Siis jos sotataito olisi ollut britillä kohdallaan niin mitään pakkoa paeta ei olisi ollut. Eiväthän heidän isänsä paenneet mantereelta 1914 vaan kestivät Saksan paineen. Briteillä oli aikaa n. 8 kk varustaa alueensa niin lujaksi että olisivat kyenneet torjumaan kaikki Saksan rynnistykset. Mutta kun ei niin ei, lähdettiin perääntymään heti kun saatiin kosketus Saksa etujoukkoihin ilman kunnon taistelua.
Sen jälkeen Saksa marssi voitosta voittoon monta vuotta.
Sen jälkeen Saksa marssi voitosta voittoon monta vuotta.
Vastaukset 203
Vanhimmat
Briteillä olisi tosiaan ollut kaikki sekä miesvoiman että materiaaliset edellytykset luoda syksyn -39 - kevään -40 välisenä aikana sellainen sillanpää, joka olisi kestänyt kaikki Saksan rynnäköinnit. Saksahan keskitti kuitenkin päävoimansa Ranskaa vastaan sillä Ranska oli päävastustaja, ei Englanti.
briteillä ollut vienohuttulan tasoista strategia käytössään.
Oli vain ne kenraalit, jotka johtivat sodan lopulliseen voittoon asti.
Epäilemättä huttula olisi pystynyt parempaan.
"Saksahan keskitti kuitenkin päävoimansa Ranskaa vastaan sillä Ranska oli päävastustaja, ei Englanti."
Sen verran huttulakin voisi ottaa selvää, että briteillä oli mantereella 10 % Ranskan vahvuudesta. Silloin vihollisenkin päävoimat kohdistuvat Ranskaa vastaan.
Brittien kannalta strateginen kysymys on siinä, että Briteille tällä voitolla ei ole merkitystä, sodan jatkamisen kannalta sillä on merkitystä, että armeija säilyy taistelukykyisensä, todennäköisesti Saksa olisi tuhonnut sen aika nopeasti, jos Britit olisi jääneet niihin asemiin.
Armeija vedettiin kanaalin yli, jotta kyky jatkaa sotaa pystyttiin varmistamaan.
Vai alkaa se taas!! Taisi pari viikkoa jo vierähtää ilman kaunankylvöä tässä asiassa.
Edes sitä ei tiedetä, että britit määrättiin etenemään asemistaan Belgiaan. jossa kohtasivat ylivoimaisen vihollisen, varsinkin kun liittolaiset antautuivat kilpaa ja huoltoyhteydet katkaisitiin.
Evakuointiin ryhdyttiin, kun vaihtoehtona oli enää tuhoutuminen.
Sadasti nämä on selvitetty, mutta huttiloiden raivo brittien sisukkuuden takia ei laannu.
Todettakoon, että Belgia ja Ranska eivät antautuneet 1914.
Tällaiset tiedot eivät koskaan rasita brittikaunaisia mustamaalaajia.
Kun huttila avaa ja tukee itseään, niin tulos on varma.
Valetta, mikä valetta.
----- varsinkin kun liittolaiset antautuivat kilpaa -----
Tarkennapas vähän mitkä liittolaiset ja millä aikataululla, kai niillä nimetkin oli.
sitäkään?
Mikset perehdy historiaan?
Hollanti antautui 15.5. ja Belgia 28.5. Ranskalaiset joukot antautuivat monesti laukaustakaan ampumatta. Saksalaiset olivat jo 20.5. Kanaalin rannikolla.
Brittejä vastaan keskittyi viisinkertainen ylivoima
-----Hollanti antautui 15.5. ja Belgia 28.5.---
Noitten kahden varaanko britti oli sotansa ja pärjäämisensä perustanut? Toisekseen muistelen, että kumpikaan noista ei tainnut olla britin liittolainen vaan koetti pysyä puolueettomana. Onko näin vai muistanko väärin?
----- Ranskalaiset joukot antautuivat monesti laukaustakaan ampumatta.---
Montakohan laukausta britti ehti ampua ennenkuin juoksi pakoon. Ranskalaisia masensi brittien suinpäinen pako, ei Ranska ollut uskonut yksin jäävänsä Saksaa vastaan. Ranska tosin antautui vasta 22.6 ja britti pakeni jo 4.6 mennessä. Brittien aloittaessa pakonsa jo toukokuun puolessa välissä ei Ranska ollut antautunut. Asia meneekin niin päin, että Ranska ja Belgia joutuivat antautumaan brittien rintaman petettyä totaalisesti. Joten valehtelit taas.
---- Saksalaiset olivat jo 20.5. Kanaalin rannikolla.----
Joo, kun britti ei pannut vastaan riittävästi eikä tuo Kanaalin rannalle pääsy mitään todista. Britti olisi voinut silti pitää sillanpäänsä.
-----Brittejä vastaan keskittyi viisinkertainen ylivoima----
Valeeesi ylittävät jo muinoisten bolsujenkin kyvyt. Sillanpäässä oli yli 300 000 sotilasta joita vastassa ei tasan tarkkaan ollut n. 1 600 000 saksalaista. Valehtelisit pikkasen vähemmän niin joku herkkä ihminen voisi jopa uskoakin. Nyt valeesi kolahtavat omaan nilkkaasi.
tietämättä mitään sotatapahtumista.
Joukkojen siirtyminen Belgiaan tapahtui ranskalaisen ylijohdon vaatimuksesta. Belgia ja Hollanti eivät pärjänneet omin voimin.
Brittien tilanne vaikeutui valtavasti myös Ranskan 2.A:n ja muiden joukkojen antauduttua.
"Asia meneekin niin päin, että Ranska ja Belgia joutuivat antautumaan brittien rintaman petettyä totaalisesti. Joten valehtelit taas."
Tyypillinen huttula-vale mitään asiasta tietämättä.
"--eikä tuo Kanaalin rannalle pääsy mitään todista. Britti olisi voinut silti pitää sillanpäänsä."
Kanaalin rannalle edettiin nimenomaan Ranskan puolustuksen läpi.
Ei ollut huoltosatamaa Lufwaffen tuhottua Dunkerquen satama-altaat. Sitäkään et tiedä.
"Valeeesi ylittävät jo muinoisten bolsujenkin kyvyt. Sillanpäässä oli yli 300 000 sotilasta joita vastassa ei tasan tarkkaan ollut n. 1 600 000 saksalaista. "
Brittien yhdeksää divisioonaa vastaan jäi muiden antauduttua noin 50 divisioonaa.
Kiitos vaan, mutta tyydyn jälleen vain oikomaan SINUN valeitasi. Ne taitavat osaltaan johtua juuri bolsutaustasta. Yrityksenä on vierittää sodan aloituksen syyllisyys briteille Hitlerin ja Stalinin asemesta. Ei se noilla valeilla onnistu.
Brittien yhdeksää divisioonaa vastaan jäi muiden antauduttua noin 50 divisioonaa
Sillanpäässä oli n. 320 000 miestä eli miten sinä saat 50 divisioonasta niille 5-kertaisen ylivoiman, siis n. 1 600 000 miestä. Sakun divisioona oli n. 10 000 paitsi monet olivat tuohon aikaa alle nimellisvahvuisia. Laske veikkonen siitä lukumääriä ja lopeta valehtelu.
-----Ei ollut huoltosatamaa Lufwaffen tuhottua Dunkerquen satama-altaat----
Eikö briteillä ollut mannermaalla ilmavoimia eikä ilmapuolustusta kun se kävi noin helposti. Ja jos jotain tuhoutuu niin sitten vain inspiroimaan, niin tekivät kaikki valtiot sodan aikana.
divisioonaa käsitti taistelijoina noin 120 000 miestä korkeintaan. Saksan 50 divisioonaa vastasi armeijakuntajoukkoineen hyvinkin 500 0000 - 600 000 miestä. Takana tuli lisää.
Saksan divisioonan kirjavahvuus oli reilu 15 000.
sotatapahtumia edelleenkään. Saksalla oli ilmaylivoima ja D:n satama oli Ranskan, ei brittien.
"Ja jos jotain tuhoutuu niin sitten vain inspiroimaan, niin tekivät kaikki valtiot sodan aikana. "
Kerro muutama esimerkki siitä, miten tuhottu satama inspiroidaan toimintakuntoon.
Täytyy myöntää, että ainakin tässä keskustelussa brittivihaajat inspiroituvat uudelleen ja uudelleen osoittamaan täydellisen tietämättömyytensä Ranskan valtauksesta. Tosin enimmäkseen vain samat valeet keksitään uudelleen ja uudelleen.
Saksalaisilla ylivoima. Vaihtoehto olisi ollut varma vankeus.
-----Vaihtoehto olisi ollut varma vankeus----
Olet oikeassa, sillä osaamisella olikin juuri noin. Mutta paremmalla osaamisella ja enemmällä sisulla vaihtoehtona olisi ollut sitkeä puolustustaistelu ja ehkä sitä kautta sodan jämähtäminen asemasodaksi kuten 1914. Se olisi antanut Ranskalle aikaa saada rivinsä järjestykseen eikä Saksa olisi uskaltanut siirtää voimaansa etelään Ranskaa vastaan jos sivustassa olisi ollut sisukas brittiläis-ranskalainen pesäke, yli 300 000 miestä.
on tuo, miten muinaiset sodat voidaan hoitaa noin vaan. Tosin ei tiedetä mitään edes sotilasasioista yleensä, saati tuon ajan tilanteesta ja oloista.
"Se olisi antanut Ranskalle aikaa saada rivinsä järjestykseen eikä Saksa olisi uskaltanut siirtää voimaansa etelään Ranskaa vastaan jos sivustassa olisi ollut sisukas brittiläis-ranskalainen pesäke, yli 300 000 miestä."
Nyt kyetään jo operoimaan koko Saksankin armeijalla.
Sisullako tuo pesäke olisi taistellut ilman huoltoyhteyksiä?
Todettakoon, että tuo "pesäke" olisi kyetty pitämään paikoillaan esimerkiksi viidellä divisioonalla ja käyttämään 130 Ranskaa vastaan. Sillähän Ranska romahti nytkin.
Kyllähän sitkeälle brittivihalle ja yhtä sitkeälle valehtelulle on annettava tunnustus, mutta ei se historiaa muuta miksikään.
Tärkeää näkyy olevan vain mustamaalata brittien toimia.
Sisullako tuo pesäke olisi taistellut ilman huoltoyhteyksiä?
Meri takana oli avoin ja britin valvonnassa ja britin kuljetuskalusto hyvässä kunnossa. Senkin voi kysyä, että eikö 8 kk aikana oltu kerätty laisinkaan varastoja, elikö britti vielä keväällä kädestä suuhun, hullua.
Meri oli Brittien valvonnassa, mutta joukot olisi tuhottu aika nopeesti siihen rannalle, jos niitä ei olisi saatu kanaalin taakse turvaan.
Miksi tuhlata verta ja kalustoa taistelussa, josta ei ole mitään hyötyä tai jolla ei ole mitään merkitystä sodan käynnin kannalta ????
Ei sotaa käydä pelkästään kunnian takia.
Mikään "ratekia" ei olisi varmaa vankeutta estänyt mikäli perääntymistä ei oltaisi sallittu.
Kanaalin yli oli nimenomaan siihen aikaan erittäin vaikeata kuljettaa suuria määriä joukkoja. Tämä oli yksi syy miksi Hitler ei koskaan ollut tosissaan Britannian valtauksen suhteen.
joukot olisi tuhottu aika nopeesti siihen rannalle,
Huoh mitä soopaa. Niiden olisikin pitänyt pysyä sisämaassa asemissaan taistellen eikä tulla siihen rannalle yhteen kasaan seisomaan kuten sinä järkeilet. Mitä sinä oikein järkeilet?
-----Todettakoon, että tuo "pesäke" olisi kyetty pitämään paikoillaan esimerkiksi viidellä divisioonalla -----
Vaikka sillanpäässä oli n. 320 000 miestä niin nekö sinunkin laskelmissasi vastasivat vain 5 Saksan divisioonaa eli n. 50 000 saksalaista sotilasta. Aika masentava suhdeluku, vai mitä? Liittoutuneilla olisi siis ollut n. 6,5-kertainen ylivoima mutta silti ne eivät olisi kyenneet mihinkään toimintaan?
-----Sisullako tuo pesäke olisi taistellut ilman huoltoyhteyksiä?----
Kuinka hieno ja suuri satama oli neukulla käytössään Oranienbaumin sillanpäässä, jota Saksa ei kyennyt valtaamaan. Syvyyttäkin oli rannalla vain muutama kilometri.
olivat jäämässä saarroksiin ja tuhoon liittolaisten antautuessa.
Ainoa keino pelastaa joukot oli vetäytyä rannikolle ja evakuoida.
Et lainkaan tunne taistelutilannetta.
asioita lainkaan. Sillanpäähän vetäytyi noin yhdeksän brittidivisioonaa ja muutama ranskalainen. Ne olivat vailla huoltoa, mikä merkitsi vain muutaman vuorokauden taistelukykyä. Siksihän ne evakuoitiin.
Mitään hyökkäyskykyä niillä ei ollut, joten muutama divisioona riitti valvomiseen.
Viisi divisioonaa on muuten kaksi armeijakuntaa eli noin 100 000 miestä. Saksalainen divisioona oli noin 15 000 ja armeijakuntajoukot päälle. Lisäksi tuli ilmaylivoima. Sinänsä Saksalla oli mahdollisuus asettaa tällaista mottia valvomaan vaikka 20-30 divisioonaa.
Millä eväillä oikein yrität kinata? Sivariko olet?
Oranienbaumista oli lyhyt ja suojainen vesi/jääreitti Leningradiin. Oranienbaumia ei missään vaiheessa yritetty vallata.
Ei pidä vertailla taisteluja, jos ei tunne asioita.
Lisäksi Pohjoinen AR oli koko ajan alivoimainen talvesta -42 alkaen.
Jäät koko ajan valeista kiinni.
stallareita harmittaakin. Nämä joukot käsittivät yli 40 % brittien tuon ajan maavoimista. Ilman niitä olisi sota ollut vielä nähtyäkin hankalampaa.
-----Oranienbaumia ei missään vaiheessa yritetty vallata-----
Yritettiin maar mutta ei se onnistunut. Tosin neukkukaan ei ajatellut kun enkelsmanni, että pakoon vaan hullun lailla, ei voida puolustaa. Idässä ei Saksa saanut neliötuumaakaan tappelematta rajusti.
Oranienbaumista oli lyhyt ja suojainen vesi/jääreitti Leningradiin
Niin millä lailla suojainen muka, avointa merta se oli. Mikä oli se suoja mihin viittaat, häh?
-----Ne olivat vailla huoltoa, mikä merkitsi vain muutaman vuorokauden taistelukykyä.-----
Miten niin muka vailla huoltoa? Kun saku valtasi päähuoltosatama Lillen niin räväkkä vastahyökkäys olisi homman hoitanut takaisin kuntoon. Mutta britti ei ollut kuullutkaan sanaa vastahyökkäys. Entäs se, mitä strategiaa se on jos armeijalla ei ole varastoja eikä lujia asemia vaan soditaan kädestä suuhun. Vasta kun vihollinen hyökkää niin tajutaan, että täällähän taitaa olla sota meneillään ja sitten menee sormi suuhun.
Esim. jenkki tällä kohtaa tai neukku tai Suomi olisi hoitanut homman aivan eri tavalla, ei merelle juoksemalla. Sotiminen oli aivan yhtä avutonta Ranskassa kuin Singaporessakin.
selustassa omien sotalaivojen, pattereiden ja it:n suojassa. Liikettä voitiin myös suojata sumuttamalla, savuttamalla ja toimimalla pimeässä.
Olet aina yhtä tietämätön.
Oranienbaumiin kohdistetusta hyökkäyksestä?
Saksan voimat yksinkertaisesti hiipuivat ja hyökkäystä kyettiin jatkamaan vain Tihvinän suuntaan. Sekin epäonnistui.
"Tosin neukkukaan ei ajatellut kun enkelsmanni, että pakoon vaan hullun lailla, ei voida puolustaa."
Mistä sitten johtui yli 700 km perääntyminen tässä suunnassa? Huolimatta puna-armeijan suuresta vahvuudesta? Sillä oli kahdeksan armeijaa Saksan kahta vastassa.
etteivät palstan stallareiden kaltaiset nerot olleet johtamassa brittien toimia. Hommat hoituvat, kun ei ole asioista aavistustakaan.
"Kun saku valtasi päähuoltosatama Lillen niin räväkkä vastahyökkäys olisi homman hoitanut takaisin kuntoon."
No, ensin tosin katkaistiin maayhteydet Lilleen. Brittijoukot olivat kiinni taisteluissa. Mistä ne reservit olisi otettu? Vastassa oli ainakin kymmenen panssari- ja moottoroitua divisioonaa ja perässä virtasi jalkaväkeä, Saksalla oli ilmaherruuus.
Olisi todella tarvittu palstan stallareita hoitamaan hommia.
"Entäs se, mitä strategiaa se on jos armeijalla ei ole varastoja eikä lujia asemia vaan soditaan kädestä suuhun."
Noin se brittikauna ilmenee. Ei taaskaan tieto tilanteesta. Brittitoukot joutuivat lähtemään asemistaan eteenpäin Belgiaan. Sinne jäivät varastot panssarijoukkojen valtaamiksi ranskalaisten puolustuksen pettäessä..
"Esim. jenkki tällä kohtaa tai neukku tai Suomi olisi hoitanut homman aivan eri tavalla, ei merelle juoksemalla"
Voihan se olla, mutta luultavasti tilanne olisi jouduttu ottamaan huomioon. Neukut menettivät kesällä -41 valtavat materiaalimäärät ja suomalaiset vastaavasti -44.
Vain stallarit kykenevät hoitelemaan hommat tilanteesta välittämättä-
Ei tainnut olla palstan stallareiden veroisia johtajia kummallakaan?
Unohdettu tosiasia on tämä, että Englannilla oli ammattilaisarmeija kun Saksalla sen sijaan oli pikakoulutettu reserviläisarmeija. Saksahan muodosti talvella 1939-40 kymmeniä uusia divisioonia jonka takia joukot olivat huonosti koulutettuja ja huonosti aseistettuja.
Kyllä brittien ammattilaisarmeijan olisi pitänyt kyetä pyyhkimään maan pinnalta tällaisen resulaisarmeijan, ainakin 30 divisioonaa. Verratkaa nyt missä asiassa tahansa ammattilaisen ja huonosti koulutetun amatöörin eroa. Yksi ammattilainen vastaa yleensä kymmentä amatööriä. Kuitenkin Englannin ja Saksan kohdatessa tilanne oli jostain kumman syystä melkein päinvastoin.
tuota hölynpölyä.
Saksan armeijan runkona oli kaksi vuotta koulutuksessa olleet ja usean miehityksen ynnä Puolan sotaretken karaisemat panssari- ja moottoroidut joukot sekä jalkaväen vakinaiset yhtymät yhteensä noin 70 divisioonaa.
Reserviyhtymät saivat tiukan puolen vuoden koulutuksen ennen rintamalle menoa.
Saksan armeija ja ilmavoimat olivat 1939-41 laadullisesti ylivoimaiset ainakin Euroopassa.
Englannin ammattiarmeija käsitti kuusi jalkaväkidivisioonaa. Vain ne olivat laadullisesti jotenkin verrattavissa Saksan armeijan pääosaan eli noin 70:een divisioonaan. Se näkyi kyllä Ranskassakin.
Miksi käytät "ammattisotilas" nikkiä? Ei kukaan ammattisotilas ole noin tietämätön.
Esiinny vain rohkeasti omalla stallarinikilläsi. Sellainen kuitenkin olet..
Britit teki ainoan oikean ratkaisun, kun vetivät joukot kanaalin yli, eikä suostuneet häviämään sotaa dungerquessa.
MIkä oliis ollut edessä, jos joukkoja ei olisi vedetty kanaalin yli.
Ei semmosta taistelua kannata käydä, joka hävitään.
-----Britit teki ainoan oikean ratkaisun, kun vetivät joukot kanaalin yli, eikä suostuneet häviämään sotaa dungerquessa.---
Brittien kyseessä ollen tuo oli tietenkin ainoa oikea ratkaisu, jollekin toiselle se ei olisi ollut.
Joku toinen olisi tapellut ja pitänyt sillanpään kolmestakin syystä: 1. Sotia ei voiteta vetäytymällä vaan pysymällä paikallaan ja lopulta hyökkäämällä. 2. Jokainen tiesi, että takaisintulo tulee olemaan vaikeaa ellei jopa mahdotonta. 3. Pako mantereelta tietää satavarmasti Ranskan kukistumista.
-----Reserviyhtymät saivat tiukan puolen vuoden koulutuksen ennen rintamalle menoa.----
Hävinneitten selittelyjä. Kerro jokin ammatti missä puolessa vuodessa saavutetaan täysammattilaisen pätevyys. Tai kauanko hyvän upseerin koulutus esim. kestää, ainakin 1-2 vuotta.
On täyttä soopaa puhua tuon tasoisesta Saksan armeijasta. Vielä vuotta ennen eli keväällä -39 Saksan armeija oli melkoisen vähäpätöinen luomus, kaikki muu on sinun keksintöjäsi.
Sitten unohtanet senkin, että Englannilla oli syksystä -39 alkaen aikaa aivan yhtä paljon kuin Saksallakin luoda ja kouluttaa armeijaa. Ei Saksalla ollut mitään etua Englantiin eikä mikään luonnonlaki suosinut Saksaa.
Enemmistö Ranskan reissuilla olleista oli täyden palvelusajan suorittaneita armeijan ja SS:n joukkoja. Englannissa pistettiin Chamberlainin toimesta yleinen asevelvollisuus voimaan maaliskuussa 1939. Kaikkia asevelvollisuuden suorittaneita ei tietysti pistetty Ranskaan.
Venäläiset ja saksalaiset olisivat uhranneet koko sakin ja repineet täydennykset tarvittaessa vaikka vanhoista mummeleista.
Saksassa asevelvollisuus ja työpalvelu olivat välttämättömiä. Jokainen täysi-ikäinen suoritti ne tai kärsi seurauksista. Hitler julisti yleisen asevelvollisuuden maaliskuussa 1935. Rauhanajan vahvuudesta Natsi-Saksa luopui jo marraskuun 1937 jälkeen.
Sodassa tavoite on sodan voittaminen, Dungergueassa Britit ei olisi tätä tavoitetta saavuttaneet, mutta häviö siellä olisi olllut vakava isku sodan jatkamiskyvylle.
Briteillä oli takana koko imperiumin resurssit, joten sodan pitkittyminen ei ollut niille ongelma, oikeastaan se oli jopa etu niille.
Saksa teki virheen kun antoi Brittien vetäytyä.
"Kerro jokin ammatti missä puolessa vuodessa saavutetaan täysammattilaisen pätevyys. Tai kauanko hyvän upseerin koulutus esim. kestää, ainakin 1-2 vuotta."
Tuo puolen vuoden koulutus annettiin koko yhtymälle AIEMMAN KOULUTUKSEN lisäksi.
"On täyttä soopaa puhua tuon tasoisesta Saksan armeijasta. Vielä vuotta ennen eli keväällä -39 Saksan armeija oli melkoisen vähäpätöinen luomus, kaikki muu on sinun keksintöjäsi."
Hölynpölyä taas. Saksan armeija aloitti huolella valmistellun laajenemisen 1933. Se oli seuravan vuoden lopulla jo kolminkertainen. 1935 maavoimat laajennettiin yli 60 divisioonaksi.
"Sitten unohtanet senkin, että Englannilla oli syksystä -39 alkaen aikaa aivan yhtä paljon kuin Saksallakin luoda ja kouluttaa armeijaa. Ei Saksalla ollut mitään etua Englantiin eikä mikään luonnonlaki suosinut Saksaa."
En todellakaan ole unohtanut mitään, Voin vain todeta, että valehtelet jojo tahallasi tai tietämättömyyttä.
Saksa perusti syksyllä -39 noin sadan divisioonan maavoimia, joista 70 oli jo valmiina. Se oli ehtinyt antaa kolmen kuukauden pikakoulutuksen myös vanhemmille ikäluokille. Viisi nuorinta oli saanut täyden koulutuksen.
Briteillä oli lähtökohtana kuusi divisioonaa, joista puolet oli jo ulkomailla. Lopuista ja kotiarmeijasta laajennettiin vajaan 30 divisioonan maavoimia, joista 12 kyettiin jotenkin perustamaan ja siirtämään Ranskaan. Noin 15 jäi edelleen kotimaahan odottamaan sotavarustusta.
Varustuksen puutteen lisäksi oli ongelmana se, että ei ollut koulutettua reserviä.
Menee aina vitsin puolelle tuo tietämättömyys!
Täyttä skeidaa ja jölynpölyä näiltä brittikaunaisilta venäläisten pers**eeennuolijoilta.
ITsenäisyyspäivä tais mennä sekin puhtaassa ketutuksessa kun punikit hävisivät kapinan ja ry**ssäkään ei saanut valloitettua tätä maata kovasta yrittämisestä huolimatta. Eikä SKDL päässyt sekään tekemään koskaan vallankumousta.
Kyllä se ottaa pumpun päälle, kyllä mä sen ymmärrän.
Pakopäätös syntyi kun Englannin johto näki miten heidän sotilaistaan ei ollut mihinkään heidän kohdatessaan Werhmachtia. Jos enkku olisi pärjännyt hyvin kohtaamisissa niin mitäs järkeä silloin olisi ollut paeta, sotimaan kai sinne oli tultu eikä pakenemaan.
Enkun pakopäätös ei syntynyt strategisen tai taktisen aseman takia (motti muka) vaan ihan siitä kun huomattiin omien joukkojen totaalinen osaamattomuus ja kyvyttömyys. Ei mottiin voi vedota koska sillanpäähän on aina motti, oli se missä tahansa.
Evakuointipäätös tehtiin nimenomaan sen takia, että liittolaisten rintamat pettivät.
Evakuointi oli ainoa mahdollisuus pelastaa edes osa joukoista jatkamaan sotaa. Se onnistui odotettua paremmin ja niin katkera tappio väännettiin propagandassa Dunkerquen ihmeeksi.
Britit muuten taistelivat liittolaisista parhaiten saksalaistenkin tunnustuksen mukaan.
Tarkennan vielä paria asiaa. Belgia antautui vasta 28.5 mutta britti aloitti pakonsa rannikolle jo paljon ennen tuota ajankohtaa. Joten Englannin pako ei johtunut Belgian "pettämisestä" vaan juuri päinvastoin. Belgia romahti kun näki Englannin pakenevan taisteluitta ja sitten romahti Ranska.
Toinen asia on tämä, että Englannin aloittaessa pakonsa kokonaisvoimasuhteet olivat vielä samat kuin sodan alkaessa. Eivät Englanti eikä Ranska olleet kärsineet juurikaan tappioita joten tilanne oli sama kuin sodan alussa. Siitä syystä Englannin aloittama pako rannikolle oli turha ja romahdutti sekä Belgian että Ranskan eikä päinvastoin. Englannin yllättävä ja nopea pako eli totaalinen kyvyttömyys käydä sotaa oli lännessä koetun murskatappion syy, yksin se.
Katkera petos mikä Ranskassa muistetaan vieläkin. Englanti houkutteli seireeninlauluillaan Ranskan sotaan, jota Ranska ei halunnut ja jossa se kärsi suunnattomasti ihmis- ja materiaalimenetyksiä. Sen takia de Gaulle vihasi Englantia kuolemaansa asti, sen petoksen takia.
Ranska oli tehny muitakin strategisia virheitä, rahat oli vuosikausia sijoitettu Maginot linjaan ja muu armeija oli sentakia ehkä jäänyt kehityksestä jälkeen, joukkoja määrällisesti oli kyllä tarpeeksi, mutta muuten taktiikka ja kalusto ei ollut samalla tasolla kuin Saksalla.
Kun Saksa sitten tämän linjan varsin helposti kiersi, niin nämä muut puutteet tuli esiin ja myös se, että kansa ei oikeastaan ollut kiinnostunut koko sodasta.
Et todellakaan tunne tilannetta lainkaan.
Belgian armeija perääntyi suurissa vaikeuksissa sodan ensi päivistä alkaen.
Jo 15.5. Ranskan pääministeri ilmoitti Churchillille, että "olemme kärsinet tappion".
Ch. kehotti 20.5. aloittamaan keveiden alusten keräämisen evakuointia varten.
Evakuointi alkoi "tarpeettomien suiden" kuljetuksilla 26.5. Tällöin Belgian rintama oli jo luhistunut ja ranskalaiset antautuivat suurin joukoin.
Panssariryhmä Kleist oli edennyt Kanaalin rannikolla jo 20.5. ja katkaissut huoltoyhteydet.
"Englannin yllättävä ja nopea pako eli totaalinen kyvyttömyys käydä sotaa oli lännessä koetun murskatappion syy, yksin se."
Aivan hölynpölyä. Englanti halusi jatkaa sotaa ja evakuoi siksi joukkonsa pelastaakseen ne sotavankeudelta.
Ch. alkoi laivata 2. Siirtoarmeijaa Etelä Ranskaan. Ranskan johto halusi kuitenkin antautua, vaikka Ch, tarjosi jopa liittymistä yhdeksi valtioksi.
Totta kai Ranska syytti täydellisestä taistelukyvyttömyydestään Englantia.
Briteillä oli muuten Ranskassa kaikkiaan 12 divisioonaa, kun liittoutuneiden koko vahvuus oli noin 130 divisioonaa. Ranskalla oli vielä taistelun toisessa vaiheessakin yli 70 divisioonaa. Niiden luhistuminen sodan ratkaisi.
-----Ch. kehotti 20.5. aloittamaan keveiden alusten keräämisen evakuointia varten---
Miksiköhän, siksi kun britti oli jo tuohon päivämäärään mennessä juossut nixmanneja pakoon satoja kilometrejä eikä pysähdystä ollut näkyvissä. Rannikolle päässeet Saksan joukot olivat pitkän aikaa verraten heikkoja joten ponteva vastahyökkäys olisi lyönyt ne takaisin pitkän matkaa. Mutta britti ei aikonutkaan hyökätä vaan valitsi heti alusta alkaen pakenemisen.
-----Briteillä oli muuten Ranskassa kaikkiaan 12 divisioonaa----
Mutta eipä Saksa koko voimallaan niitä vastaan hyökännytkään. Sitäpaitsi 12 ammattiarmeijan divisioonan olisi pitänyt vastata ja kyetä sitomaan puolustuksellaan ainakin 30 vastapuolen divisioonaa. Mutta näin ei ollut vaan britin ammattiarmeija pakeni alivoiman edessä.
-----Totta kai Ranska syytti täydellisestä taistelukyvyttömyydestään Englantia.---
Tota noin, oliko Englannin tarkoitus alunperinkin käydä mannermaalla vain näyttäytymässä ja että Ranska ( Belgia?) sen jälkeen hoitaa sodan yksin. Ja kun Ranska ja Belgia eivät tähän yksin kyenneet niin ne pettivät Englannin. Outoa tuo sinun järenjuoksusi.
Britithän olivat tuohon päivään mennessä pärjänneet varsin hyvin liittolaisten heikoista suorituksista huolimatta.
Britit tekivät myös onnistuneita vastahyökkäyksiä.
Murto Sedanin luona pakotti myös britit perääntymään saarrostuksen uhatessa. 20.5. mennessä oli peräännytty noin 60 km.
Ranskan puolustus oli täysin hajalla joistain hyvistä yrityksistä huolimatta.
"Rannikolle päässeet Saksan joukot olivat pitkän aikaa verraten heikkoja joten ponteva vastahyökkäys olisi lyönyt ne takaisin pitkän matkaa."
Melkoista valetta taas. Kyse oli noin 15 panssari- ja moottoroitua divisioonaa käsittävästä Panssariryhmä Kleistista, jota vahvat ilmavoimat tukivat. Kyllähän vastahyökkäyksiä yritettiin, mutta niillä ei ollut mitään onnistumisen mahdollisuuksia.
Ei tässä mitkään valeet auta.
oikein sepustelet?
Brittien 12 divisioonasta oli kaiketi neljä ammattisotilaista koottua. Muut olivat territoriaaliarmeijasta. Pari oli lähes kouluttamatonta. Ne potivat kaikkia nopeasti perustettujen joukkojen ongelmia.
Kolme divisioonaa jäi saarron ulkopuolelle.
Vastassa oli laskutavasta riippuen ainakin 50 divisioonaa, joukossa runsaasti panssari- ja moottoroituja joukkoja.
Et ole alkeistakaan selvillä.
Olet toivoton valehtelija.
Britit jatkoivat sotaa yksin muiden antauduttua.
Olet valehtelijanakin aivan avuton.
-----Ne potivat kaikkia nopeasti perustettujen joukkojen ongelmia.---
Niitä poti Saksakin, ei yksin Englanti.
-----Kolme divisioonaa jäi saarron ulkopuolelle.-----
Mitähän mainittavaa nuo saivat aikaan eli kyllä ne on luettava englantilaisten kokonaisvahvuuteen nekin.
-----Vastassa oli laskutavasta riippuen ainakin 50 divisioonaa,-----
Katso tuosta vähän alempaa niin saksalaisia oli 13 divisioonaa, ei yhtään enempää. Saksa keskitti joukkonsa Ranskaa vastaan, osan ollessa Hollannissa ja Belgiassa ja osa oli brittien juoksun jo alettua vielä marssilla Ranskaan tai jopa vielä keskittämisalueillaan Saksassa. Eivät jalkaväki ja hevoset tuulen nopeudella tulleet Ardennien pikkuteitä kuten sinä luulet. Joten brittejä vastassa ei voinut olla tuota 13 divisioonaan enempää sodan tuossa vaiheessa. Sekin oli hyvä suoritus noin lyhyessä ajassa ja päävoimien painottuessa etelään Ranskan vastahyökkäystä pelättäessä.
Valehtele vähemmän niin joku voisi jopa uskoakin. Nyt juttusi ovat niin syvältä hanurista, että ei niitä kukaan usko.
"Eivät jalkaväki ja hevoset tuulen nopeudella tulleet Ardennien pikkuteitä kuten sinä luulet. Joten brittejä vastassa ei voinut olla tuota 13 divisioonaan enempää sodan tuossa vaiheessa."
Voivoi sentään. Perehtyisit valehtelun asemesta edes vähän sotatapahtumiin. Ardennien kautta etenivät PSR Kleistin päävoimat. Ne katkaisivat yhteydet huoltosatamaan edetessään jopa 50 km päivässä Ranskan puolustuksen läpi. Brittien oli vetäydyttävä yleistilanteen takia.
Siirtoarmeijaa vastassa oli mm. Klugelle alistettu kolme ps-divisioonaa käsittävä armeijakunta.
Anthony Beevor kertoo teoksessaan Toinen maailmansota että von Klugella oli 23.5 englantilaisten rintamaa vastaan keskitettynä 13 divisioonaa. Belgia antautui tästä vasta 5 pv kuluttua ja englantilaiset olivat tuona päivänä jo täydessä juoksussa kohden rantaa ja pelastavia laivoja.
Että tämä siitä kun joku sössöttää miten Saksalla oli englantilaisia vastassa 5-kertainen ylivoima. Nähtiinpähän siinäkin väitteessä taas yksi palstan räikeimpiä valeita mutta niistä on tapana jäädä kiinni.
Von Kluge komensi 4. Armeijaa, joka oli vain yksi brittejä vastaan taistelleista. Britit joutuivat vetäytymään saarrosuhan takia, kun Saksa teki läpimurron Sedanissa 11.5. alkaen. Ranskan puolustus kesti siis vain yhden päivän. Saksalaiset panssarijoukot etenivät jopa 50 km päivässä. Ranskan 9. A luhistui täysin jo 15.5.
Hollannin ja Belgian antauduttua sekä Ranskan joukkojen osoitettua heikkoa taistelukykyä, oli brittejä vastaan mahdollista suunnata koko AR B:n 29 divisioonaa, että huomattava osa AR A:n 45 divisioonasta. Näin myös tapahtui. Briteillä oli vain tuho edessään. Ainoa pelastus oli evakuointi.
------Britit joutuivat vetäytymään saarrosuhan takia,-----
Roskaa, sillanpää rannalla meren ollessa auki ei ole saarrostettu. Vai meinaatko, että Normandiankin rannalla liittoutuneet olivat Saksan motissa ja saarrettuina.
Hollannin ja Belgian antauduttua sekä Ranskan joukkojen osoitettua heikkoa taistelukykyä, oli brittejä vastaan mahdollista suunnata koko AR B:n 29 divisioonaa, että huomattava osa AR A:n 45 divisioonasta.-------
Mahdollistahan teoriassa olisi ollut suunnata vaikka Saksan koko sotavoima brittejä vastaan jos britti olisi ollut päävastustaja mutta näin ei tehty. Ihan siitä syystä kun Hitler ja Saksan koko sodanjohto muisteli kauhulla edellissodan käänteen aiheuttanutta Ranskan vastahyökkäystä. Tähän varautuen britit olivat vain sivusotanäyttämö, jonne ei vomia paljon uhrattu. Tärkein oli Ranskan pelätyn vastahyökkäyksen ehdoton torjuminen ja myöhempi kukistaminen eikä sen tavoitteen takia riskeerattu yhtään mitään eikä rahdattu joukkojen pääosaa onnetonta ja ponnetonta brittiarmeijaa vastaan.
Kirjan "50 taistelua jotka muuttivat maailmaa" mukaan se ei mennyt kuten väität.
Ranskalaiset tulivat täysin yllätetyksi Rundtetdin panssariarmeijan hyökättyä Ardennien kautta. Hyökkäys jakoi liittoutuneet kahtia, koska saksalaiset pääsivät kanaalin rantaan.
Saksa hyökkäsi ensin englantilaisia vastaan Saksan 4. 6. 12. ja 16.armeijat kävivät brittien kimppuun. Britit pelasti tuholta vai se, että Hitler halusi säästää maavoimia. Tarkoitus oli, että Luftwaffe olisi tuhonnut brittiarmeijan, se ei kuitenkaan onnistunut, näin britit saivat evakuoitua suurimman osan armeijaansa.
Vasta tämän jälkeen saksalaiset hyökkäsivät ranskalaisia vastaan.
Näin tuon kirjan mukaan, ehkä jossain toisessa historiakirjassa asia on esitetty toisin, en tiedä
Suomella oli aikaa 2,5 vuotta varustaa Karjalan kannas vastustamaan hyökkäystä ja lisäksi kulunut 2 vuotta oli omin silmin todistettu vihollisen jatkuvaa länteen etenemistä ja hyökkäyksiä. Siitä huolimatta sodanjohto valitsi korsukanttiinien ja puuhevosten askartelun linnoittamisen sijaan.
Mihin länsimaahan Neuvostoliitto eteni ennen syyskuuta 1939.
Tässä kaikille selkiinnyttävä ajatusmalli.
Leikitääs ajatuksella, että Dunkerquen "motissa" olisi ollut 300 000 saksalaista englantilaisin asein ja hyökkäämässä englantilaisia sama määrä mitä sakuja hyökkäsi saksalaisin asein niin miten olisi käynyt. Puolustajien ei olisi tarvinnut lähteä karkuun yhtään minnekään vaan he olisivat pysäyttäneen hyökkääjän ja sitten tuhonneet sen.
Kun muistetaan miten kauan todellinen motti eli Stalingrad taisteli valtavaa konearmeijaa vastaan niin brittien pikapaolle ei ole mitään muuta järkeenkäypää selitystä kuin täydellinen osaamattomuus. Sama mikä ilmeni myöhemmin P-Afrikassa, Malakan niemimalla, Singaporessa ja Burmassa. Ja ilmeni sodan loppuun asti.
Varustuksen laatu oli vesipää kaikissa tapauksissa eri. Britit oli huonosti varustettuja ja sai silti aiheutettua raskaita tappioita ylivoimaiselle hyökkääjälle. Vastaavaan ei Puna-Armeija pystynyt.
-----Kun muistetaan miten kauan todellinen motti eli Stalingrad taisteli valtavaa konearmeijaa vastaan ----
Taisteli saku S-gradissa yli 2 kk ja britti taisteli tuskin 2 vko. Lisäksi sakuja vastassa oli S-gradissa valtava ylivoima ja sillä huippuluokan tankit. Sakulla oli lännessä -40 vielä suurelta osin Pzkw1-mallia eli koulutuskäyttöön tehdyt vaunut. Niistähän meni läpi melkein kiväärilläkin.
Siinä vaiheessa kun enkku läksi jo perääntyyn ei Saksan jalkaväki ja tykistö olleet vielä edes paikalla, niin paljon ne jäivät tankeista jälkeen. Nopeita mutta heikkoja läpimurtojoukkoja vaan. Hyvin johdettu hyökkäys osaavilla joukoilla olisi heittänyt ne huitsinnevadaan.
Puna-Armeija oli täysin laadultaan erilainen huonoilla johtajilla varustettu resulauma. Tarkkispojan ihailema Pauluksen "kestävyys" selittyy tuolla faktalla. Monty olisi tehnyt Pauluksesta selvää alle viikossa.
-----Monty olisi tehnyt Pauluksesta selvää alle viikossa----
Palstan paras mutta myös sairain vitsi koskaan. Hitler arvosti neukun sodanjohdon jopa oman maansa sodanjohtoa paremmaksi mikä ilmenikin taitavissa, saksalaistyyppisissä, läpimurroissa. Englannin eli Montyn osaamista hän ei arvostanut pas.kankaan vertaa missään vaiheessa. Eikä kukaan arvostanut Englantia juuri Italiaa enempää.
Sellaisen sotavoiman mikä Englannilla oli mantereella ja meri auki takana huoltoa varten pitää kyetä parempaan mihin enkku kykeni. Ei sen sota saa olla ohi samana päivänä kuin mitä alkaa. Sehän kävi pelkkää perääntymistaistelua koko ajan, ei mihinkään muuhun kyennyt. Sen olisi pitänyt kyetä pidättelemään vaikka puolet Saksan koko länsirintamasta. Silloin Ranska olisi selvinnyt sen toisen puolikkaan kanssa aivan hyvin.
Monty oli yksi sodan parhaista komentajista ja eräs keskeisiä voittajia. Mm. Rommel antoi hänelle täyden tunnustuksen. Montyhan Rommelin murjoi maan rakoon.
Puna-armeija ei tehnyt koskaan ainoatakaan saksalaistyyppistä läpimurtoa. Ne perustuivat yksinomaan suunnattomaan ylivoimaan ja vastustajan huolto- ym ongelmiin.
Britit joutuivat Ranskassa vaikeuksiin liittolaisten kehnouden takia takia. Se ilmenee jokaisesta sotahistoriasta. Britit lähtivät ETENEMÄÄN heti 10..5. Ranskan ylijohdon suunnitelman mukaisesti.
Liittolaisten sortumisen takia oli jo 15.5. pakko alkaa miettiä vetäytymistä vaihtoehtona tuhoutumiselle.
Kun huoltoreitit olivat lopullisesti poikki 20.5. ei jäljellä ollut muuta vaihtoehtoa kuin yrittää pelastaa joukot evakuoinnilla, Se onnistui vastoin kaikkia odotuksia, mikä näkyy edelleen riepovan palstan brittikaunaisia valehtelijoita.
Ymmärtäähän sen..
"Sen olisi pitänyt kyetä pidättelemään vaikka puolet Saksan koko länsirintamasta. Silloin Ranska olisi selvinnyt sen toisen puolikkaan kanssa aivan hyvin."
Aivan naurettavaa hölynpölyä. Siis kymmenkunnan brittidivisioonan olisi pitänyt hoitaa samat tehtävät kuin 100 ranskalaisen ja 4 000 panssarivaunun? Ja kaiketi 30 hollantilais- ja belgialaisdivisioonan kaupan päälle?
Tuo asiantuntematon valehtelu on aivan tolkutonta.
-----Monty oli yksi sodan parhaista komentajista ja eräs keskeisiä voittajia---
Meinaatko, että britin ei olisi tarvinnut paeta mantereelta jos Monty olisi silloin ollut siellä?
----Liittolaisten sortumisen takia oli jo 15.5. pakko alkaa miettiä vetäytymistä vaihtoehtona tuhoutumiselle.---
Tuona ajankohtana ainutkaan ns. liittolainen ei ollut sortunut vielä yhtään mihinkään. Ainoa joka alkoi sortua oli Englanti itse ja sen mukana sortuivat muutkin. Sehän oli liittoutuman henkinen johtaja, johon kaikki muut katsoivat eikä päinvastoin.
Eikä kai suurvalta Englanti julistanut sotaa 3.9.39 luottaen Hollantiin ja Belgiaan ja niiden lujaan tukeen. Ei silloin kukaan voinut tietää joutuvatko ne edes sotaan mukaan. Sotataito, jos sitä on, tarkoittaa selviämistä myös yllättävissä tilanteissa ja aloitteen tempaamista takaisin itselle jos sen hetkeksi menettää. Sotataitoa vaan ei britillä ollut, ainoa vaihtoehto oli silmitön pako varusteetkin jälkeen jättäen.
Ranskassa 3. Divisioonaa, joka oli yksi brittien parhaista. Hän säilytti hyvin hermonsa ja johti mm. onnistuneen vastahyökkäyksen.Vetäytymisen aikana hänet määrättiin 2. armeijakunnan komentajaksi virkaiässä vanhempien kenraalien ohi. Tosin hän oli jo 53-vuotias.
Mitä ihmettä oikein yrität valehdella?
"Tuona ajankohtana ainutkaan ns. liittolainen ei ollut sortunut vielä yhtään mihinkään. "
Tuona päivänä Ranskan pääministeri ilmoitti Curchillille, että sota oli hävitty.
Ranskan puolustus oli murskattu ja Saksan ps- joukot etenivät vauhdilla kohti Kanaalia. Hollanti oli jo antautunut ja Belgia suurissa ongelmissa linnakkeet menetettyään.
"Eikä kai suurvalta Englanti julistanut sotaa 3.9.39 luottaen Hollantiin ja Belgiaan ja niiden lujaan tukeen."
Esität taas omia typeryyksiäsi. Englanti ja Ranska julistivat sodan YHDESSÄ taattuaan Puolan Saksaa vastaan
Onhan nämä asiat käyty tälläkin palstalla läpi kymmenet kerrat. Jos sinulla kerran on joku historia käytössä, niin lue sitä, äläkä työnnä noita typeryyksiäsi.
Britit evakuoitiin varsin järjestelmällisesti tilanne huomioon ottaen. Kalusto oli jätettävä, koska satamalaitteet oli hävitetty.
Sotataitoa oli juuri korvaamattoman elävän voiman pelastaminen sodan jatkamista varten.
Koetahan hankkia edes jonkinlainen taso tuolle valehtelullesi.
Kovasti otti lättäjalka Staliniakin voimille tosiasiat. Totuus on se, että Puna-Armeija saavutti valtavista resursseista huolimatta lopulta aika vähän.
-----Englanti ja Ranska julistivat sodan YHDESSÄ taattuaan Puolan Saksaa vastaan
Onhan nämä asiat käyty tälläkin palstalla läpi kymmenet kerrat.----
Onhan ne käyty läpi mutta siltikin vaan koetat samoja valeita. Valeittesi summa on jo suunnaton. Englanti ja Ranska julistivat kumpikin sodan erikseen ja eri aikaan. Jos tuota et tiedä niin sinun kannattaisi ottaa selvää. Mutta jos valehtelet niin se onkin jo sfääreihin yltävä rikos.
-----Totuus on se, että Puna-Armeija saavutti valtavista resursseista huolimatta lopulta aika vähän. ---
Volgalta Berliiniin on aika pitkä matka, paljon enemmän kuin Normandiasta Hannoveriin tai Baijeriin. Tai että Puna-armeijaa vastassa oli joka hetki vähimmilläänkin tuplaten Saksan joukkoja siihen verraten mitä oli lännessä.
-----Tuona päivänä Ranskan pääministeri ilmoitti Curchillille, että sota oli hävitty.---
Ranska ei antautunut tuona päivänä. Ilmoitus oli vauhkoontuneen pääministerin tarinoita, armeija jatkoi taisteluaan brittien romahduksesta huolimatta. Samoin taistelivat Hollanti ja Belgia edelleenkin tuottaen Saksalle suuria tappioita. Suurvalta ja ensimmäinen sodanjulistaja sen sijaan pakeni kykenemättä minkäänlaiseen mainittavaan vastarintaan.
-----Siis kymmenkunnan brittidivisioonan olisi pitänyt hoitaa samat tehtävät kuin 100 ranskalaisen ja 4 000 panssarivaunun? Ja kaiketi 30 hollantilais- ja belgialaisdivisioonan kaupan päälle?----
Yrität syöttää jotain sellaista, että Saksan koko hyökkäysarmeija oli pelkästään brittejä vastassa. Aika paksuja jo nuo juttusi kun Beevorin mukaan 23.5 brittejä vastassa oli vain 13 saksalaisdivisioonaa eli tuosta näkyy valeesi massiivisuus.
"lmoitus oli vauhkoontuneen pääministerin tarinoita..."
Ilmoitus oli liittoutuneiden ylipäällikön eli Gamelinin tarina, joka piti muuten hyvin paikkaansa. Ranskan armeijat eivät todellakaan pystyneet tuon jälkeen enää mihinkään merkittävään vastaoperaatioon vastustajan saavutettua läpimurron.
"Samoin taistelivat Hollanti..."
Hollanti oli sattumoisin juuri luopunut vastarinnasta vapauttaen niin lisää saksalaisia yksiköitä.
Stalinilla oli aikaa kymmenen vuotta hyödyntää resursseja. Tyhmät venäläiset lesosi suuren laman aikaan miten heillä oli täystyöllisyys ja asiat paremmin kuin muilla mailla. Nälänhädät Ukrainassa oli kaikki lännen propagandaa. Lopulta läskipäät pistettiin tilille kerskailustaan.
Stalinilla oli lähes kaksikymmentä vuotta. Ongelmana oli ainoastaan johdon selvyyden puute mikä hidasti kehitystä. NEP suosi talonpoikia. Armeija pantiin etusijalle vasta 1929. Neuvostoliitossa oli kuitenkin ollut aseiden kehitystyötä jo sisällissodan ajoilta. Minään yllätyksenä sota ei siis Stalinille tullut. Puna-Armeija oli vuonna 1939 Euroopan vahvin määrältään. Diktaattorien armeijoiden piti olla laadultaan Euroopan parhaimmat. RAF ja Dunkerquen menestyksekäs evakuointi kumosivat nämä suuruudenhullujen venäläisten ja saksalaisten kuvitelmat. Talvisota oli myös erittäin raskas isku.
Totuus on se, että Puna-Armeija saavutti valtavista resursseista huolimatta lopulta aika vähän.
Kerro se osapuoli joka löylytti Wehrmachtia enemmän kuin P-armeija. Olisiko ehkä Englanti sinulla ehdolla sellaiseksi vaiko San Marino?
Englannilla oli tietysti vähemmän väestöä ja pinta-alaa. Väestömäärään ja pinta-alaan suhteutettuna se pärjäsi taatusti kurja-armeijaa paremmin.
Tollo, mitä pinta-alalla on tämän asian kanssa tekemistä?
Laskitko muuten mukaan koko Brittiläisen Imperiumin pinta-alan, siis Kanada, Intia, puolet Afrikkaa ja Lähi-itää, Burman, jne.. sekä koko Imperiumin väkiluvun? Kuten myös luonnonvarat? Et varmaan sillä sehän olisikin ollut sinulta aivan liian suuri älyllinen suoritus.
Eivät itsenäistyneet dominiot Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti kuuluneet Brittiläiseen Imperiumiin, Kansainyhteisöön kylläkin.
Brittien oleellinen ongelma oli se, että suursotaan Euroopassa ei oltu valmistauduttu.
Se menee täysin yli vienon käsityskyvyn.
KATSohan niillä likinäköisillä silmillä karttaa. Imperiumin kohtalo ratkaistiin Kanaalilla. Sinua suututtaa miten nopeasti britit sai kasattua lähes tyhjästä ilmavoimat joilla pistettiin Neuvostoliiton tärkeimmälle liittolaiselle vastaan.
"Yrität syöttää jotain sellaista, että Saksan koko hyökkäysarmeija oli pelkästään brittejä vastassa."
Turha valehdella. Mitään tuollaista en ole esittänyt. Olen vain ihmetellyt sitä, että te idiootit vaaditte briteiltä sellaista mihin kymmenen kertaa vahvempi Ranskan armeija ei pystynyt.
Liittolaisten antautumisen jälkeen tuo olisi kyllä ollut tilanne.
"Aika paksuja jo nuo juttusi kun Beevorin mukaan 23.5 brittejä vastassa oli vain 13 saksalaisdivisioonaa eli tuosta näkyy valeesi massiivisuus."
Luehan tarkemmin Beevoria, niin valehtelet vähemmän. Brittejä uhkasi 4. Armeijan lisäksi sekä Kleistin etttä Hothin ps-ryhmät jo 15.5,. alkaen. Guderian oli vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Dunkerquesta. Tosin häntä vastassa oli pari divisioonaa ranskalaisia.
Lordi Gort teki aivan oikean ratkaisun määrätessään vetäytymisen ja aloittaessaan evakuoinnin 26.5. Belgian antauduttua myös Saksan koko AR B pystyi keskittymään brittejä vastaan riisuessaan samalla belgialaisia ja ranskalaisia aseista.
Spittien kehitystyön pohja aloitettiin kyllä jo 1931. Englanti oli samassa tahdissa Moskovan ja Berliinin kanssa. Briteillä oli ainoastaan omat maamiinoja poistossa lakkauttavat Haloset.
sotatapahtumiin, vaan jatkat järjetöntä valehtelua?
"Samoin taistelivat Hollanti ja Belgia edelleenkin tuottaen Saksalle suuria tappioita."
Hollanti antautui 15.5. kykenemättä merkittävään vastarintaan missään vaiheessa. Se vapautti Saksan 18. A:n brittien suuntaan.
Belgia menetti lähes taistelutta voimakkaat linnakkeensa.
"Suurvalta ja ensimmäinen sodanjulistaja sen sijaan pakeni kykenemättä minkäänlaiseen mainittavaan vastarintaan."
Varsinaista valetta, Juuri brittijoukot pakottivat saksalaiset pysähtymään ja aloittamaan valmistellut hyökkäykset suoran eteenpäin ajon tilalle.
Englanti ja Ranska julistivat sodan Saksalle samana päivänä yhteisen sopimuksen ( uhkavaatimus) mukaan. Ranska olisi vain halunnut ainakin aloittaa liikekannallepanon ensin. Siitä johtui muutaman tunnin viive.
Ei historiaa voi muuttaa valehtelemalla.
teksti on siis tarkoitettu brittikaunaisille valehtelijoille, ei suinkaan nikille "Me Again", joka tuntee sotatapahtumat.
-----Brittien oleellinen ongelma oli se, että suursotaan Euroopassa ei oltu valmistauduttu-----
Kummallista vaikka sodankin Saksalle julistivat. Kuvittelivatko ne johonkin pikkusotaan menevänsä?
Englannin ongelma oli sen yhteiskunnan totaalinen jäykkyys ja jämähtäneisyys. Saksalaiset viisveisasivat kenttäohjesäännöistä kun tilanne vaati ja loivat tilateen vaatiman organisaation mutta Englannin armeijassa mitään ei saanut muuttaa eikä piiruakaan poiketa säännöistä. Sellainen ei onnistunut uudenlaisessa liikuntasodassa. Brittien ohjesäännöt oli laadittu 1800-luvun siirtomaasotia varten kun vastassa oli avoimella kentällä järjestäytymätön lauma alkuasukkaita.
Ja silti se hakkasi Saksan jo kesällä 1940 ja oli monessa asiassa neukkulaa parempi. Ei taida tarkkispojan ihailema "aasialais-venäläinen tulli malli" ihan toimia.
Kerro tarkemmin tuosta hakkaamisesta kun kukaan muu ei ole siitä kuullutkaan.
Sitten kun otat sen yliannostuksen josta on ryppyperse puhuttu.
"Brittien ohjesäännöt oli laadittu 1800-luvun siirtomaasotia varten kun vastassa oli avoimella kentällä järjestäytymätön lauma alkuasukkaita."
Brittien ohjesäännöt oli laadittu 1. MS:n kokemusten perusteella. Ne korostivat tarvetta välttää tappioita suorissa rintamahyökkäyksissä.
Britit oppivat nopeasti liikuntasodan säännöt taisteluissa italialaisia vastaan.
----Britit oppivat nopeasti liikuntasodan säännöt taisteluissa italialaisia vastaan---
Tasan tarkkaan eivät oppineet mitään eivätkä osanneet liikuntasotaa edes vuonna -45. On aivan eri asia käydä liikuntasotaa kovaa vastustajaa vastaan tai makaroonivaltiota vastaan. Makarooneja vastaan saattoi kuvitella käyvänsä liikuntasotaa. Mutta olisivat voineet oppia kun olisivat kuunnelleet omaa asiantuntijaansa Liddell Hartia.
"Tasan tarkkaan eivät oppineet mitään eivätkä osanneet liikuntasotaa edes vuonna -45."
Eriskummallinen väittämä, ottaen huomioon, että briteillä oli takanaan yksi historian pisimmistä ja nopeimmista etenemisoperaatioista heidän heitettyään Rommelin armeijan Egyptistä Tunisiaan...
"On aivan eri asia käydä liikuntasotaa kovaa vastustajaa vastaan tai makaroonivaltiota vastaan."
Eli se kuitenkin sitten oli liikuntasotaa?
"Makarooneja vastaan saattoi kuvitella käyvänsä liikuntasotaa."
Ei brittien tarvinnut paljoa kuvitella, sillä italialaiset eivät voineet tehdä paljon mitään siilipuolustusta vaikuttavampaa.
-----Eriskummallinen väittämä, ottaen huomioon, että briteillä oli takanaan yksi historian pisimmistä ja nopeimmista etenemisoperaatioista heidän heitettyään Rommelin armeijan Egyptistä Tunisiaan-----
Et siis tiedä mitä on liikuntasota. Liikuntasotaa ei ole käveleminen lyödyn ja perääntyvän vihollisen perässä. Sen ovat kaikki maailman armeijat aina osanneet mutta vasta saksalainen keksi tavan käydä liikuntasotaa.
Britti kävi liikuntasotaa kävellessään Singaporesta japsien sotavankeuteen. Olihan siinä koko porukka liikkeellä pari viikkoa. Niin ja juostessaan laivoihin Dunkirkissä, liikettä siinäkin oli.
"Liikuntasotaa ei ole käveleminen lyödyn ja perääntyvän vihollisen perässä...."
Siinä tapauksessahan Rommel ei sitten käynyt liikuntasotaa, kun hän vain tyytyi seurailemaan perääntyvää vihollista offensiiveissaan 41-42? Aina oppii siis jotain uutta :)
"Sen ovat kaikki maailman armeijat aina osanneet mutta vasta saksalainen keksi tavan käydä liikuntasotaa."
Ai, niinkuin Rommel teki seuraillessaan perääntyvää vihollista? No, siinä tapauksessahan britit oppivat asian hyvin...
-----Siinä tapauksessahan Rommel ei sitten käynyt liikuntasotaa, kun hän vain tyytyi seurailemaan perääntyvää vihollista offensiiveissaan 41-42-----
Rommelin hyökkäykset olivat liikuntasotaa kuten sakuilla kaikki hyökkäykset jo Puolasta alkaen. Onnistunutta liikuntasotaoperaatiota seurasi sitten kävely perääntyvän vihollisen jalanjäljissä. Britti ei tehnyt ainuttakaan liikuntasotaoperaatiotoa koko sodan aikana. El Alameinkin oli 1. MS tyyppinen massakulutustaistelu, jossa vastustaja ensin haudattiin lähes kirjaimellisesti rautakasan alle loputtomalla materiaalivyöryllä.
Mutta sinä ressu et näköjään tiedä mitä tarkoitetaan liikuntasodalla. Se on sitä kun mennään vihollisen edellä eikä kävellä sen takana.
"Rommelin hyökkäykset olivat liikuntasotaa kuten sakuilla kaikki hyökkäykset jo Puolasta alkaen."
Eli Montynkin maine on siis pelastettu! Mikä helpotus :)
"Onnistunutta liikuntasotaoperaatiota seurasi sitten kävely perääntyvän vihollisen jalanjäljissä."
Vau, minä en uskonut olevan mahdollista, että germaanit olisivat ryhtyneet moiseen.
"Britti {teki} liikuntasotaoperaatiotoa koko sodan aikana."
Korjasin sen sinulle, virheitä sattuu.
"El Alameinkin oli 1. MS tyyppinen massakulutustaistelu, jossa vastustaja ensin haudattiin lähes kirjaimellisesti rautakasan alle loputtomalla materiaalivyöryllä."
Samoin kuin Rommel itse oli tehnyt Gazalassa - moukaroi aukon vihollisen linjaan tappioista huolimatta. Kiva huomata sinun ihailevan tätä menetelmää.
"Mutta sinä ressu et näköjään tiedä mitä tarkoitetaan liikuntasodalla."
Sehän juuri selvitettiin?
"Se on sitä kun mennään vihollisen edellä eikä kävellä sen takana."
Miksi Rommel sitten teki sitä takakävelyä niin paljon?
Malliksi retardeille. P-Suomessa ja P-Norjassa sakun joukoille oli varattu materiaalia jopa 8-9 kk kestävään sotaan vaikka huolto olisi ollut koko tuon ajan poikki. Miksi siis britti eli kädestä suuhun vaikka aikaa varusteluun oli ollut 8 kk.
Jos heillä olisi ollut varusteltuina lujat asemat, materiaalia kuukausien sotaan ja pikkasenkin sotataitoa ei Saksan hyökkäys ja Ranskan lyöminen olisi onnistunut. Saksalla ei olisi ollut siihen aikaa koska heillä ei omien laskelmiensa mukaan ollut aikaa juuri nimeksikään. Heillähän oli valtava pelko ja kiire saada irrotettua armeija lyömään Ranskan päävoimat ennenkuin ne saavat rivinsä taas järjestykseen ja aloiittavat Saksan koko ajan pelkäämän vastaiskun. Viikkojen sotaan brittejä vastaan heillä ei kertakaikkiaan ollut varaa sillä kaikki Saksassa pelkäsivät Marnen ihmeen toistumista.
Jos britti olisi kyennyt edes 2-4 vko pitempään vastarintaan, mikä ei ole paljon pyyydetty, olisi sota lännessä saanut toisenlaisen suunnan. Mutta britin romahdus vei kaiken. Ei sota voinut olla Belgian varassa eikä britti voi syyttää sitä omasta romahduksestaan. Ranskakin yllätettiin aluksi mutta ei Ardennien läpimurto tuhonnut sen armeijaa, muutamassa viikossa se olisi ollut taas kunnossa.
brittikaunaisella valehtelijalla.
Et ole vieläkään uskaltanut perehtyä Ranskan sotaretken historiaan. vaan toistelet sataan kertaan kumottuja valeita.
Kotahan ryhdistäytyä viimeinkin!
Herjausten lisäksi sinulla ei tainnut TAASKAAN olla mitään oikeaa sanottavaa. Ei se mitään, niin sinulla aina, et yllätä koskaan.
sekä tutkimuksia neljästä eri maasta, että muistelmia ja elämäkertoja Saksasta ja Englannista , jotka käsittelevät Ranskan sotaretkeä.
Yksikään ei vastaa tuota kuvausta, jonka "tositotuus" on esittänyt.
Ei valeiden toisto muuta niitä tosiksi.
Jälkiviisas jossittelu ilman oikeita tietoja ja asiantuntemusta johtaa juuri tuollaiseen brittikaunaiseen hölynpölyyn, jota on saatu riittämiin.
todella on liikuntasodan mestari.
"Mutta sinä ressu et näköjään tiedä mitä tarkoitetaan liikuntasodalla. Se on sitä kun mennään vihollisen edellä eikä kävellä sen takana."
Hän paineli brittien edellä El Alameinista Mareth-linjalle 60-70 km päivävauhtia. Taisi tulla reilusti yli 2 000 km?
"El Alameinkin oli 1. MS tyyppinen massakulutustaistelu, jossa vastustaja ensin haudattiin lähes kirjaimellisesti rautakasan alle loputtomalla materiaalivyöryllä."
Hölynpölyä. Monty murskasi ensin sakujen hyökkäysyritykset ja siirtyi sitten itse hyökkäykseen. Hän käytti taitavasti ilmavoimia, sulutteita, tykistötulta ja panssareita. Tuloksena oli loistava voitto ja Rommelin raju pako.
Monty voitti 1. MS tyyppisellä materiaalitaistelulla vastustajan, jolta oli huolto ollut lähes poikki jo monta kuukautta. Sellaista voittoa ei paljon kannata hehkuttaa. Jos Rommelilla olisi ollut huolto kunnossa niin Montylla ei olisi ollut mitään mahkuja, niin suuri oli taitoero noilla joukoilla.
-----Hän käytti taitavasti ilmavoimia, sulutteita, tykistötulta ja panssareita.----
Kun oli mistä käyttää, Rommelilla ei ollut. Ei "taitavaan" käyttöön paljon viisautta tarvita, sen osaaminen on ihan jokaisen komppanianpäällikönkin peruskauraa Mutta se, että Rommelin joukoilla ei tavaraa ollut ei ollut Rommelin vika, hän ei päättänyt paljonko materiaalia Saksasta lähetetään ja miten saattueet suojataan.
oli noita kaikkia.
" Rommelilla ei ollut."
"Mutta se, että Rommelin joukoilla ei tavaraa ollut ei ollut Rommelin vika, hän ei päättänyt paljonko materiaalia Saksasta lähetetään ja miten saattueet suojataan. "
Mutta Montyn vika oli siis se, että hän piti huolen materiaalin riittävyydestä ja osasi sitä käyttää.
Ei armeijan johtaminen muuten ole komppanianpäälliköiden hommaa, vaikka et sitäkään tiedä.
"Monty voitti 1. MS tyyppisellä materiaalitaistelulla vastustajan, jolta oli huolto ollut lähes poikki jo monta kuukautta."
Siinä tapauksessa Rommelin on täytynyt olla taikuri, koska hänen armeijansa oli silloin vahvempi kuin koskaan ennen.
"Kun oli mistä käyttää, Rommelilla ei ollut."
Rommelilla oli enemmän kalustoa kuin kertaakaan aiemmin.
"Mutta se, että Rommelin joukoilla ei tavaraa ollut ei ollut Rommelin vika, hän ei päättänyt paljonko materiaalia Saksasta lähetetään..."
No, oikeastaan Rommelilla oli siinä käpälänsä pelissä sikäli, että kyky huoltaa panssariarmeijaa on suhteessa huoltoreitin pituuteen. Kauas Egyptiin työntynyt armeija oli väistämättä hankalammassa asemassa kuin Libyan maaperällä oleva.
"...ja miten saattueet suojataan."
Silläkään ei lopulta ollut niin paljon merkitystä, koska Italian laivasto pystyi tuomaan pääosan materiaalista ja polttoaineesta Afrikan mantereelle upotuksista huolimatta.
Että pääosan muka, älä naurata äläkä valehtele. Rommelin saattueitten laivoista upotettiin 50-80 %.
Britit hallitsi suvereenisti Välimerta. Afrika Korpsia ei pystytty huoltamaan. Tämä oli aavikkoketun loppu.
"Että pääosan muka, älä naurata äläkä valehtele."
Jep ja ne tekivät sitä vielä vuoteen -43 asti. Eikö ole surullista?
"Rommelin saattueitten laivoista upotettiin 50-80 %."
Pahimmillaankin Rommelin armeija menetti "vain" vähän yli 60% kuljetuksista Ristiretkeläisen aikana ja sekin oli sentään poikkeuksellisen huono suoritus Italian laivastolta. Välittömästi jälkeenpäin tappiot putosivat tavalliseen alle 20%.
"Britit hallitsi suvereenisti Välimerta..."
...tai ainakin liittoutuneet onnistuivat lopulta keväällä -43 kuristamaan Afrikan armeijaryhmän huollon pitkän yrityksen jälkeen, jolloin...
"....Afrika Korpsia ei pystytty huoltamaan...."
...,kuten ei muitakaan AR Afrikan armeijakuntia.
"Tämä oli aavikkoketun loppu."
Hänen "loppunsa" koitti oikeastaan hieman ennen armeijaryhmän romahtamista.
Ei muuten ollut ja polttoainekin oli melkein loppu.
Iltaa
"Ei muuten ollut ja polttoainekin oli melkein loppu."
Molemmat arvauksesi ovat pielessä.
Lue kirja Upottakaa Rommelin laivat. Toisekseen, älä vähättele jos menetys on yli 60 %, se on paljon se. Alle 40 % määrällä ei paljon sodita, olkoon joukon johtaja millainen sotilasnero tahansa.
"Lue kirja Upottakaa Rommelin laivat."
Tilastot Italian laivaston toimittamista materiaalimääristä ovat huomattavasti parempaa luettavaa.
"Toisekseen, älä vähättele jos menetys on yli 60 %, se on paljon se."
Juurihan totesin sen olleen aivan poikkeuksellisen suuri tappioprosentti :)
"Alle 40 % määrällä ei paljon sodita, olkoon joukon johtaja millainen sotilasnero tahansa."
Edelleenkin kyseessä oli harvinainen poikkeus. Kun Italian laivasto pystyi tavallisesti toimittamaan 80-90% läpi niin se vähän antaa kuvaa yleisestä trendistä ;)
-----Tilastot Italian laivaston toimittamista materiaalimääristä ovat huomattavasti parempaa luettavaa.
Kun Italian laivasto pystyi tavallisesti toimittamaan 80-90% läpi niin se vähän antaa kuvaa yleisestä trendistä----
Esitäpäs mikä luotettava lähde noin kertoo. Kyllä lähteet kertovat, että pohjaan meni ainakin 50 % loppukesästä -42. Se aikahan tässä on ratkaiseva. Ja kun ottaa huomioon senkin, että jo Saksasta lähetettiin vähemmän kuin mitä Rommel piti tarpeellisena määränä.
"Esitäpäs mikä luotettava lähde noin kertoo."
Italian sotilasmateriaalikuljetukset Libyaan 1940-42* - sitä luotettavampaa lähdettä on hankala löytää, paitsi jos haluat yrittää todistaa italialaisten väärentäneen tilastojaan?
"Kyllä lähteet kertovat, että pohjaan meni ainakin 50 % loppukesästä -42"
Vain jos "loppukesäsi" käsittää joulukuun -42 tappiot, jotka nousivat todella 50% alueelle*, mutta silloinkin ensimmäistä kertaa Ristretkeläisen jälkeen. Tosin pelkkä prosentuaalinen määrä on harhaanjohtava, koska kuljetukset Rommelin armeijalle Libyaan putosivat muutenkin minimiin juuri tuolloin Tunisian siirtyessä prioriteettiin ja siksi se ei ole yhtä hyvin verrattavissa edellisen vuoden menetyksiin. Mikäli todella tarkoitat loppukesää niin siinä tapauksessa paras, tai pahin, saavutus oli noin 30%.
"Se aikahan tässä on ratkaiseva. Ja kun ottaa huomioon senkin, että jo Saksasta lähetettiin vähemmän kuin mitä Rommel piti tarpeellisena määränä."
Jos haluat todella nähdä jotain ratkaisevaa, niin suosittelen laskeskelemaan maakuljetusetäisyyttä Tripolista Alameiniin...
* Voi tietysti yllättäen olla, että minkään saksalaisen tai brittiläisen kenraalin muistelmista ei löydy mainintaa siitä, että Italian laivasto onnistui pitämään Afrikan rintaman huollettuna kaikki nuo vuodet. Lieneekö jonkinlainen eturistiriita kyseessä :)
"Kun oli mistä käyttää, Rommelilla ei ollut."
Olisko sillä jotain tekemistä asian kanssa, että huolimatta suorasta kiellosta suorittaa mitään suuria hyökkäyksiä, Rommel painoi niin pitkälle kuin pääsi?
Pitkä huoltoreitti aavikkoa pitkin saattaa aiheuttaa ongelmia panssariarmeijan huoltamiselle ja kyllä minä tuollaisen ongelman aiheuttamisen lasken ihan komentajan vastuulle.
Rommel oli strateginen tampio
-----Pitkä huoltoreitti aavikkoa pitkin saattaa aiheuttaa ongelmia panssariarmeijan huoltamiselle ja kyllä minä tuollaisen ongelman aiheuttamisen lasken ihan komentajan vastuulle.-----
Ei Rommel ei Saksa tullut Afrikkaan asemasotaa käymään vaan pääsemään hyökäten Suezille. Miten muutoin se olisi onnistunut kuin pitkää reittiä pitkin hyökkäämällä? Minkä virheen Rommel siinä teki eli miten sinä olisit mennyt Tunisiasta Suezille jotain lyhyttä reittiä?
Mitähän Englannin ja yleensäkin Imperiumin 1. MS:n veteraanit ajattelivat "poikiensa" suorituksista. Ei yksin Ranskassa vaan Kreetalla, Balkanilla, Singaporessa, Burmassa jne... Taisivat hävetä silmät päästänsä.
Olisin minäkin hävennyt jos olisin ollut tuohon aikaan brittiläinen sotaveteraani.
Britit voittivat molemmat maailmansodat ja joukon muitakin sotia.
Kyllä siinä ylpeilyä riittää - ja brittikaunaisilla kadehtimista.
Brititkö ne kaksi sotaa voittivatkin, muitako ei ollut mukana laisinkaan?
britit olleet voittajia?
Kuka on väittänyt, ettei muita ollut?
----Britit voittivat .... joukon muitakin sotia.---
Voittivatko täysin alivoimaisen hyökkääjän esim. Kreetalla, Malakan niemimaalla, Singaporessa, Burmassa.....?
Kyllä voittivat. Viimeistään vuonna 1945.
Missä noissa kohteista britti soti ja kävi voittamassa 1945?
antautuivat kaikissa kohteissa. Etkö tiennyt?
Antautuiko Saksa Kreetalla 1940 ja Japani Singaporessa 1942?
-----Britit voittivat molemmat maailmansodat ----
Buah haa hooo. Jos 5 pikkunassikkaa voittaa tappelussa porukalla yhden isomman jätkän niin on se pelleilyä jos yksi näistä nassikoista alkaa tuulettaa "minä voitin, minä voitin". Naurua sellainen pelle saa vain osakseen ja on ansainnutkin.
Ja koko tuo hehkutus miten britti voitti sodat on Suomessa jälkikäteen keksittyä pelleilyä, britti itse ei ole sellaiseen kehdannut ikinään syyllistyä kun tietää miten naurettavaa sellainen olisi.
Samahan se on kun Kalpa ja Hifki pelaa ja Kalpa voittaa. Jos yksi Kalpan pelaaja alkaa hyppimään ilmassa miten mitä voitin niin eiköhän sitä kaveria kohta oikaista "et sinä mitään voittanut vaan me voitimme".
Luin juuri historiakirjaa missä kerrotaan amerikkalaisten taistelusta Pataanin niemimaalla, Corregidorissa ja Guadalcanalilla. Mikä sisu, mikä rohkeus, mikä periksiantamattomuus, mikä urhoollisuus.
Jos englantilaisilla olisi ollut tämä sama taistelutahto ei heillä olisi ollut mitään tarvetta paeta merelle eikä silloin Ranskakaan olisi kukistunut. Saksa ei olisi ikämaailmassa uskaltanut lähettää armeijansa pääosaa Ranskan kimppuun jos selustaan olisi ollut jäämässä 300 000 sisukasta ja pelottavaa taistelijaa.
Briteillä ei ollut kyse taistelutahdosta. Heidän joukkonsa olivat alle 10 % koko puolustuksen vahvuudesta.
"Saksa ei olisi ikämaailmassa uskaltanut lähettää armeijansa pääosaa Ranskan kimppuun jos selustaan olisi ollut jäämässä 300 000 sisukasta ja pelottavaa taistelijaa. "
Uskalsivathan he alkuasetelmassa lähettää joukkonsa saman vahvuisia liittoutuneita vastaan
Kyllä se olisi onnistunut myös jäljellä olevia ( noin 70 div) ranskalaisia vastaan kaksinkertaisella ylivoimalla. Lisäksi lähes puolet Ranskan joukoista istui Maginot-linjalla kykenemättä tekemään mitään.
Brittitaistelijoita oli noin yhdeksän divisioonaa panssarikäytävän pohjoispuolella eli noin 200 000 miestä ilman huoltoyhteyksiä. Ne olisi ollut helppo pitää kurissa muutamalla divisioonilla ja ilmavoimilla.
Tuollaiset kuvitelmat ovat aivan heikkopäisiä ja osoittavat vain brittivihaajien täydellistä tietämättömyyttä.
Jenkit muuten antautuivat Bataanissa ja Corregidorilla alivoimaisille japseille.
Guadalcanalilla heillä oli meri- ja ilmaylivoima.
Mihin oikein pyritte tuolla valehtelulla? Munaukset ovat jo satakertaiset. Perehtyisitte edes sotahistoriaan.
---- Ne olisi ollut helppo pitää kurissa muutamalla divisioonilla ja ilmavoimilla.---
Brittidivisioonista puheenollen noin olisi varmaan onnistunutkin. Mutta toukokuussa -40 ei Saksa vielä voinut tietää miten luokattoman huono Britannian armeija on. He olettivat sen olevan suht'koht normaali sotavoima eli liian suuri riski jätettäväksi selustaan kun omat päävoimat hyökkäävät etelään. Ja meinaatko, että Saksan johto katsoi ettei ilmavoimien täyttä panosta tarvita Ranskan valtauksessa?
Huom. ! Saksa EI aloittanut päähyökkäystä etelään ennenkuin britit oli ajettu pois eli niin vakavana he sitä uhkaa pitivät, toisinkuin eräät kolpakkostrategit.
-------Jenkit muuten antautuivat Bataanissa ja Corregidorilla alivoimaisille japseille-
Japseilla oli muuten ylivoima, että ei kannata valehdella muuta. Toisekseen, jenkki antautui vasta sitten kun moteista loppuivat sekä elin- että ampumatarvikkeet, jolloin on paha sotia. Mielestäsi pikkujuttu jota ei kannata mainita, niinkös? Silti Bataanilla ja Corregidorissa tapeltiin KUUKAUSIA.
-----Guadalcanalilla heillä oli meri- ja ilmaylivoima-----
Guadalcanalin taistelua ei ratkaistu meri- eikä ilmavoimin vaan äärettömän raskaalla ja periksiantamattomalla maasodalla. Eikä jenkeillä tuohon aikaan ollut missään ylivoimaa, ei ainakaan Guadalcanalin taistelun alkuvaiheessa. Lopussa vasta oli kun japsi tunnusti tappionsa ja veti joukkonsa pois. Suurimman osan Guadalcanalin taistelusta meri- ja ilmavoimat olivat tasaväkiset, USA:n merijalkaväki ratkaisi taistelun lopputuloksen.
-----Uskalsivathan he alkuasetelmassa lähettää joukkonsa saman vahvuisia liittoutuneita vastaan----
Tuollaiset töräykset ovat joko täydellistä lapsellisuutta tai sitten tarkoitetut pelkäksi hämäämiseksi. Tiedoksesi se, että alkuasetelmassa nuo lännen joukot tai edes osakaan niistä EI ollut Wehrmachtin SELUSTASSA. Sytyttääkö yhtään, hei ?
------Brittitaistelijoita oli noin yhdeksän divisioonaa panssarikäytävän pohjoispuolella eli noin 200 000 miestä ilman huoltoyhteyksiä.-----
Läpitulleet Saksan joukot olivat alkuvaiheessa niin heikkoja, että päättäväinen ja hyvinjohdettu vastahyökkäys olisi ajanut ne pois rannikolta. Varsinainen jalkaväkihän ja hevosvetoinen tykistö marssivat tuolloin vielä kaukana läpimurtojoukkojen takana, päiväkausien marssien päässä. Mutta britti aloitti vastahyökkäyksen asemesta nopean perääntymisen. Sen takia sekä Belgia että Ranska romahtivat. Sekä sotilaallisista ja varsinkin moraalisista syistä kun sodan aloittaja ja tueksi ja turvaksi kuviteltu suurvalta pakenee lähes taistelutta ja jättää muut yksin.
"muutamalla divisioonilla "
Kuka tuollaisia laskelmia tekee ja kehtaa esittää. Sillanpäässä oli englantilais-ranskalaisia joukkoja yli 300 000. Muutama Saksan divisioona on ehkä 5-6 div., kukin n. 10 000 miestä siis yhteensä n. 50-60 000 miestä. Tällä sotavoimallako Saksa olisi uskonut eliminoivansa vaarattomiksi noin 6-kertaisen ylivoiman eli yli 300 000 miestä, älä naurata?
Kaikki voimat sekä logistiikan ja reservit mukaan lukien Saksa olisi tarvinnut sillanpään varmistamiseen ainakin saman määrän joukkoja eli yli 300 000 ukkoa sekä valtavan määrän a-tarvikkeita ja sellaista ylimääräistä porukkaa ei Saksa katsonut itsellään ennen Ranskan lopullista lyömistä olevan. Muut puheet ovat pelkkää pelleilyä ja horinaa.
oleva sillanpää oli käytännössä ilman taisteluarvoa. Ranskalaiset joukot antautuivat kilpaa.
Brittien yhdeksässä divisioonassa oli varsinaisia taisteluosia noin 10 000 kussakin.
Saksalla oli noin 130 divisioonaa, joista riitti vaivattomasti muutama divisioona pitämään sillanpään kurissa yhdessä ilmavoimien kanssa. Vain sotilasasioista täysin tietämätön voi kuvitella muuta.
Etelä-Ranskan valtaamiseen suunnattiin noin sata divisioonaa.
Kannattaa muistaa, että sekä Ranskana sotilaallinen että poliittinen johto katsoi jo 15.5. kärsinensä ratkaisevan tappion.
On täysin asiantuntematonta keksiä valeita sen asian sumuttamiseksi.
Viimeinen niitti oli saksan panssariarmeijan hyökkäys Ardennien läpi.
Olisihan briteillä ollut tosin toinenkin mahdollisuus; kuolla paikaleen viimeiseen mieheen. Se vaan ei ollut erityisen järkevää.
Brittikaunaiset eivät ole perehtyneet tilanteeseen silloin, eivätkä joukkojen sijoitteluun ja vahvuuksiin
suollat.
Jenkit antautuivat Bataanilla ja Corregidorissa alivoimaisille japseille. Pakoon pääsi vain MacArthur.
Guadalcanalilla oli jenkeillä ylivoima myös maalla. Japanilaisten huolto katkaistiin. Se ratkaisi taistelun.
"Brittidivisioonista puheenollen noin olisi varmaan onnistunutkin. Mutta toukokuussa -40 ei Saksa vielä voinut tietää miten luokattoman huono Britannian armeija on. He olettivat sen olevan suht'koht normaali sotavoima eli liian suuri riski jätettäväksi selustaan kun omat päävoimat hyökkäävät etelään. Ja meinaatko, että Saksan johto katsoi ettei ilmavoimien täyttä panosta tarvita Ranskan valtauksessa?"
Höpöhöpö. Britit antoivat ainoana armeijana kunnon vastuksen sakuille. Liittolaisten antautuminen vei heiltä mahdollisuuden jatkaa taistelua. Urhoollisinkaan armeija ei siihen pysty saarrettuna ja ilman huoltoa.
Nyt määrittelet jo britit "luokattoman huonoiksi". Valetta on sekin. Ja miten he olisivat näin huonoiksi määritellyillä joukoilla lyöneet kymmenkertaisen ylivoiman muiden antautuessa?
Olet sekopää valehtelija
"Läpitulleet Saksan joukot olivat alkuvaiheessa niin heikkoja, että päättäväinen ja hyvinjohdettu vastahyökkäys olisi ajanut ne pois rannikolta. "
Aivan hölynpölyä taas. Kyse oli täysin ylivoimaisista panssarijoukoista, joiden kintereillä marssivat vakinaiset jalkaväkidivisioonat ja joita tukivat ylivoimaisett ilmavoimat. Ei tämä asia valehtelemalla miksikään muutu.
Vastahyökkäyksiä kyllä tehtiin, mutta voimat eivät riittäneet. Erityisesti ranskalaiset joukot murskattiin ja ne antautuivat suurin joukoin.
"Mutta britti aloitti vastahyökkäyksen asemesta nopean perääntymisen. Sen takia sekä Belgia että Ranska romahtivat."
Hölynpölyä. Belgialaiset yrittivät taistella, mutta menettivät nopeasti linnoituksensa ja edulliset asemansa. Ranskan sotilas- ja poliittinen johto ilmoittivat jo 15.5. hävinneensä sodan. Britit aloittivat evakuoinnin 26.5.
"Sekä sotilaallisista ja varsinkin moraalisista syistä kun sodan aloittaja ja tueksi ja turvaksi kuviteltu suurvalta pakenee lähes taistelutta ja jättää muut yksin. "
Puhdasta valetta. Churchill vaati sotaa jatkettavaksi ja alkoi laivata 2. Siirtoarmeijaa E-Ranskaan. Ranskan hallitus uuden pääministeri Petainin johdolla halusi antautua. Asia oli sillä selvä.
Historiaa ei voi edes brittivihaajien loputtomalla valehtelulla muuttaa miksikään.
Vieläkään ei Ranskan tapahtumia tunneta edes alustavasti.
Kauko-Idän vetäminen tähän menee jo pelleilyn puolelle.
-----Ranskalaiset joukot antautuivat kilpaa.----
Aivan hirveää sontaa. Ranskalaiset antautuivat vain toisin paikoin ja Saksan lopullinen hyökkäys 10.6 oli alkuun suurissa vaikeuksissa ranskalaisten raivokkaan vastarinnan takia. Ukkoa kaatui Saksalta kuin heinää niittokoneella. Britti ei taistellut missään sillä raivolla kuin ranskikset.
Jos silloin 10.6 olisi sakujen takana ollut hyvin johdettu yli 300 000 miehen taisteluntahtoinen armeija satojen lentokoneitten tukemana niin tilanne sodan kannalta olisi ollut ihan toinen. Saksalla ei olisi ollut mitään ylivoimaa sillä esim. sen tankit olivat pääosin koulutuskäyttöön suunniteltuja I-malleja 20 millin tykkeineen vastassaan Ranskan ja Englannin pelottavat tankit.
-----Olisihan briteillä ollut tosin toinenkin mahdollisuus; kuolla paikaleen viimeiseen mieheen.----
Sodassa on aina sekin mahdollisuus että pysyy lujana ja torjuu vihulaisen rynnäköt. Niin meidän isämme tekivät 1939-40 ja 1944. Oli pikku pakko niin tehdäkin kun isänmaa oli jalkojen alla eikä meren takana suojassa.
"Ranskalaiset antautuivat vain toisin paikoin ja Saksan lopullinen hyökkäys 10.6 oli alkuun suurissa vaikeuksissa ranskalaisten raivokkaan vastarinnan takia. Ukkoa kaatui Saksalta kuin heinää niittokoneella. Britti ei taistellut missään sillä raivolla kuin ranskikset."
Melkoista pötyä taas. Ranskan armeijasta tuhoutui tai antautui yli 30 divisioonaa muutamassa päivässä. Kokonaisia armeijoita tuhoutui. Ratkaisevaa oli Saksan rynnistys Kanaalille läpi Ranskan puolustuksen. Sota oli ratkaistu jo 15.5.
Saksa aloitti toisen vaiheen 4. ja 9.6. Panssarijoukot etenivät jopa 50 km päivässä. Siinä ei kovia taisteluja käyty.
"Saksalla ei olisi ollut mitään ylivoimaa sillä esim. sen tankit olivat pääosin koulutuskäyttöön suunniteltuja I-malleja 20 millin tykkeineen vastassaan Ranskan ja Englannin pelottavat tankit."
Taidat tosiaan itse uskoa noihin satuihisi?
Pz II:ssa oli 20 mm tykki.
Saksan panssariaseen ( 10 ps-divisioonaa ja 9 moottoroitua) iskuvoiman muodostivat Pz III ja Skoda-vaunut sekä pienehkö määrä Pz IV-malleja. Joukot olivat laadullisesti ja määrällisesti täysin ylivoimaisia.
Ilmavoimien tuella ne murskasivat Ranskan hajanaiset panssarijoukot, Briteillä oli yksi panssaridivisioona, joka jäi panssarikäytävän eteläpuolelle, mutta sen panssarikalusto ei pystynyt merkittävään taisteluun ylivoimaisia saksalaisia vastaan.
"Jos silloin 10.6 olisi sakujen takana ollut hyvin johdettu yli 300 000 miehen taisteluntahtoinen armeija satojen lentokoneitten tukemana niin tilanne sodan kannalta olisi ollut ihan toinen."
Miten nii takana? Panssarikäytävän pohjoispuolella brittejä ja ranskalaisia työnnettiin pontevasti kohti merta.
Et taida tuntea sellaista käsitettä kuin kontrafaktuaalinen historiankirjoitus?
Saksalla seuraavasti: Pz I ja II noin 1400, Pz III 456, Pz IV 366. tshekkivaunut noin 400.
Keveitä vaunuja oli vielä noin puolet, mutta iskuvoima muodostui keskiraskaista vaunuista.
Ne olisi kaikki pitänyt nerokkaa venäläis-pohjalaisen ratekia mukaan uhrata. Perääntyminen on jämpti pelkuruutta. URAAA URAA!
Brittien sotapetos oli aivan poikkeuksellista laatua. Aloitti sodan ja houkutteli Ranskankin siihen mukaan ja sitten taistelujen alettua totaalinen pako ja kaverien jättäminen yksin. Ei edes ilmavoimiaan antanut Ranskan avuksi vaikka matkaa oli vain muutamia kymmeniä kilometrejä. Katseli vain meren takaa miten Ranska taistelee ja kuolee. Tosin maksoi itsekin lopulta kalliin hinnan tästä konnamaisuudestaan.
Ällöttävintä toimintaa koko 1900-luvulla.
Menee tuo valehtelu taas yli kaikkien rajojen.
Sodan aloitti Saksa. Ranska ja Englanti lähtivät siihen mukaan samana päivänä aiemman sitoumuksensa mukaan ja Saksan hylättyä uhkavaatimuksen.
Englanti sijoitti Ranskaan 1. Siirtoarmeijan 12 divisioonaa eli kaikki irrotettavat joukkonsa. Ilmavoimia oli useita satoja koneita.
Evakuointi aloitettiin liittolaisten romahdettua.
Luulin jo, etteivät brittivihaajat pysty aiempaa valehtelun tasoa ylittämään, mutta näköjään se onnistuu.
Historian kulku vain ei muutu törkeimmälläkään valehtelulla.
-----Evakuointi aloitettiin liittolaisten romahdettua.---
Tekstisi on hirveää sontaa. Saksalaisten tehdessä läpimurtoa Ardenneilta rannikolle romahti britti, ei siitä ollut vastaanpanijaksi. Belgia antautui eli romahti vasta 28.5. jolloin britti juoksi jo täyttä laukkaa rannalle romahdettuaan täysin. Ranska antautui vasta oliko jotain 22.6 eli britti oli ollut silloin jo melkein kuukauden omalla saarellaan.
Belgian ja Ranskanko olisi pitänyt suojella maailmanvalta Britannian armeijaa ja estää sitä romahtamasta. Kun suurvalta julistaa sodan toiselle suurvallalle niin kyllä sodan julistajan edellytetään kykenevän sotaan omatoimisestikin eikä vain toisten suojaamana. Syytätkö sinä onneton Belgiaa siitä kun britti romahti ja pakeni ?
Historian kulku vain ei muutu törkeimmälläkään valehtelulla
Kuolata sinä kyllä osaat mutta ainuttakaan asiavirhettä eli valetta et kykene osoittamaan. Tuollaisen yleistason kuolauksen sinä kyllä hallitset ihan mukiinmenevästi mutta senhän osaa tyhmäkin jo luonnostaan.
"Evakuointi aloitettiin liittolaisten romahdettua."
Mitä tarkoitat liittolaisilla? Olivatko Hollanti ja Belgia solmineet jonkunlaisen liittosopimuksen Englannin kanssa? Eivät kai olleet vaan olisivat halunneet pysytellä puolueettomina. Ainoa josta voi puhua liittolaisena lienee Ranska eli silloin ei voine puhua monikossa liittolaisista.
Sano mitä sanot niin kyllä sodan lännessä eli Britannian ja Saksan välisen sodan aloitti Britannia. Ranska tahdottomana mössönä sitten seurasi perässä ajattelematta petoksen mahdollisuutta.
Perehdy jo viimein tapahtumiin lännessä keväällä -40.
"Belgian ja Ranskanko olisi pitänyt suojella maailmanvalta Britannian armeijaa ja estää sitä romahtamasta."
Kyllä niiden tehtävä oli suojella omia maitaan. Vahvuus oli noin 120 divisioonaa eli kymmenkertainen britteihin verraten. Ne romahtivat ennätysnopeasti.
Ratkaisu tapahtui Saksan panssarijoukkojen rynnätessä maan halki Kanaalin rannikolle Ranskan puolustuksen läpi jo 20.5. eli kymmenessä päivässä.
Britit lähtivät perääntymään 23.5. Belgian taistelu oli tuolloin jo menetetty, joskin sillä oli merkitystä evakuoinnin onnistumiselle.
Ranskan uuden komentajan Weygandin vastahyökkäykset romuttuivat täydellisesti. Hänellä oli kuitenkin VIELÄ 71 divisioonaa ja muutama brittiläinen tukena. Ch. lähetti kymmenen hävittäjälaivuetta lisävoimiksi. E-Ranskassa oli useita brittidivisioonia jatkamassa taistelua.
Weygand totesi jo 12.6. vastarinnan pian loppuvan.
Petain vaati antautumista heti pääministeriksi tultuaan 16.6.
Luulin jo, etteivät brittivihaajat pysty aiempaa valehtelun tasoa ylittämään, mutta näköjään se onnistuu.
Onneksi olkoon.
Historian kulku vain ei muutu törkeimmälläkään valehtelulla.
brittivihaajien väitteissä on osoitettu valeiksi. Mikään ei pidä paikkaansa.
Paikkansa näkyy kyllä pitävän, että valetta on toistettava kunnes siihen itse uskoo. Silloin uskoo jo joku muukin riittävän heikoilla tiedoilla varustettu.
olikin juuri se, että Hollanti ja Belgia halusivat pysyä puolueettomina. Näin suurvaltojen joukot eivät voineet ajoissa ryhmittyä niiden tueksi, vaan ne lähtivät liikkeelle vasta sodan alettua. Tällöin britit joutuivat jättämään rakennetut puolustusasemansa ja varikkonsa. He joutuivat kohtaamistaisteluun ylivoimaisten saksalaisjoukkojen kanssa.
Brittivihaajat eivät lainkaan tunne tilannetta länsirintamalla, vaan hokevat omia kuvitelmiaan.
Kun taistellaan yhteistä vihollista vastaan, lienee jonkinlainen liittolaisuus kyseessä?
mutta sodan aloitti Saksa. Länsivallat olivat taanneet Puolan, joten ne julistivat sodan Saksalle. Ranska oli suurvalta, eikä mikään "tahdoton nössö".
Siinäkään asiassa ei pidä valehdella.
"Olivatko Hollanti ja Belgia solmineet jonkunlaisen liittosopimuksen Englannin kanssa?"
Maat olivat pyytäneet apua liittoutuneilta maahanhyökkäyksen seurauksena.
"Ainoa josta voi puhua liittolaisena lienee Ranska eli silloin ei voine puhua monikossa liittolaisista."
No, tuokaan ei pitänyt paikkaansa enää, koska Belgia oli irtautunut yhteistyöstä Ranskan kanssa.
Saksa miehitti Benelux maat ja Skandinavian tarkoituksenaan hyökätä Ranskan ja Englannin kimppuun. Huvikseenko ne siellä Brysselissä ja Oslossa tarkkispojan mielestä norkoilivat.
-----Saksa miehitti Benelux maat ja Skandinavian ----
Varmaaankin tiedät paljon historiasta mutta kuitenkaan Saksa EI miehittänyt Skandinaviaa. Otapa itse selvää mitä Saksa miehitty, en viitsi alkaa pitämään oppitunteja.
----Länsivallat olivat taanneet Puolan,-----
Palstan rättäri opettaa, että ne olivat taannee Puolan vain Saksaa vastaan. Sen takia neukku saikin tehdä Puolalle mitä halusi, miehittää sen itäosat ja alkaa tappamaan puolalaisia. Oli se puolalasiten kannalta melko valikoivaa ystävyyttä, joku voisi kutsua jopa petokseksi.
------Maat olivat pyytäneet apua liittoutuneilta maahanhyökkäyksen seurauksena.---
Avunpyyntö ei ole liittolaisuutta. Syytä pitää termit selvinä eikä käytellä propaganda- ja harhautusmielessä ihan miten sattuu. Suomikin pyysi apua Talvisodan alettua mistä tahansa mutta ei se liittolaisuutta tarkoittanut.
Puolaa uhkasi vain Saksa. Siksi takuu annettiin sitä vastaan. MR sopimuksen lisäpöytäkirjaa ei lännessä tunnettu ennen hyökkäystä.
NL julistautui puolueettomaksi 4.9. ja ilmoitti 17.9 menevänsä vain suojelemaan ihmisiä.
"Oli se puolalasiten kannalta melko valikoivaa ystävyyttä, joku voisi kutsua jopa petokseksi. "
Löysikö sokea huttula jyvän? Melkoinen petos NL:n hyökkäys Puolan selkään todella olikin.
Ihan tavanomainen valehteluyritys taas kerran. Vanhojen valeiden toistoa vain.
miehitettiin samalla, kun hyökättiin Ranskaan.
Norja ja Tanska oli vallattu jo kuukautta aiemmin.
"Avunpyyntö ei ole liittolaisuutta."
Oikeastaan se teki ne de facto liittolaisiksi tai vähintään ainakin kanssasotijoiksi.
"Syytä pitää termit selvinä eikä käytellä propaganda- ja harhautusmielessä ihan miten sattuu."
No, harhautukset ovat teille trolleille varmasti paljon tutumpia asioita.
"Suomikin pyysi apua Talvisodan alettua mistä tahansa mutta ei se liittolaisuutta tarkoittanut."
Taistelivatko nämä missä tahansan armeijat sitten yhdessä suomalaisten puolella talvisodassa?
Norja ja Tanska ei ole Skandivanavia vaan vain osa sitä.
Taitavat olla kato aik jämpti iso osa, eiks njääs. Saamelaisten alueet ei ainakaan kuulu Skandinaviaan.
"Saamelaisten alueet ei ainakaan kuulu Skandinaviaan."
Nehän ovat osa Ruotsia, Norjaa ja Suomea. Riittää niitä Venäjällekin.
-----Puolaa uhkasi vain Saksa.-----
Tähän asti on selitetty miten bolsuhallinto uhkasi KAIKKIA naapureitaan kaiken aikaa. Ei kai siinä tilanteessa tarvinnut maita erikseen nimeltä luetella. Mutta nytkö sekin opetus on jo muutettu vai oliko Puola poikkeus. Bolsuhallinto uhkasi kaikkia muita naapureitaan paitsi ei Puolaa.
Kerro, missä yhteydessä NL vaati Puolalta alueita?
Toisekseen, lännen politiikkaan kuului vain Saksan valtausten hillitseminen. Voimat eivät riittäneet toisen diktatuurin uhmailuun.
Onko huttulan edelleen katkera todeta NL:n olleen samanlainen kuin Saksa?
Brittien ja Ranskan olisi tullut julistaa sota myös Neuvostoliitolle joka hyökkäsi 17.9.1939 Saksan kaverina Puolaan. Puhuisivat nyt venäläiset sujuvaa englantia ja Stalin olisi hirtetty Nürnbergin oikeudenkäynnissä sotarikollisena Molotovin kanssa.
Ei kai ne yhtä tyhmiä olleet kuin sinä.
Brittien puolella niin olisi tapattanut armeijansa hölmöyttään ja jääräpäisyyttään Dunkerquessa turhaan ja ihmetellyt loppusodan ajan pelkkä heppi kourassaan että milläs ny soditaan. Kuten nyt teki Saksan puolella Stalingradissa.
Viisas maa ei ala sotaa jos ei ole armeijaa. Mieti sitä.
Tällaisia maita olivat Luxemburg, Tanska ja Norja. Sotaan ne joutuivat kuitenkin.
Et siis lukenut tekstiä johon vastasit. Siinä lukee, että ei ALA sotaa.... Mainitsemasi maat eivät ALKANEET sotaa, Saksa aloitti. Mutta Britannia aloitti sodan Saksaa vastaan, siitä ei pääse mihinkään.
-----ja ihmetellyt loppusodan ajan pelkkä heppi kourassaan -----
Kyllä se britin sota oli vähän tuollaista hepin kanssa ihmettelyä sodan loppuun asti. Sotilaallinen kääpiö se oli.
sivussa britit kyllä sattuivat voittamaan sodan.
Saksa. Sitä vastan taisteli ensimmäisenä Puola.
Englanti ja Ranska julistivat Saksalle sodan samana päivänä.
Briteillä oli suuri laivasto, keskikokoiset ilmavoimat ja pieni maa-armeija. Ne vastasivat brittien noudattamaa strategiaa.
Kaikenkarvaiset kolpakkostrategit paasaavat aina Saksan kuvitellusta ylivoimasta lännessä vaikka niin ei ollut. Voimat olivat ihan tasoissa.
Jos vertailukohtia ylivoimasta halutaan hakea niin katsottakoon mitä olivat voimasuhteet Normandiassa kesällä -44. Lännen ylivoima kaikessa oli niin massiivinen, että ei löydy oikein lukujakaan sitä ilmaisemaan mutta silti saku piti puolensa hyvällä menestyksellä yli 2 kk. Siinä on sotimisen mallia brittiluuserien ihailijoille näin ensi alkuun.
Normandiakin ratkesi siksi kun amerikkalaisilla oli aluetta mitä käyttäen koukata sakun taakse. P-Ranskassa ei saku voinut koukata selustaan kun meri oli vastassa eli meri oli Englannin ystävä ja puolustaja. Alueen pienuuden takia ei Saksa voinut käyttää parasta valttiaan eli liikuntasodalla selustaan etenemistä mikä usein unohdetaan. P-Ranskassa sodittiin vanhanaikaista sotaa mikä suosi liittoutuneita tavattomasti.
Viime sodassahan yleinen laskutapa oli se, että onnistunut hyökkäys vaatii 2-3 kertaisen ylivoiman joten brittiläis-ranskalaisten olisi pitänyt pärjätä vallan mainiosti. Johdossa se vika oli ja oli tosin miehistössäkin, taistelutahto puuttui mikä ilmeni myöhemminkin monessa eri yhteydessä.
Kyllähän saksalaiset Normandiassa yrittivät ajaa panssareillaan rannikolle mutta hyvien lentokelien myötä liittoutuneiden ylivoimaiset ilmavoimat pysäyttivät liikkeen kerta toisensa jälkeen.
Lopulta Hitlerin sakin hyökkäysvoima ehtyi ja Patton pääsi läpimurtoon.
Jos saksalainen suihkuhävittäjäjän kehitystä ei olisi välillä keskeytetty olisi sota saattanut jatkua vuodenkin pitempään.
Saksan ylivoima oli laadussa, aloitteessa ja yllätyksessä. Painopisteissä oli aina myös määrällinen ylivoima.
Ilmavoimat olivat lukumääräisestikin vahvemmat kuin vastustajilla yhteensä.
Hollannin ja Belgian nopeat antautumiset ja Ranskan joukkojen heikko taisteluhalu toivat Saksalle nopeasti myös määrällisen ylivoiman.
Normandiassa -44 lännellä oli ilma- ja materiaaliylivoima.
"--mutta silti saku piti puolensa hyvällä menestyksellä yli 2 kk. "
Ei todellakaan. Tappiot olivat raskaat ja sillanpää laajeni joka päivä.
"P-Ranskassa ei saku voinut koukata selustaan kun meri oli vastassa eli meri oli Englannin ystävä ja puolustaja. Alueen pienuuden takia ei Saksa voinut käyttää parasta valttiaan eli liikuntasodalla selustaan etenemistä mikä usein unohdetaan. P-Ranskassa sodittiin vanhanaikaista sotaa mikä suosi liittoutuneita tavattomasti."
On taas suoranaista valetta. Merelle oli Ardenneilta noin 300 km linnuntietä. Kyllä. siinä oli tilaa myös koukkailla. Koko hyökkäys Kanaalille oli itse asiassa samalla laajamittainen koukkaus, koska se suuntautui läpimurron jälkeen sivustaan ja selustaan kääntyen ilmansuuntanakin lännestä lähes pohjoiseen.
Abbevillen ja Calaisin välillä oli rannikkoa 23.5. hallussa lähes 100 km. Brittien sivusta ja selustaa uhattiin lännestä ja pohjoisesta.
Sotaa käytiin tavalla, jossa ei ollut mitään vanhanaikaista. Ranska mm. yritti ryhmittää joukkojaan rautatiekuljetuksin, mutta stukat murskasivat yrityksen.
Saksalaiset pystyivät koko ajan suuntamaan painopisteisiin riittävän ylivoiman. Nopeasti muuttuvissa tilanteissa lännen johtamisjärjestelmä menetti kokonaan otteensa.
Jos yrittää kirjoittaa sotahistoriaa uusiksi, olisi hyvä ensin hieman perehtyä todellisiin tapahtumiin. Nyt nämä onnettomat kuvittelut menevät vitsin puolelle kerran toisensa jälkeen.
"Lännen ylivoima kaikessa oli niin massiivinen, että ei löydy oikein lukujakaan..."
Tai sitten eräs ei vain ole löytänyt lukuja, mikä on todennäköisempi selitys...
Muuten liittoutuneiden joukkojen miesylivoima saksalaisiin nähden edes ennen läpimurtoa oli "vain" noin 1,7/1,8 kertainen, joten heidän onnistuneen hyökkäyksensä ei olisi pitänyt onnistua ns. "yleisen laskutavan" mukaan.
"...sitä ilmaisemaan mutta silti saku piti puolensa hyvällä menestyksellä yli 2 kk."
Oliko heidän rintamansa romahtaminen sitten hyvää menestystä? Siinä tapauksessa ranskalaiset saavuttivat myös valtavan menestyksen 1940...
"Siinä on sotimisen mallia brittiluuserien ihailijoille näin ensi alkuun."
Sillä mallilla he eivät olisi voittaneet taisteluakaan.
"Normandiakin ratkesi siksi kun amerikkalaisilla oli aluetta mitä käyttäen koukata sakun taakse."
Oikeastaan se koukkaus täytyi suorittaa saksalaisen armeijan läpi, jotta liittoutuneet saivat tilaa reserviensä lähettämiseksi taisteluun.
"Kyllähän saksalaiset Normandiassa yrittivät ajaa panssareillaan rannikolle mutta hyvien lentokelien myötä liittoutuneiden ylivoimaiset ilmavoimat pysäyttivät liikkeen kerta toisensa jälkeen."
Puhumattakaan liittoutuneiden maavoimista, jotka lopultakin pysäyttivät aina saksalaisten panssarit...
"Lopulta Hitlerin sakin hyökkäysvoima ehtyi ja Patton pääsi läpimurtoon."
Tosin Pattonin armeija oikeastaan vain hyödynsi Bradleyn armeijan saavuttamaa läpimurtoa. Ei sinänsä, että siinä olisi mitään huonoa.
-----Tai sitten eräs ei vain ole löytänyt lukuja, mikä on todennäköisempi selitys---
Jos sinä löydät luvut niin millä luvulla kuvaisit lännen ilmaylivoimaa. Tai toisena lukuna mereltä ampuneitten sotalaivojen tykistövoimaa. Anna lukuja kun olet niin viisas !
-----Ilmavoimat olivat lukumääräisestikin vahvemmat kuin vastustajilla yhteensä---
Ei tuo vielä riitä, ylivoiman absoluuttinen lukumäärä ja koneitten laatu ratkaisee. Vaikka sakuilla olikin ylivoimaa oli se ylivoima lukumäärältään sekä laadultaan niin pieni, että ei sillä olisi taisteluhaluista armeijaa tuhottu. Koneet olivat v. 1940 aika tehottomia sodan loppuvaiheen rakkineisiin verrattuina.
laadullisesti täysin ylivoimainen Espanjan sodan sekä Puolan sotaretkien perusteella.
Ranskan Moranet ja Englannin Hurricanet olivat ominaisuuksiltaan ja aseistukseltaan heikompia kuin Me-109.. Saksalaisten taktiikka oli ylivoimainen.
He olivat lisäksi kehittäneet maavoimien tukemisen huippuunsa, mikä selitti osaltaan nopean etenemisen.
"Vaikka sakuilla olikin ylivoimaa oli se ylivoima lukumäärältään sekä laadultaan niin pieni, että ei sillä olisi taisteluhaluista armeijaa tuhottu."
Kunhan höpiset. Lufwaffe otti yliotteen heti ensi päivästä. Sama koski panssarijoukkoja. Saksalaisten osalta tilanne lisäksi parani päivä päivältä.
"Koneet olivat v. 1940 aika tehottomia sodan loppuvaiheen rakkineisiin verrattuina. "
No, ei tosiaankaan. Ja lisäksi -40 ei sotilailla ollut vertailukohtaa tulevaisuuteen. He elivät vastustajan ilmaterrorin alla.
Mikä muuten estää sinuakaan perehtymästä sotaretken faktoihin?
"Jos sinä löydät luvut niin millä luvulla kuvaisit lännen ilmaylivoimaa."
Miten olisi luku: 1
"Tai toisena lukuna mereltä ampuneitten sotalaivojen tykistövoimaa."
Kokeillaan tähän lukua: 2
"Anna lukuja kun olet niin viisas !"
Ole hyvä! Toivottavasti oli hyviä lukuja.
Siis ilmavoimat olivat tasoissa ja taistelulaivoja oli liittoutuneilla vain kaksinkertainen määrä merellä ampumassa maalle mitä Saksalla oli. Menikö keskenkasvuiselle jauhot suuhun kun olisi pitänyt alkaa vastaamaan huuteluunsa. Siltä nuo luvut ainakin näyttävät.
Tai sitten tarkoitat, että suhde oli 1:0 ja 2:0 mikä antaa kummassakin tapauksessa suhteeksi ääretön. Se lienee lähinnä oikeata suhdetta mutta sakupa ei siltikään lähtenyt juoksulaukkaan kuten britti teki. Ilmankos Englannnissa on aina ollut melkoisen hyviä keskipitkäinmatkain juoksijoita. Isät harjoittelivat Ranskassa ja P-Afrikassa. Singaporessa tehtiin tiettävästi ME lajissa "kädet ylös vie".
-----Oliko heidän rintamansa romahtaminen sitten hyvää menestystä? -----
Sellaista ylivoimaa vastaan taistelu yli 2 kk on aina menestys. Kuten oli menestys Talvisotakin siltikin vaikka se lopulta hävittiin.
Mitähän varten Britannia julisti sodan ja meni armeijoineen mantereelle hosumaan jos jo ennakkoon tiesi, että ei siitä mitään tule. Että Saksa tulee olemaan TÄYSIN ylivoimainen ja meidän on häivyttävä kiireen vilkkaa jos Saksa hyökkääkin meidän joukkojamme vastaan. Aika hullua.
Kuvitteliko Britannian johto syksyllä -39 todellakin, että Saksa sotii vain Ranskaa vastaan ja antaa Britannian joukkojen makailla rauhassa jossain sivustalla? Vai oliko vain tärkeää saada lännessä aikaan sota, jonka Ranska sitten hoitaa sillä aikaa kun Britannia valmistautuu. Churchill itse on sanonut, että sodan syttyessä ei tiedetty viekö Britannian saaminen valmiiksi suursotaan 24 vaiko 48 kuukautta. Syksystä edes seuraavaan kevääseen ei oikein täytä tätä ehtoa.
"Siis ilmavoimat olivat tasoissa ja taistelulaivoja oli liittoutuneilla vain kaksinkertainen määrä merellä ampumassa maalle mitä Saksalla oli."
- Ei ole niin hyvää parodiaa, että joku ei ottaisi sitä tosissaan
"Menikö keskenkasvuiselle jauhot suuhun kun olisi pitänyt alkaa vastaamaan huuteluunsa."
No, menikö sinulla?
"Tai sitten tarkoitat..."
Olen samaa mieltä, kuinka sinä tietäisit?
"....että suhde oli 1:0 ja 2:0 mikä antaa kummassakin tapauksessa suhteeksi ääretön. Se lienee lähinnä oikeata suhdetta..."
Vau, liittoutuneet siis pystyivät rikkomaan fysiikan lakeja, hämmästyttävää.
"...mutta sakupa ei siltikään lähtenyt juoksulaukkaan..."
Lähtiväthän he ja niin kiireellä, että iso määrä joukkoja ja kalustoa ei edes ehtinyt mukaan.
"...kuten britti teki."
Britit ja muut liitoutuneethan saksalaisia juuri juoksuttivat koko matkan kotiin.
"Ilmankos Englannnissa on aina ollut melkoisen hyviä keskipitkäinmatkain juoksijoita. Isät harjoittelivat Ranskassa ja P-Afrikassa."
Tosin lujaa saivat mennäkin pysyäkseen perässä kun Rommelin armeijan jäännökset pötkivät pakoon yhdessä historian pisimmistä ja nopeimmista perääntymisistä :)
"Singaporessa tehtiin tiettävästi ME lajissa "kädet ylös vie"."
Ikävä kyllä sekä saksalaiset ja italialaiset ohittivat sen saavutuksen heiluttaessaan valkoista lippua Tunisiassa :)
"Sellaista ylivoimaa vastaan taistelu yli 2 kk on aina menestys."
Siinä tapauksessa puolalaisten menestys -39 oli vielä paljon suurempi.
erittäin vaativa sotatoimi. Normandiassa meni valtavasti aikaa lisäjoukkojen tuomiseen, sillanpään laajentamiseen ja huollon järjestämiseen.
Lisäksi Saksan panssarijoukot olivat laadullisesti ylivoimaisia.
Sitten hyökättiin ja sakemannien rintama murskattiin nopeasti.
Vertailua Talvisotaan voi tehdä vain typerys.
Ei näy faktat kelpaavan M-E:llekään. Vääristelyn asiantuntijaksi hän kyllä kelpaa.
Neukku säilytti Leningradin luona Oranienbaumin sillanpään Wehrmachtin silmien edessä pienillä joukoilla. Kyllä suurvallan eli Iso-Britannian olisi pitänyt resursseillaan kyetä pitämään sillanpää mantereella. Tarjota ainakin kuukausien ajan kova vastarinta. Pako heti muut hyljäten oli petturuutta ja pelkuruutta.
"Pako heti muut hyljäten oli petturuutta ja pelkuruutta."
Kuinka voit tietää ettei se ollut siirtymistä järkevämpään paikkaan? Tuossa Antwerpen-keskustelussa sain tietää, että paikallisen varuskunnan antautuminen olikin oikeastaan taitava sotajuoni, joka on jäänyt maailmalta huomaamatta:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16136787/talvisota-oli-neuvostoliiolle-hapeallinen-arvovaltatappio
"...ei se luhistunut vaan joukot siirrettiin harkitusti järkevämpään paikkaan."
Hm, voisiko Flanderin evakuoiminen olla versio siitä?
///MeAgaln
"...ei se luhistunut vaan joukot siirrettiin harkitusti järkevämpään paikkaan."
Hm, voisiko Flanderin evakuoiminen olla versio siitä?
Olet paljon tyhmempi kuin tiesinkään. Englannin pako 1940 hyödytti Saksaa eli kaikkien vihollista. Joukkojen siirto Antwerpenista sataman vesireitin varrelle sen sijaan hyödytti Saksaa itseään. Miten joku voi olla noin typerä, että pitää niitä samanarvoisina rinnastaen ne yks'yhteen. Puolustajan tekemä joukkojen siirto älykkäämpään paikkaan on järkiteko.
Pako jättäen liittolaisensa jonka on ensin houkutellut sotaan mukaan on katalaakin katalampi petos. Ilmankos De Gaulle oli katkera Britannialle niin, ettei valtakautenaan päästänyt sitä Euroopan Yhteisöihin.
"Englannin pako 1940 hyödytti Saksaa eli kaikkien vihollista."
Ai, niin suunnitelmassasi oli, että vastustajan vankileirien täyttäminen uuvuttaa hänen nopeampaa, kuten Antwerpenissä kävi? Tämä uusi oppi kyllä ihan häikäisee ;)
"Joukkojen siirto Antwerpenista sataman vesireitin varrelle sen sijaan hyödytti Saksaa itseään."
Miten se varuskunta sitten pääsi vesireitin varrelle kun pääosa miehistöstä kuitenkin marssi ennemmin brittien vankileiriin?
"Miten joku voi olla noin typerä, että pitää niitä samanarvoisina rinnastaen ne yks'yhteen."
Eli siirtoarmeijan olisi vähintään pitänyt antautua saksalaisille Flanderin motissa yltääkseen vastaavaan suoritukseen?
"Puolustajan tekemä joukkojen siirto älykkäämpään paikkaan on järkiteko. "
No, tietyssä mielessä yksilön kohdalla vankileiri epäilemättä oli mieluisampi kun heidän ei tarvinnut maata tulva-alueilla kuolemassa tuomittuina toivottomaan tehtävään ;)
"Pako jättäen liittolaisensa..."
Niitä liittolaisia kuljetettiin vielä kesäkuun loppuun saakka varta vasten järjestetyillä kyydeillä Britanniaan ;)
"Ilmankos De Gaulle oli katkera Britannialle niin, ettei valtakautenaan päästänyt sitä Euroopan Yhteisöihin."
Toivottavasti tuo Antwerpenin juttu ei katkeroittanut sinua sentään? Olisi tosi ikävää jos saisit patteja myönnettyäsi supergermaaniesi hävinneen alivoimaiselle viholliselle ;)
PS. Sinä lupasit itärintamalta vähintään kymmenen samanlaista tapausta joskus viime viikosta muistaakseni. MIten hyvin se etenee?
///MeAgaln
Britit, ranskalaiset, puolalaiset... kiväärit jontkaan ja pylly ja kädet pystyssä antautumaan!