Elikkäs olen 17v "mies"opiskelija. Kolmisen kuukautta sitten huomasin kun ruoka ei oikein maistu ja on etova olo koko ajan. Sitten mukaan tuli hengenahdistusta, sydämentykytystä ja unettomuutta, lopuksi ihan masennukselta tuntuva tila ja mitään ei saanut aikaiseksi. Lääkärit ei osanneet mitään tehdä kun ei verikokeissa näkynyt mitään epätavallista.
No kahden viikon kuluessa pahin meni ohi mutta siitä lähtien on ajoittain sellainen masentava/paha olo kuin tyhjästä, mitään syytä ei pitäisi olla.
Tähän päivään asti olen luullut olevani henkisesti sairas kunnes aloin lukemaan ihmisten kokemuksia kilpirauhaseen liittyvistä sairauksista. Hämmästyttävän moni oire tuntuisi sopivan omaan "taudinkuvaan" ja vaikka esimerkiksi aiemmin mitatut kilpirauhasarvot olivat kuulemma "viitearvoissa" niin silloinkin oireita voi ilmeisesti esiintyä. Pitäisikö mennä uudestaan lääkäriin jos testaisivat uudelleen? Luulen tosin vain että kukaan ei ota oireita vakavasti, kuten ei aikaisemminkaan. Onko täällä muita jolla on diagnosoitu jotain kilpirauhaseen liittyvää vaikka arvot näyttäisivät olevan "normaalit"?
Kaikista vastauksista olisi varmasti hyötyä!
No kahden viikon kuluessa pahin meni ohi mutta siitä lähtien on ajoittain sellainen masentava/paha olo kuin tyhjästä, mitään syytä ei pitäisi olla.
Tähän päivään asti olen luullut olevani henkisesti sairas kunnes aloin lukemaan ihmisten kokemuksia kilpirauhaseen liittyvistä sairauksista. Hämmästyttävän moni oire tuntuisi sopivan omaan "taudinkuvaan" ja vaikka esimerkiksi aiemmin mitatut kilpirauhasarvot olivat kuulemma "viitearvoissa" niin silloinkin oireita voi ilmeisesti esiintyä. Pitäisikö mennä uudestaan lääkäriin jos testaisivat uudelleen? Luulen tosin vain että kukaan ei ota oireita vakavasti, kuten ei aikaisemminkaan. Onko täällä muita jolla on diagnosoitu jotain kilpirauhaseen liittyvää vaikka arvot näyttäisivät olevan "normaalit"?
Kaikista vastauksista olisi varmasti hyötyä!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos kilpirauhas kokeet ovat normaalit niin lääkäri ei ota mitään kantaa.et saa mitään lääkkeitä
Tuon tietää nyt lapsikin. Olisin vain kysynyt neuvoa tähän tietämättömyyteen kun kuukausiin ei ole voinut elää normaalia elämää!
Etenkin arvauskeskuksissa kilpirauhasarvoja pidetään "normaalina", jos ne ovat viitearvojen sisällät (TSH 0-4,5 ja T4V 9-21). Endokrinologien mielestä paras TSH 1-2, joten siihen pitää pyrkiä. Vastaavasti T4V pitää olla ylimmässä kolmanneksessa, vähintään 16, jotta ei tarvita lääkitystä. Sain kilpirauhaslääkityksen, kun T4V oli alimmassa kolmanneksessa. Kolmas testi on T3V, mutta sitä ei mitata rutiininomaisesti. TPOAb ja TygAb ovat kilpirauhasen vasta-ainekokeita.
Pyydä lääkäriltäsi paperiversio kilpirauhaskokeista. Kysy lisää joko tässä keskustelussa tai kilpirauhaspalstalta. Teetä verikokeet uudestaan ja varaa aika yksityiselle endokrinologille, älä samalle lääkärille.
Onko se todellakin näin vaikeaa?
Potilaalla on jo "makkara kaulalla", ja silmät pullottavat päässä. Lääkäri tutkii. Tuloksena on paniikkihäiriö. Hoitona paperipussiin puhaltaminen!
http://areena.yle.fi/tv/2075681
Se on vaikeaa. Itse kärsin vajaatoiminnasta vuosia. Jossain vaiheessa kilpirauhaskokeet sitten otettiin. Vaikka arvot oli pielessä, lääkitystä ei aloitettu. (Lähetteen sain Jorviin, Katsotaan, seurataan, oli Jorvin kanta kun labrat oli nämä ja väsymys kova, paino nousi, paleli)
TSH 4,88
T4-V 8
Useamman vuoden jälkeen näistä arvoista varovasti yksi lääkäri aloitti lääkityksen.
Kirjaa kaikki oireet ylö ja käy uudestaan lääkärissä.
Paranna ruokavaliotasi.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/kilpirauhanen.htm
Lisäksi C- ja D-vitamiinia tarvitaan purkista sekä magnesiumia ja kalaöljyä.
C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.
C-vitamiinia 500-1000mg / vrk (tutkimusten mukaan vähimmäistarve päivässä on 400mg)
D-vitamiinia 50-125µg / vrk
Magnesium (sitraattimuodossa) 200-400mg/vrk (tutkimusten mukaan lähes 90 % ihmisistä kärsii magnesiumin puutteesta)
Pohjoismaiset terveysviranomaiset suosittelevat aikuisille Omega-3 rasvahappoja 1-2 grammaa päivässä eli esim. villiä lohta vähintään 150 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista. Raskauden aikana Omega-3 rasvahappojen tarve jopa tuplaantuu. Omega-3 rasvahapolla on tärkeä rooli mm. aivotoimintojen säätelyssä, tulehdusten ehkäisemisessä ja immuunijärjestelmässä.
Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä ja lähimarketistakin n. 50€:lla.
Muut saa todella edullisesti Citymarketin luontaistuotehyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.
D-vitamiinin lähde ihmiselle on aurinko. Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Talvella UVB-indeksi on nolla.
Ruuan merkitys D-vitamiinin lähteenä on vähäinen. Suomalainen saa hyvästäkin ruokavaliosta (runsaasti kalaa ja suositusten määrän vitaminoituja maitotaloustuotteita) 5-7µg D-vitamiinia päivää kohti. Suomessa syödään pääosin kasvatettua kalaa, jossa ei juurikaan ole D-vitamiinia, johtuen kalan rehusta, joka ei sisällä D-vitamiinia. Muiden kalojen D-vitamiinipitoisuudet vaihtelevat suuresti, joissakin kaloissa se on nolla.
Albanyn yliopiston terveyden ja ympäristön tutkimuslaitoksen johtaja tutki kasvatettuja lohia. Miehen mukaan verkkoaltaissa kasvatettu soijalla syötetty lohi sisältää paljon luonnossa kasvanutta vähemmän D-vitamiina. Luonnon lohessa D-vitamiinia on keskimäärin 9µg/100g (fineli).
D-vitamiinia pitää syödä niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 125 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
Meillä asiantuntijat Ursula Schwab, Christel Lamberg-Allardt ja Suvi M. Virtanen jatkuvasti mediassa toistavat iänikuista mantraansa 10 µg/vrk annoksesta, jota ei saa ylittää. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi päänsärkyä jalkarasvalla. Ainoastaan osa pienistä lapsista saavuttavat tällä annoksella veren D-vitamiinipitoisuuden 50 nmol/l, jonka he väittävät riittävän kokonaisterveydelle, vaikka se estää ainoastaan riisitaudin. Muilla ihmisillä veren D-vitamiinipitoisuus on selvästi alle 50 nmol/l.
Lisäksi he pelottelevat syövällä ja kuolemalla, jos annostuksen ylittää, vaikka D-vitamiinin puutos on linkitetty yli 70:een syöpätyyppiin ja lukuisiin eri sairauksiin (mm. I-tyypin diabetes, MS-tauti, reumataudit jne...), jotka Suomessa ovat erittäin yleisiä verrattuna päiväntasaajalla asuviin ihmisiin.
Pelkästään luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava veren D-vitamiinipitoisuus on yli 80 nmol/l ja kokonaisterveyden kannalta 100-150 nmol/l.
Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon ja sairauksien diagnosointiin siinä missä perusverenkuva, kilpirauhasarvot sekä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.
Eli jos ette syö D-vitamiinilisää, aloittakaa nyt!
D-vitamiinin syönti purkista läpi vuoden pitäisi olla itsestään selvä asia, mutta yllättävän harva edelleen ymmärtää D-vitamiinilisän tärkeyden. Ja jos ymmärtää, niin valitettavan harva nauttii sitä riittävästi. Tutkimusten mukaan virallinen suositus ei riitä edes vastasyntyneelle. Viralliset suositukset eivät edes nouse.
Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=articles&id=247