti tuhlata aikaani tällä palstalla nojailuun. Aikaa voisi käyttää paljon muihinkin hyödyllisempiin asioihin.
Toinen syy on se, että vaikka tekisinkin nimimerkin niin on todennäköistä että teksti jostain syystä poistetaan tältä palstalta, vaikka se ei olisikaan sääntöjen vastainen. Vaivalla nähdyt kirjoitukset menisivät siten aivan hukkaan.
Kolmas syy on se, että sopiva nimimerkki on vielä hakusessa.
Harmi, sillä diggaan noista satunnaisista lyhyemmistäkin jutuistasi (jos siis olet se sama) ja näitä olisi hauska lukea enemmänkin, ja helpomminhan ne löytäisi nimimerkillä. Voihan noita tallentaa, jos viestien häviäminen harmittaa.
Kiitos kannustuksesta. :) Lyhyempiäkin kertomuksia on tosiaan tullut rustattua. Tartun yleensä palstalla oleviin ajankohtaisiin ilmiöihin ja puheenaiheisiin ja pyrin niistä tekemään jotain jutuntynkää.
Pistetään kommenttisi harkintaan, ehkä tästä voi tullakin jotain.
Toi oli paras! :D
Olihan tämä ihan hauska sinällään, itsekin naurahdin muutamaan otteeseen ensilukemalla. Ei kuitenkaan mielestäni vedä vertoja "Kuuntelin naapureitani"-nimiselle ketjulle, joka tuossa arviolta pari kuukautta sitten palstalle ilmestyi. Ehkä paras huumoripläjäys palstalla koko kuluneen vuoden aikana.
Mielestäni tämä on paljon hauskempi ja osuvampi. Siinä toisessa oli vain jotain runtruntrunt-jyystöjuttua, mutta oli sekin ihan hauska interaktiivisuudessaan, kun Isä Timppakin kommentoi ja kaikkea.
Nämä ovat vakavasti otettavia aiheita.
Hieman yliyrittämistä. Ja koko hommahan on inside juttua täynnä, joten ulkopuoliset ei sitä ymmärrä.
Kumma juttu, että mun enoni nimi on Teemu, ja hänen tyttöystävänsä nimi on Janica!
:-DDD Tämä oli loistava.