Tuo puoliso pitää maailman tärkeimpänä asiana vessapaperirullan asetustapaa siihen telineeseen. Se haluaisi asettaa sen väärinpäin. Mitä teen? Sanonko sille, että lusikat pitää jakaa, jotta rullan saa haluamallaan tavalla siihen.
Vai asennanko kaksi telinettä? Olen nähnyt käsipyyhetelineitä vessapaperirullille. Lieneekä noissa ollut tarkoitus, jotta siinä voi olla kaksi rullaa eri päin?
Vai asennanko kaksi telinettä? Olen nähnyt käsipyyhetelineitä vessapaperirullille. Lieneekä noissa ollut tarkoitus, jotta siinä voi olla kaksi rullaa eri päin?
Vastaukset 38
Vanhimmat
Tai sitten hankit elämän.
Tarkoitato eri elämän?
Mulla ainakin on sellainen rullateline jossa ei voi laittaa kuin oikein päin koska siinä päällä on sellainen jousikuormitteinen läppä,jos laittaa rullan väärinpäin niin että paperin pää on seinän puolella se ei pyöri.
Tämän pidikkeen keksijä on ollut pirullinen. Se on pakottanut valitsemaan oikean ja väärän kesken. Jos olisi oikein viimeisen päälle kiero, voisi tuollaiseen telineeseen kääntää rullan väärin päin session jälkeen.
Voisi myös ottaa kaksinkertaisesta sen toisen kerroksen kierroksella eteenpäin. Siinä olisi järjen jättiläisillä ihmettelemistä kun reiät ei osu kohdalleen.
Design-teline on helposti tehtävissä niin, että oikeaan suuntaan käytettäessä rulla pysyy ja väärään suuntaan käytettäessä rulla putoaa. Viileintä hottia paksapaperirintamalla olisi tämä.
Paperirulla on vain siinä vaiheessa elämän suurin asia kun se puuttuu ja istut jo pöntöllä.
AP, sinun kannattaa katsoa WC-paperien pakkauksesta, että oletteko ostaneet vasemmalle tai oikealle auki rullaantuvaa paperia. Vaimoni osti pakkauksen vasenkäytisiä rullia ja jouduttiin jokunen viikko laittamaan niitä väärinpäin telineeseen... jolloin ne siis rullautui oikeinpäin.
On teilläkin on ongelma. Tee ittelles oma teline vessapaperille niin homma ratkeaa.
Telineen voi asentaa myös pystyyn, jolloin täytyy tietysti pohtia entistäkin tarkemmin sitä, onko ostettu paperi vasemmalle vai oikealle rullautuvaa, ts. vasen- vai oikeavierteistä.
No jos se sille on maailman suurin asia ja sulle pieni, niin laitat sen niinkun se haluaa, ja pidät turpasi kiinni ja suhteesi kasassa.
Jos suhteessa ei tommosista asioista pääse yli, kannattaa kasvaa parisen kymmentä vuotta lisää ja sitten kokeilla uudelleen.
Et ole käytännöllinen vaan pilkunnu**ija ja kun kaksi pilkunnu**ijaa päätyy yhteen ja ne ei ole samaa mieltä kaikesta, ne myös päätyy eroon.
Voitte todeta tämän myös toisillenne ääneen, että te ette tule selviämään yhtään mistään koska ette selviä tosta. Se kuka rullan vaihtaa, päättää miten päin se on ja se siitä.
Vessaan mennessäni vaihdan paperin puolta, ja toinen vaihtaa sen takaisin mieleisekseen. Tämä tapa on tullut itsestään, siis asiasta ei olla puhuttu, eikä se kiristä kummankaan hammasta. Yleensä rulla jää kylläkin ajan mittaan niin kuin olen sen itse asettanut :)
Jos asia on teille ratkaiseva suhteen jatkuvuuden kannalta, voisiko tehdä niin, että molemmat vaihtavat tullessaan paperin oman halunsa mukaan, tai viimeistään siinä pöntöllä isutuessa ennen paperin ulos vetämistä..
Miten kauan olette menneet tuota vaihtamista?
Minä taisin alussa kääntää pari kertaa rullan oikein päin ja niin se jäi. Mutta nyt 35 vee jälkeen puoliso hieman ärsyyntyi jostain muusta käytännöllisestä asiasta ja muistutti siitä että rullakin pitää olla minun mieleisesti niin päin kuin se on ollut 35 vee. Olisi se voinut sen ottaa puheeksi perheneuvojalla muutama vuosi sitten. Olisimme sitten pohtineet sitä miten se hiertää jaksamista perheessä. Mistä minä olisin voinut tietää että tuollaista asiaa on 35 vee haudottu.
Minä kääntäisin takaisin oikein päin niin kauan että mies oppisi.
Periaatteet ovat tärkeitä, ajattelin monesti siinä vaiheessa kun alkaa kauhea selittely miksi on oikeassa, suhde on jo karilla.
Pahinta kun mies alkoi mennä muualla opittua, mitä hän odottaa.
Käytännön ratkaisut auttavat, mies alkoi aamulla jo nalkuttaa vaikka en ollut vielä herännyt, nostin nojatuolin pois makkarista.
Minä siis käänsin kaksi kertaa ja unohdin koko homman vuosikymmeniksi. Mistä minä olisin voinut tietää että kyse ei ollut oppimisesta vaan asian jäämisestä haudottavaksi? Kyllä avioliittokoulua tarvittaisiin ettei tällaisia mokia tehtäisi heti alussa. Olisi voitu ottaa vaikka vuorovuodet. Väärän rullan vuosi olisi pariton ja oikean rullan vuosi parillinen. Ei tässä vaiheessa enää voi tuollaisia ehdottaa.
Mikä siinä väärin päin asettamisessa on pohjimmainen idea? Minusta käytännöllisyys ratkaisee.
Tämä lienee sama asia kuin eniten tarvittujen kamojen sijoittelu alakaapin peränurkkaan ja lusikkalaatikko alimmaksi.
Vessapaperi on sisustusasia. Tee kompromissi ja osta paperia, jossa kirjoitusta ta kuvia, vaikka se seteli. Näin poistuu asetteluongelma. Niin tai vielä parempi. Entä sellainen ravintoloisen vessasta tuttu annostelijateline. ;)
Hlvetti... kai nyt kaikki oikeasti ymmärtää, että tämä on järjeltään ihan pimeä stringi... Niinkuin kenellekään oikealla ihmisellä voisi olla ongelma siitä, että onko vessapaperirulla laitettu telineeseen näinpäin tai noinpäin??
Voi hevonvttu sentään että on ihmisillä ongelmat.
Tajuaakohan AP sen, että ihmisillä on ihan oikeita ongelmia elämissään??
WC-rullan suunta my ass....
Nokun se tuli esille kuin puskista eilen 35 vee jälkeen. En tiennyt sellaista ongelmaa olevankaan. Ajattelin vaan täätä kysäistä mitä teen kun on niin outo olo. Onko tuo kenties suurin ongelma, johon olen syyllinen eli olen tietämättäni ollut tajuamatta, että synnytin suhteen tuhon kipinän 35 vee sitten kääntämällä rullan pari kertaa oikein päin. Vai onko tuo oire jostain isommasta...vai vielä pienemmästä ongelmasta?
Nyt kun muistelen, niin seurusteluaikoina kuulin jotain puolison kotona puhuttavan vessapaperirullasta. Olin siellä kääntänyt rullan oikein päin. Herrajjumala sentään. Nyt tuli ikimuistoinen itsenäisyyspäivä. Noin vanha juttu pulpahti...puskista. Miten tästä eteenpäin?
Totuus: Mies ei anna koskaan anteeksi mutta unohtaa. Nainen antaa aina anteeksi muttei unohda koskaan.
Totuus, mies ja nainen ovat siinä tapauksessa täydellisiä idiootteja molemmat, koska ainoa keino selvitä parisuhteessa on sekä antaa anteeksi että unohtaa.
Jos viilaat sitä pilkkua samalla tarmolla joka asiassa ja nytkin hokemasta päästyäsi hoet miten OIKEIN päin olet rullan laittanut (TOISINpäin, et oikeinpäin), niin voit olla aivan 100% varma, että kyse on takuulla kaikesta isommastakin.
Takuulla ei tuolla luonteella ole isoin asia, eikä varmasti pieninkään, siitä voit olla aivan varma.
Jos olette molemmat samanluontoisia, tilanne on vielä pahempi.
Puoliso vetää myös autosta käsijarrun aina päälle parkissa. Tasaisella. Automaatista. Jos sitten lainaan sen autoa, joudun aina kyttäämään sen käsijarrun. Tuo riepoo. Olisin ottanut tuon puheeksi perheneuvolassa vastapainoksi sen rullajutun kanssa. Aivan varmasti, jos olisi tullut puheeksi.
Tietenkin käsijarru laitetaan AINA päälle, kun auto on pysähdyksissä.
Et ole sen kummoisempi kuin puolisosikaan, jos samanlainen pilkunnussinta ottaa pattiin.
Siis automaatissa käsijarru tasamaalla?? Herää tampio!
Ei paperia ollenkaan vaan käsisuihku ja jokaiselle pikkupyyhkeet pikkunaulakkoon. Ongelma ratkaistu :)
Eikä.. Riiteleekö jotku ihan oikeesti tästä asiasta tosissaan? :D Rulla pöydän kulmalle ja kukin rullaa mihin suuntaan tahtoo, ongelma ratkastu.
No tuo puoliso yritti riitaa. Minä nyt en ole virkannut asiaan mitään. Kunhan täällä ihmettelen hämilläni. Pitäisikö asia ottaa puheeksi uudelleen? Alkaa veulaamaan sillä? Vai antaako olla? Vai käännänkö rullat toisinpäin seuraaviksi vuosikymmeniksi? En aio kuitenkaan suostua tuollaisesta riitelemään.
Vai pitäisikö sittenkin? On vaan niin paljon isompaa huolehdittavaa ja huolta kaiken aikaa ettei viitsisi.
Samassa ajassa, minkä olet täällä netissä viettänyt, olisit jo selvittänyt paperipulman puolisosi kanssa.
Pienistä puhumattomista pulmista syntyy suuria murheita ajan kanssa. Tietenkin asia on puhuttava, koska se selkeästi vaivaa sinuakin.
No vaivaahan se. Mutta olenkin tulossa ulos kaapista. Olen löytämässä itseni. Tämä on pieni askel minulle, mutta suuri ihmiskunnalle. Alan seurailla mitä kaikkea pientä on kertynyt syntisäkkiin 35 vee aikana puolin ja toisin.
Nyt on 2-0 minun hyväkseni. Minä tiedän miten vessapaperirulla on oikein päin ja vetäistäänkö automaatin käsijarru tasamaalla piukeaksi.
Mitähän seuraavaksi. Keraamiset veitset. Se käytti 80 euron keraamista veistä ruuvarina. Ei siitä enempää. Oli itse saanut sen lahjaksi. Mutta huomasin että on käytetty ruuvarina.
Ja en. En ehdi enkä halua keskustella rullasta. Käännän ne piruuttani väärin päin tästä lähtien. Onko kuvallisissa myös tekstiä? Se teksti on varmasti niin päin, että sitä voi lukea kunnolla kun rulla on oikein päin. Siinä voisi lukea niin, että mikäli tekstiä on hankala lukea, on rulla tasan väärinpäin.
Ja hakkasi se sillä keraamisella jäistä lihanpalaakin. Eli on kärjestä poikki ja terästä puuttuu puolen sentin paloja. Omapa on veitsensä. Ei se teräväkään ollut kuin muutaman päivän. Itse käytän räkärautaveitsiä. Sellaista kun pyyhkäisee puikkoon tai siihen keraamisen selkään niin on kuin teeveestä tuttu ihmeveitsi.
"Pienistä puhumattomista pulmista syntyy suuria murheita ajan kanssa. Tietenkin asia on puhuttava, koska se selkeästi vaivaa sinuakin. "
Ehkä jutut olisivat toisin, jos heti alussa olisi tällaisia pikkuasioita vatvottu parisuhdeongelmana. Mutta kun oli kolme lasta kasvatettavana, lamavuodet yrittäjänä, talo rakennettava ja kaikenlaista hässäkkää luottamushommissa. Ei tuollaisiin ollut kertakaikkiaan ymmärrystä hoksaamiseen asti. Tuollaisista olisi pitänyt heti alussa tajuta tehdä asioita eikä olla tajuamatta 35 vuotta? On kyllä toivomista tuossa vastapuolessakin. Sillä olisi ollut mahdollisuus kirjoittaa vaikka kirja asiasta eri puolilta lähestyen. Joku oppikirja narsistien uhreille. Mutta nythän on pitempi kokemus tästä asiasta molemmilla. Jospa me molemmat alamme kirjoittaa kirjaa rullasta omasta näkökulmasta kumpikin. Kirjoittaminen vapauttaa. Uskallanko ottaa puheeksi?
Nyt huomasin juuri uuden parisuhdeongelman. Sillä on tapan paiskata hanat kiinni aika lujaa. Jos olisi kerrostaloputket, niin aina paukahtaisi, mutta kun on muoviputket laatan alla niin ei kolahda. Ei hanoja saa paiskoa. 3-0.
Nythän näitä alkaa syntyä.
Kun silitän paitani ei siinä mene kuin pari minuuttia. Ei paidasta tarvitse silittää kuin näkyvät osat. (Nyt tulin paljastaneeksi sukupuolen, eli paskat äijäthän käyttää silitettäviä paitoja). Tuo vastapuoli silittää ne kokonaan. Aivan turhaa ajan tuhlausta. 4-0.
Kun linkoan lumia, tuo saattaa touhuta kolan kanssa siinä samalla. Ottaa kolot. Mutta ei tajua jättää sitä tavaraa lingon reitille vaan kuskaa penkkaan. Ja tuon asian olen sanonut, jotta ei tarvitse kuskata. Riittää että saa koloista pois. Linko hoitaa homman loppuun. Eli on tässä keskusteltukin parisuhdeongelmista. Ei vain mene perille. kolalla ei kannata kuljettaa lumia kuin lingon reitille. 5-0.
Tosin minä teen aivan hullua juttua sen lingon kanssa eli en ole normaali ja tiedän sen. Linkoan pihaliittymästä 10 m suuntaansa vaikka kunnan aura hoitaa sen tien. Sairas kuvitelma on ollut, että se kunnan aura ei saa niin paljon penkkaa syntymään siihen liittymään. Mutta kyllä se saa kun on kääntyvät aurat. Se on oppinut ottamaan tavaraa mukaan sieltä kauempaa ja vähän kääntää. Metrin penkka tulee tyhjästä helposti. Vaikka ei tuollainen penkka paljon haittaa linkohommissa. Vessapaperirullan parisuhdeongelma on oikeasti paljon laajempi, kuin se ensin näyttää.
Höyry- joku vekotin jolla voi silittää verhojakin ripustettuna, sitten ei haittaa.
Kun silittää on annettava kuivua hetken, paidat eivät rypisty niin helposti.
Tuttu nainen selitti myös miehelleen on helpompaa kun mies riisuu kengät jo eteisessä kuin että nainen siivoaa kuraa. Mies vastasi kyllä sinulla on aikaa koska olet kotirouva.
Kädenvääntö jatkui koko heidän avioliittonsa ajan, jota lähipiiri kauhuissaan seurasi.
Välillä mies lakkasi puhumasta.
Totta kai miestäkin välillä puolustettiin kun vaimo ei ikinä unohtanut kokemaansa sortoa, mies ei kuulemma tehnyt mitään kotitöitä. Sattumalta näin kun he olivat pyykillä ja mies ripusti kuivumaan. En voinut olla sanomatta, nainen nolostui.
Ja taas. Puoliso teki pajuista jotain viritelmää jokunen viikko sitten. Pyysi palan styroksia ja tökkäsi siihen pystyyn puolitoistametrisiä pajuja. Erehdyin sanomaan jotta tökkää siihen pariton määrä niitä jotta pujottelu menee oikein. Tuli kauhea purkaus, jotta tietää itse paremmin. Menin nuolemaan haavojani jonnekin muualle. Oli tökännyt parillisen määrän ja niinhän ne alkoivat mennä samalle puolelle pujottelut. 6-0, mutta olisi pitänyt olla hiljaa.
Tuore tapaus. Piti hakea pari tikkiä kämmeneen eilen illalla kun puusorvin taltta karkasi. Pyysin puolison kuskiksi kun voi pyörtyä ratissa ja vuotikin aika hyvin. Ja sehän kaahasi mutkaista tietä. Sanoin jotta ei tässä kiire ole että on liukastakin. Ei ole kiva olla ojassa. Tuo sanoi jotta tasan 50 on mittarissa eli rajoitusten mukaan mennään. Yritin vielä jotta mentäisiin nyt vaan kelin mukaan. 7-0, kelin mukaan. Olisiko jossain naisten käyttöohje helposti saatavilla.
Appiukko ja anoppi kinasivat tällaisesta asiasta.
Sokeri oli loppu, anoppi siis lähti kauppaan, mutta ei muistanut kumpi, pala- vai hienosokeri.
Hän ei ostanut kumpaakaan.
Nyt muistui mieleen. Ostin porukkaloton 1/10 poikkeuksellisesti ruokakaupan kassalta. No eihän se kortti kelpaa luoton puolelta sitten. Eikä ollut käteistä eikä viitsinyt vinguttaa pankkikorttipuollella. Puoliso lupasi maksaa sen 2,6 euroa kun oli kolikoita. Sanoin jotta saat sen sitten voitosta takaisin. No tuohan sanoi jotta puolet pitää saada voitosta, johon sitten suostuinkin. Aika reilu. Sehän olisi saanut koko potinkin kun kokonaan maksoi. 7-1, antelias.
Melko antelias ja hyvän näköinen. 7-3