Älkää hyvät ihmiset kirjoitelko liian kauan ilman tapaamista. Tapaaminen ratkaisee kaiken, ja olet ehkä turhaan tuhlannut aikaa ja tunteita itse luomaasi mielikuvaan. Ainakin kuvia pitää vaihtaa aika pian. Jos alat ihastua ihmiseen pelkän tekstin perusteella, hyvä mielikuvaharjoitus on kuvitella joku vastenmielisen näköinen ja -oloinen tyyppi töistä tms. ja ajatella että hän on ihastuksesi. Haluaisitko silti alkaa seurustelemaan? Juuri niin - et.
Paras ohje
Concari
17524
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Aluksi minäkin halusin kirjoitella pitkään ja tunnustella mukamas maa perää, no
eipä ollut tuosta hyötyä, kun treffeillä totuus tuli esiin ja sitten kaikki
osoittautui harhaksi.
Joten kannatetaan nopeaa tapaamista ja miksi kertoa tuntemattomalle
ummet ja lammet, kun harvoin tulee toisia treffejä.
Itse tekstailin puolivuotta netissä tutustumaani naisen kanssa joka tosin vältteli tapaamisia enkä niitä enään ensimmäisen kuukauden jälkeen ehdottanut koska se tapaaminen tuntui hänelle olevan todella vaikeaa vaikka välimatkaakaan ei ollut edes viittäkymmentä kilometriä.
No hän tekstaili päivittäin kaikki elämänsä asiat ja juttelimme niitä näitä. Halusin kuitenkin suhteen en kirjekaveruutta joten tapasin sitten toisen naisen henkohtaisesti ja ihastuttiin ja aloimme tapailemaan. Tästäkö tämä kirjekaveri sitten suuttui ja kyllä sitten olisi ollut valmis tapaamaan vaikka heti mutta tilanne oli nyt se että olen ihastunut ja valinnut naisen jota näen, tapaan, halaan, rakastelen ja jonka kanssa on muutenkin tosi mukavaa olla.
Herää kysymys miksi nainen jota en koskaan ole edes tavannut mutta on puolivuotta kirjoitellut tyhjää vetää herneen nokkaan siitä että aloin tapailemaan toista?
Odottiko hän että eläisin ikuisessa selibaatissa vain hänen tekstarit seuranani ja unikaverinani?
Joten kyllä. Tavatkaa pian älkääkä jääkö elämään mitään mielikuvitus suhdetta!
Vähän kakspiippuinen juttu. Jos ajatellaan pitkän suhteen kestoa, niin se on enemmän ajatusmaailmojen synkkaamisesta kuin ulkonäköihastuksesta kiinni ja siinä mielessä on hyvä, että sitä korvienvälisynkkaa testataan ennen kuin jalkovälisynkkaa. Mutta sitten taas tuokin on totta, että siitä toisesta voi syntyä ihan väärä mielikuva, joka sitten aiheuttaa pettymyksen tositapaamisessa.
Ja onhan se niinkin, että tuo ajatusmaailmojen testaaminen edellyttää, että kumpikin puoli on rehellinen. Mutta sitähän se suhteen toimivuus muutenkin vaatii.
No höpö höpö!
10 ensimmäistä sekuntia tavattaessa merkitsee hyvin paljon!
Itse vaihdan muutaman viestin, jotta katson miehen verbaliikkaa ja oikeinkirjoitusta. Vaihdetaan enhkä perusasiat. Sitten pyydän soittamaan, koska haluan kuulla äänen. Ettei mongerra viinasta tms.
Sen jälkeen jos juttu luistaa ja tuntuu siltä, mahdollisimman pian tapaamaan.
Mies voi olla vaikka kuinka miellyttävä ja hups tavattaessa sokkona - aivan jotain muuta. Lähetetty kuva 2v vanha tai vanhempikin, joten ulkoinen habitus on muuttunut täysin ja sen mukana elintavat, joita on lueteltu profiilissa...
Muutama hyvä yritelmä seurustelusuhteesta tämän 2 kuukauden deittailun ajalta tähän asti.
Tapaa, tutustu ja ehkä ihastu
Toi kuvien ikä juttu on jonkinlainen myytti tai tabu tai mikä lieneekään. Kyllä paha onnettomuus täytyy kokea että parin vuoden takainen kuva ei kertoisi totuutta. Itse olen ollut treffeillä seitsemän vuotta, viis vuotta ja vuoden vanhojen kuvien kanssa ja torppaamista en ole koskaan saanut kuvien takia.
Kyllä silloin päässä viiraa jos alkaa vaatimaan jotain kuukauden vanhoja kuvia sillä eihän ihmiset kuvauta itseään turhan takia päivittäin ja harvoista on kunnon kuvia edes vuodenkaan ajalta.
En myös itse vaadi tapaamaltani henkilöltä tuoretta kuvaa koska tiedän että edes suurinosa ei elä missään jatkuvassa kuva maailman mallin elämässä. Yks kuva josta näkee edes kasvot niin tietää viestien takana olevan persoonan.
Oli kuva miten tuore tai vanha tahansa se voi olla niin huonossa tilanteessa otettu että saa mielummin inho reaktion kun kiinnostuksen joten hyvin valittu kuva vuosien takaakin kertoo kivasti sen henkilön ulkonäkö tarinan.
Kyllä ihmisen ulkonäkö voi parissa vuodessa muuttua aika radikaalistikin ilman mitään onnettomuuttakin. Kasvot/kasvonpiirteet eivät tietenkään miksikään muutu, mutta joku voi esim. lihoa tai laihtua kymmeniä kiloja, leikkauttaa pitkät hiuksensa ihan lyhyiksi tai muuttua blondista bruneteksi tai päinvastoin. Keski-iässä vanheneminen on myös yllättävän nopeaa. Monilla voi parissa vuodessakin rypyt selvästi lisääntyä. Miehillä voi kaljuuntuminen edetä aika nopsaan jne...
Mutta jos tällaisilla asioilla ei ole mitään merkitystä, niin eipä siinä mitään silloin.
Kannatan kyllä tapaamista jo muutaman viestin jälkeen. Mutta ajatus siitä että ensimmäiset 10 sekunttia ovat merkityksellisiä, kammottaa minua. Ensimmäinen taapaaminen saattaa jännittää puolin ja toisin, joten ei siinä välttämättä osaa olla oma itesensä.
Kaikkia jännittää ja eihän siinä ekojen sekunttien aikana tarvitse
muuta, kuin moikkaa ja kertoo nimensä (etu) tai mitä nyt on
viesteissä käyttänyt.
Tosin sen ulkoisen olemuksen (siisteyden) nyt näkee ensi silmäyseltä,
joten parasta olla näyttämättä variksen pelättimeltä, siinä voi
loppua jutut moikkaan, eikä tartte enää jännätä.
Kannattaa munkin mielestä tavata aika pian... Mutta ei kylläkään sen takia, että näkisi miltä toinen näyttää (ellei sitten ole pinnallinen ihminen), vaan siksi, että tosiaan voi kuvitella toisesta ihan muuta kuin mitä todellisuus on jos vain kirjoittelee. Mulla meni yli pari kuukautta hukkaan: kirjoteltiin kaikenlaista ja synkkasi oikein hyvin, mutta kun tavattiin niin miestä ei enää kiinnostanut ollenkaan. Höh. Mutta me asuttiin kaukana toisista joten tapaaminen ei ollut ihan helppoa, siksi kirjoittelimme suhteellisen pitkään.
Tuo on niiin totta. Jos haluatte oikeasti tavata/tutustua ihmisiin niin pienen kirjoittelun jälkeen tapaaminen ehdottomasti koska se näyttää sen jatkon. Mitä mieltä toisesta on livessä ja miellyttääkö.
Joo, olen nopean tapaamisen puolesta puhuja, mutta vaikka tämä
ärsyttääkin monia, niin haluan myös sen kuvankin, ellei se ole profiilissa.
En halua tavata enää, mitään epäsiistiä törkykasaa. En pyytänyt, eikä
hän lähettänyt kuvaansa, joten luotin vaistooni ja se meni vatukkoon.
Vaikka tämä kyseinen ihminen oli kirjoitellessa hauska ja kohtelias,
niin se ei auta siinä, että on homsuinen ja suorastaan ällöttävän
näköinen.
Itsellä on kuva profiilissa.
Olea muka kirjoitellut jo yhden naisen kans 3 kk ja toisen kanssa 4 kk. Pitäiskö jo tavata mukamas.? Turha kiire pilaa aina kaiken.
Olen huomannut saman, että lupaava kirjoittelu ja jopa soittelu ei merkitse tippaakaan sitten livenä jos ne kemiat ei ole kohdillaan. En tiedä onko se ulkonäkö pelkästään, mutta se on se ilmiö jota kemiaksi kutsutaan ja minkä näkee vain toisen seurassa. Kaikki on lopulta kiinni siitä, mitään muuta on turha selitellä. Ihminen vain toimii sillä tavalla. Joten kyllä, ei kannata jumittua kirjoittelemaan kovin moneksi viikoksi, tapaamaan vaan.
Voisi olla mun aloitus, vaikkei ole. Puoli vuotta kun jokaisen kanssa kirjoittelee, niin jos tarpeeksi nuorena alkaa, niin ehkä aikanaan rollaattorilla pääsee lykkimään vihille.
Saako lähettää terveisiä?
Ne kuvat ja kirjoitetut asiat, on vain pintaraapaisu. Vasta turvakkain
voi päätellä, onko, vai eikö ole mitään kiinnostusta.
Mikä on liian kauan? On ainakin olemassa sellaisia ihmisiä netissä, joiden kanssa ei kannata kahden viestin jälkeen lähteä treffeille/tapaamiselle.
Mä tapasin täältä,deitistä miehen,en haluis kuin pikapanot,ukko haluaa hyppiä mun päällä monta tuntia ennenkin laukee,ja vain 1asento lähetyssaarnaaja,rupee kyllästyttämään,mokoma nytkiminen