Muutoksia narsistisuhteen aikana tai jälkeen

samat havainnot.

Elämä muuttaa ihmistä enemmän kuin ihminen elämää.

Laittautuminen/pukeutuminen ei päde. Muut kyllä hyvin.
Tunnekylmyys ym. koska tuntui kuin olisin uponnut johonkin mustaan. Ei jaksanut, pystynyt kyennyt, mitään.
Hiuksia tosiaan lähti paljon!

Psykopaatti voi aiheuttaa uhrilleen ummetustakin. Kuulostaa kummalliselta, mutta sellaisen elämää kuivattava vaikutus lähipiirissä kuivattaa ilmeisesti suoletkin.. : ).

Olin alani rautainen asiantuntija, arvostettu, esimiestehtävissä, aikaansaava, kehittelijä. Minulla oli ystäviä ja ihmissuhteita. Mitä minusta tuli? Oli pakko lopettaa alalla, sillä minusta ei enää ollut siihen. Lamaannuin täysin, asiat vain tapahtuivat enkä enää kyennyt mihinkään.. Etäännyin kaikista ja kaikesta.

Nykyään teen hyvin yksinkertaisia töitä. Jaan lehtiä, siivoan. Eikä minusta taida olla enää niihinkään töihin. En vaan pärjää. Olen huono. En osaa. En muista. En usko itseeni, teen kuitenkin väärin. Minusta ei ole mihinkään. Jatkuva lamaantumisen tunne, kun pitäisi tehdä jotain. Hyydyn.

Vaikka siis olen jo päässyt narsistista eroon. Hän onnistui osoittamaan, miten arvoton olen. Kaikki muut ovat hyviä, minä olen surkean huono.

Vielä kun saisin itsearvostukseni ja -luottamukseni takaisin. Voiko se onnistua? Ymmärrän, etten saa entistä elämääni takaisin, mutta haluaisin edes pärjätä siinä missä nyt olen ilman jatkuvaa häpeän tunnetta huonommuudestani.

Lukiessani kirjoituksianne tunne suurta myötätuntoa teitä kohtaan vihaa narsistia kohtaan.

Tuo kaikki on niin tuttua. Mutta siitä voi selvitä, olen itse kiivennyt sieltä mutakuopasta ylös, monen takaisin luisumisen jälkeen.

Omaa selviyymistäni auttoi suuresti ystävät ja ennen kaikkea ammattiapu (omalla kohdallani psykoterapia). Narsistin ilkeät sanat eivät ole totuus, vaikka sellaiseksi se näyttäisikin muuttuvat kun tarpeeksi kauan joutuu sitä alistamista, syyttelýä ja panettelua kokemaan.

AInoa keino ulos tuosta on jättää narsisti koska narsisti ei tule koskaan muuttumaan. Ja niinä erittäin harvoina kertoina kun itse hakevat apua ja ehkä pystyvät jossain määrin hallitsemaan narsismiaan, kanssaeläjä tuhoaa oman elämänsä.

Olet edelleen sitä, mitä olit ennen narsisitin tapaamista, ja todennäköisesti vielä paljon enemmän kun pääset hänestä eroon. Älä usko valhetta totuutena. Ymmärrä, että sinun alistamisesi, manipuloimisesi, haukkumisesi yms. ovat narsistille keino pitää sairas maailmansa pystyssä. Hän tarvitsee sinua heikon egonsa ylläpitämiseen. Hänellä ei ole tervettä tunnemaailmaa, jossa rakkaus, välittäminen, vastavuoroisuus, ystävällisyys tai uskollisuus eläisi. Hän ei pysty tähän tunnetasolla (näytellä toki osaa tarvittaessa). Syyt ovat useimmiten lapsuuden perheessä, läheisen aikuisen narsismissa tai tunne-elämän vinoutuneisuudessa. Hän ei parane sinun rakkaudellasi tai huolenpidollasi. Hän ottaa ja imee kaiken sekä vaatii lisää -ilman kiitosta, arvostusta tai vastarakkautta.

On turha syyttää itseään siitä, että hairahtui narsistiin. Alussa on lähes mahdotonta (ilman aiempaa kokemusta) tunnistaa narsisti. Ja usein hän on kuin vastaus kaikkiin haaveisiisi....kunnes pikkuhiljaa, kerta kerralta psyykettäsi ja itsetuntoasi aletaan nakertamaan. Todennäköisesti toimit tässä kohtaa normaalin ihmisen tavoin: puolustat itseäsi mutta saat siitä suuren rangaistuksen (mykkäkoulu, eristäminen, panettelu...), yrität myös ymmärtää puolisoasi ja ennen kaikkea et halua luovuttaa helposti, sillä rakastat häntä ja teillä on ollut todella upeitakin hetkiä, joista et haluaisi luopua.

Elämä narsistin kanssa on erittäin stressaavaa ja voi johtaa masennukseen ja pahimmassa tapauksessa itsetuhoisuuteen. Suhde on tuhoava sekä psyykkisesti että fyysisesti. Väsymys, lamaannus ja muistamattomuus kertovat suuresta stressireaktiosta, jotka ajan mittaan väistyvät kyllä kun muistat pitää huolta itsestäsi ja perusasioista kuten riittävä uni, liikunta ja terveellinen ruoka (kulostaa ehkä kliseeltä, mutta ilman näitä on vaikeampi selvitä)

Itselleni yksi herättävimmistä kysymyksistä oli kun minulta kysyttiin että mitä sinä saat tuollaisesta suhteesta ja pyydettiin listaamaan hyvät ja huonot asiat. Eniten alussa ehkä auttoi se, että ymmärsin mitä narsismi on ja että se on sairaus. Sen jälkeen aloin yrittämään ymmärtää itseäni miksi olin ottanut vastaan sen kaiken epäoikeudenmukaisen käyttäytymisen (sylttytehdas on lapsuuden kodissani). Pikkuhiljaa ryhdyin keskittymään asioihin, joista nautin ja jotka tuottivat iloa minulle, löysin ystäväni uudelleen (narsistin kanssa ystävyyssuhteet jäivät lähes kokonaan) ja jatkoin itsetutkisteluani. Rehellisyys itseä kohtaan ja ymmärrys siitä, että minulla on täysi oikeus elämän perusasioihin auttoivat myös.

Se, että yksi sairas ihminen sanoo sinun olevan huono ei ole totuus, vaan valhe. Vaikka hän on saanut sinut uskomaan jollain tasolla huonommuuteesi, sen ei tarvitse olla kohtalosi. Entistä elämääsi et ehkä saa takaisin, mutta voit saada paremman. Älä usko sairaan ihmisen panetteluita, älä elä niiden mukaan. Kapinoi jokaista itseäsi vähättelevää ajatusta vastaan, älä anna narsistin voittaa ja tuhota elämääsi. Lähtötilanteesi on tässä päivässä ja pätevyydelläsi ponnistat kyllä eteen- ja ylöspäin. Pahin on takana kun olet päässyt hänestä eroon.

Kenties uusi on ollut valmiina odottamassa jonkin aikaa. On helppo mennä heti pyykkärin luo kun tarve tulee. Näinkin tiedän käyneen. Ohjailua kuin kaukosäätimellä puolin jos toisin. Näin narsisti.

Olen kokenut eläneeni kaksi vuotta ihmisen kanssa, joka näiden juttujen ja kirjoitusten perusteella vaikuttaa narsistilta. Hän ajoi toiminnallaan minut itsemurhan partaalle, jatkuva mitätöinti, syyllistäminen ja itsensä pois puhuminen loukkaavista tilanteista saivat minut uskomaan, että tunteissani ja käytöksessäni on paljon vikaa. Hän on manipuloinut vanhemmat puolelleen, kertonut heille minun yksityisiä asioita. Loppu tulema oli, että noin vuoden avioliiton jälkeen annoin hänelle nyrkkiä ja hän käänsi tämänkin täysin minun syykseni, laittoi isänsä soittamaan minulle hoitoon menosta ymym. Itki kotonaan krokotiilin kyyneleitä. Hän kykenee tietoisesti itkemään ja saamaan empatiat puolelleen. Samaa hän käyttänyt minua kohtaan olen tämän huomannut, kun hän kummasti rupeaa itkemään tilanteissa, jotka kohdistuva häneen eli pieninkin negatiivinen sana tai minun puolelta tunne. Muita tyylejä ovat, joko vihamielinen loukkaus, jolla hän on saanut minut hiljaiseksi, itku, omiin tunteisiin meneminen, samaa mieltä oleminen, vaikka asiassa olisi valehtelu takana, asiasta pois meneminen, muutoksen lupailu, uhkailu, painostaminen. Yhtäkään rakentavaa keskustelua ei ole käyty. Ne ovat lähinnä hajottaneet pääni. Olen sanonut hänelle , että tyylisi on hajota ja hallitse.

Tuntuu myös, kun olisin ollut loinen jolta on kaikki imetty kuiviin. Mutta täältä noustaan perkele.

Olen mies, jota on nöyryytetty, pidetty peli nappulana, minut on häpäisty läheisten silmissä. Kunnia on mennyt näiden nyrkki touhujen takia. Mielenterveyskin meni melkein. Arvet ovat syvät ja tunnen suunnatonta vihaa tätä ihmistä kohtaan. Oikeuden tajuun ei mene se, että minusta tehtiin syntipukki. Sain stigman naisen lyöjästä. Entä minuun kohdistunut henkinen väkivalta. Sitä ei kukaan tunnu tajuavan.

Riuhtaisin itseni tuosta paska touhusta irti, olen päättänyt elää elämäni yksin, yksikään ämmä tai mies, joka osoittaa noita merkkejä, ei minun lähelle tule, se on varma.


Hänelle olen sanonut, että minun sydäntä et koskaan enää saa. Loppuu lyöminen, kun ihminen vaihtuu. Ei tuollaista paskaa tartte kenenkään kestää stna.