Siis ihan uskomatonta.Kun naiset pääsevät naismisin noin 30v-alkaa uskomaton muodonmuutos.Seksikkäästä naisesta tulee lihava,seksiä pihtaava kärttyinen pirttihirmu.Kun eroon tästä hirmustani pääsen-En takuulla mene koskaan naimisiin vaan pidän rakastajattaria siellä täällä-Seksiä tulee ja elämä hymyilee.
What happened?
vxtun pettynyt m
35493
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Mikä ihme on että suomessa naisista tulee niitä pirttihirmuja?!!
Niin tulee USA:ssa ja kaikkialla muuallakin. USA on kaikkein vihoviimeinen paikka miehen olla naimisissa koko maailmassa. USA:ssa on erittäin korkeat eroluvut ja monissa osavaltioissa parempituloinen (valtaosassa tapauksista mies) ex-puolisoista joutuu maksamaan toiselle elatusapua 10 vuoden avioliiton jälkeen jommankumman puolison kuolemaan asti. Elatusavun määrää ei arvioida useinkaan todellisten tulojen mukaan vaan niiden tulojen mukaan, joiden mukaan tuomari (yleensä nainen) arvioi parempituloisen kykenevän maksamaan, kun oikein yrittää (imputed income). Jos elatusapua ei kykene maksamaan, joutuu vankilaan. USA on eronneen miehen helvetti ja puolet amerikkalaisista avioliitoista päättyy eroon. Naimisiin meneminen USA:ssa on kuin antaisi vaimolle laillisen oikeuden tuhota miehensä elämä niin halutessaan (hurjat elatusavut, lasten tapaamisen estäminen jne.). Jos niissä olosuhteissa vaimoista ei kehity pirttihirmuja, niin ei missään.
Olen mies ja sitä mieltä, että Amerikan malli pitää saada Suomeenkin. Kotiin jäävä puoliso jää erossa (ja leskeytyessään) täysin tyhjän päälle.
Eikä jää. Kumpikin puoliso saa normaalissa tapauksessa puolet yhteisestä netto-omaisuudesta eli käytännössä yleensä aika hyvän pesämunan omaan asuntoon. Leskellä on lisäksi oikeus leskeneläkkeeseen. Suomessa on sitä paitsi aika hyvä yhteiskunnan järjestämä sosiaalinen turvaverkko pienituloisille eikä mikään estä entistä kotiäitiä menemästä työelämään.
Jos muuten mielestäsi ero jättää naiset niin vaikeaan tilanteeseen, niin miksi naiset hakevat avioeroa 2/3:ssa tapauksista?
Jos Suomeen tulee Amerikan malli, avioliittoluvut romahtavat murto-osaan jo valmiiksi alhaisista luvuista. Avioliiton ulkopuolella syntyvien lasten osuus kaikista on Suomessa noin 40%. Läheskään kaikki miehet eivät tule tyhmiä eivätkä vapaaehtoisesti laita päätään hirttosilmukkaan eli tilanteeseen, jossa seuraavat YT:t voivat merkitä paitsi potkuja niin myös vankilaan joutumista.
Ja sinähän toki olet ollut malliaviomies all the way? Tai sitten valitsit vaimon lähinnä rintaliivien sisällön perusteella?
Näin se menee.Täällä toien seksin puutteessa elävä aviomies.En ymmärrä ikäänkuin nainen saisi "luvan" olla ulkoisesti rupsahtava kun mennään naimisiin. Ymmärrän kyllä että vartalo muuttuu lapsen jälkeen mutta se jämähtäminen ja huolimattomuus omasta ulkonäöstä noin yleensäkin.Ei meikata,tukka leikataan poikamalliin ja muutenkin aletaan olemaan vain äiti 24/7 vaikka lapset saisi hoitoon ajoittain.Luulisi että edes silloin haluasi pukeutua seksysti ja antaa seksiä..huokaus..
Jos seksissä on mielestäsi kyse siitä, että nainen Antaa sitä, eikä Saa sinulta, ymmärtää hyvin, ettei se jaksa naista pidemmän päälle kiinnostaa (sinun kanssasi, ehkä jonkun muun miehen kanssa, joka osaa tyydyttää naisenkin).
Olette molemmat hakoteillä. Turha syyttää äitiä rupsahtamisesta mutta turha syyttää isääkään huonoista rakastajantaidoista. Ehkä keskinäinen syyttely jotenkin lohduttaa, mutta oikea syypää on luonto itse, jonka tavoitteena ei suinkaan ole onnellinen elämä vaan suvun jatkuminen.
Täsmälleen. Yleensäkään ihmisen tunne-elämä ei ole rakentunut tehdäkseen tätä onnelliseksi vaan lisätäkseen todennäköisyyttä, että ihminen jatkaa menestyksekkäästi sukuaan. Ihmisen on oleellista tajuta olevansa lähtökohtaisesti omien biologisten prosessiensa ja sosiaalisten paineiden sätkynukke. Ihmisen oman edun mukaista on kyetä vastustamaan sisäisiä ja ulkoisia paineita silloin, kun se on tarpeettoman kärsimyksen välttämiseksi tarpeellista.
"Ihmisen oman edun mukaista on kyetä vastustamaan sisäisiä ja ulkoisia paineita"
Eihän ihminen luonnolleen mitään voi. Viettejä voi yrittää vastustaa, mutta ei siitä onnelliseksi tule.
Oletapa, että olet keski-ikäinen tekstiilitehtaan perijä ja sinua vokottelee sinua kaksikymmentä vuotta nuorempi entisessä Neuvostoliitossa syntynyt ja kasvanut mallivosu, jolla on erittäin värikäs parisuhdehistoria ja joka on onnistunut lähtemään ankeasta kotimaastaan huijaamalla toisen varakkaan länsimaisen miehen avioliittoon tarkoituksenaan erota tästä heti, kun oleskeluluvat ovat kunnossa. Viettisi käskevät sinua laskeutumaan korkeaan polviasentoon ja ojentamaan vosulle sormusrasian. Lisääkö viettisi totteleminen onnellisuuttasi vai ei?
Sokea viettien totteleminen kuuluu nuorille ja kokemattomille ihmisille. Ikä ja elämänkokemus takovat järkeä päähän ennemmin tai myöhemmin jopa kaikkein paksukalloisimmekin. Sanotaan, että älykkäät oppivat omista kokemuksistaan ja viisaat oppivat toistenkin kokemuksista.
Seksissä todellakin kyse siitä, että molemmat tykkää..nimittäin minä ja muna!!! Naisen tehtävä seksissä on kantaa lasti homman päätyttyä makkarista suihkuun! Ja kun oikein tosissaan nussi***n, niin akat on sillo vaan tiellä! Parasta on et ne pihtaajat polkee siinä samassa suossa parisuhteesta toiseen ja ihmettelee miks aina käy näin...
Suomalaiset avoiiliitot on tylsiä ja pystyynkuolleita pariskuntia täynnä. Ei ihme että pikkujouluissa tms petetään minkä ehditään.
eiku avioliitot.
ehkä suomalaiset on niin köyhiä ettei sillä elintasolla tehdä mitään muuta jännittävää kuin se pettäminen mistä saa jännitystä ja vaihtelua, kyllä sen täytyy tuntuakin perseelle ettei ole mitään toivoa ikinä mistään kun ei ole rahaa
Itse puolestani olen ihmetellyt, mitä miehelle tapahtuu, kun solmitaan avioliitto.
Ensimmäisen liittoni jälkeen olinkin viisas ja pitkään ilmoitin seurustelukumppanilleni, että katsellaan vain tilannetta, pidetään omaisuudet ja muutkin asiat erillään jne. Ja kumppani oli kohtelias, huomioiva, ei pyrkinyt vaikuttamaan ajankäyttööni ja muisti minun olevan erillinen ihminen. Vaan vuosi sitten sorruin solmimaan avioliiton hänen kanssaan seitsemän seurusteluvuoden jälkeen (olemme asuneet yhdessä lähes koko seurusteluajan). Johan on mies muuttunut. Saan vähän väliä muistuttaa että hei tästä nyt ei ole ollut puhetta. Muutenkin kohtelu on huonontunut.
Pitäisköhän ottaa avioero ja jatkaa sitten seukkailulinjalla?
Jos laittaudutan vain saadakseen itselleen puoliso haaviin, eikö se ole ihan ymmärrettävää, että rupsahtaa kun liitto on solmittu?
Jos lauttautuu itseään varten siksi että haluaa tykätä peilikuvastaan, jaksaa pitää huolta itsestään vaikkei tarvitsisi metsästää puolisoa.
Kun eroon pääsen. Niin. Oisko syy tuohon muutoksen myös sinussa. Ehkä et vaan enää toimita tai kiinnosta naistasi. Mutta yritä nyt eroon päästä :) Kun jokainen tietää että olet siinä kitisemässä salaa vielä viiden vuoden päästäkin.
Mikä siinä on kun kaikki miehet on kääntynyt vätyksiksi ja nössöiksi altavastaajiksi, jotka eivät osaa tehdä enään mitään päätöksiä oman elämänsä suhteen -mikä siinä on?
"Mikä siinä on kun kaikki miehet on kääntynyt vätyksiksi ja nössöiksi altavastaajiksi, jotka eivät osaa tehdä enään mitään päätöksiä oman elämänsä suhteen -mikä siinä on?"
Se johtuu siitä, että tyypillisen naisen tapaan pyrit kesyttämään miehen. Miehen kesyttämispyrkimys on osa naisen perinnöllistä luontoa, jonka funktio on ollut varmistaa, että mies auttaa naista jälkeläisistä huolehtimisessa. Sinä olet luultavasti aika tehokas kesyttäjä tai sitten valikoit itseäsi heikkotahtoisempia miehiä tai joudut tyytymään sellaisiin tai molempia. Jos haluat parantaa parisuhteitasi, opettele kunnioittamaan miehiäsi ihmisinä.
Joo ei ole tarvinnut kesyttää, miehellä kun saa olla se oma tahtokin, omat menot, omakin elämä -aivan kuin itsellänikin. Minulla on oma tahto ja persoona, aivan kuin miehellänikin. Eli kai kaksi hirmua sulassa sovussa, ainakin jos tuolta reppanan kitisijän puolelta kolikkoa katsoo.
Säälittää todella nää ressukat jotka jää torpedoidensa luo, jos se nyt on niin kauheaa kerran. Vässykät huutavat täällä surkeaa elämää osaamatta toimia tehdäkseen siitä parempaa. Tai sitten reppanat pelkää jäädä yksin ja tekevät mitä vaan pitääkseen sen hevon tyytyväisenä. Raukkoja, ei miehiä. Ehkä se nainenkin oppisi jotain, jos se pieni mies ärähtäisi kerran.
Yksi selitys lihomiseen ja halujen menetykseen on hormonit, mistä te miehet ette valitettavasti tiedä mitään, kun ette joudu niiden kanssa tunnemyrskyssä elämäänkään. Todella monella naisella ongelmat hormonitasapainon kanssa alkaa juuri tuossa 30 iässä. Joten jos mietit miksi, ota asiaksesi myös lukea aiheesta, ehkä valaistut vähän....
Itselläni oli aivan käsittämätön aineenvaihdunta alle 3-kymppisenä. Pystyin syömään huoletta mitä vaan. Ja aina oli mieli kuin aurinko. Kaikki muuttui kun tuli tuo 3-kympin raja. Ja muutokset oli niin radikaaleja, että ei itse voinut käsittääkään. Meni vuosia ennenkuin oli oppinut muuttumaan mukana.
Ei. Naisena olo ei todella ole helppoa. Tähän kropan ja pääkopan muutoksien tahtiin vielä mukaan yhteiskunnan asettamat paineet hyvästä äidistä ja uranaisesta. Joo, ihme että kukaan enää saa seksiä ja antaa sitä, tai saa mielihyvää yleensä mistään...
Hormoonit on aina hyvä tekosyy mutta totuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Kyllä se on yksinkertaisesti niin että ruoka maistuu mutta liikunta ei maistu.
"Hormoonit on aina hyvä tekosyy mutta totuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Kyllä se on yksinkertaisesti niin että ruoka maistuu mutta liikunta ei maistu."
Ensin olet samaa mieltä ja sitten eri mieltä.
Siis tietenkin kyse on ruuan määrästä, mutta elimistö tekee nälkäisen olon kurjaksi. Kun maha kurnii, millään muulla ei ole väliä kuin ruualla. Työtä ei voi tehdä, arkea ei jaksa ja kaikille on äkäinen. Päätäkin saattaa särkeä, eikä uni tule.
Olen pystynyt laihduttamaan parikymmentä kiloa ripeästi. Elimistö kyttää koko ajan heikkoa hetkeä, jolloin lihomisen kierteen saisi alulle. Laihdutus onnistuu, kun pääsee alun kynnyksen yli. Kun on sietänyt alun kurjuutta muutaman päivän, olo tasoittuu. Mieli keskittyy edelleen ruokaan koko ajan, mutta varsinainen nälkä ei enää ole.
Eli kyllä laihduttamaan pystyy, jos vain haluaa. Mutta kun nälkäinen ei halua laihduttaa eikä edes muista, miksi koskaan halusi. Nälän voittamiseksi tarvitaan muita motivaattoreita; ylpeys, uho ja näyttämisentarve saattavat pärjätä nälälle. Toinen saattaa olla sairaalan, sairauden tai kuoleman pelko.
höpö höpö sinä naisvihainen kurttumulkku, syöksy sementtiin!
No kyllähän toi on niin että suurin osa naisista jotka on tehneet lapsia,alkaa kulkemaan verkkareissa tai muissa ällöissä trikoissa vaikka ennen lapsia oltiin mukiinmeneviä ja pidettiin itsestä huolta. Ei vaan tajua? En kyllä itse halua olla sellainen vaikka 2 lasta on ja onnellisesti naimisissa.
Nii käy kaikissa liitoissa jos ne jatkuu yli vuoden.
Jaa,ei meillä vaan. Aviossa 12 vuotta,2 lasta
Hauskaa, että miehet valittelevat naisten rupshtamista, mutta itse eivät rupsahda lainkaan. Eipä joo, katsokaa nyt ympärillenne keski-ikäisiä miehiä. Ja ei naimisiin kait mennä ulkonäön takia, jos menee niin kyllä täytyy tajuta miten siinä käy. Turha valittaa.
Mutta huolehtikaa nyt ihmiset niin naiset kuin miehet kunnostanne ja urheilkaa ihan terveytennekin vuoksi. Kaikilla ei tietenkään mahdollisuutta.
Havaintoja kuntosalilta.
Näiden 10:n salivuoden aikana olen havainnut olevani, yhtä lukuun ottamatta, vanhin mies.
Ukkojumpissa käy jokunen heppu mutta vapaamuotoisissa treeneissä on jo 40:n harvinaisuus.
Eri ikäisten naisten ryhmäliikunnat ovat varsinaisia suosikkitreenejä.
Lähtien 60 - 80 vuotisten mummoliigasta aina alle 2-kymppisistä 5-kymppisiin koostuviin sekaporukoihin.
Alan ammattilaisheppu sanoi keski-ikää lähestyvien naisten olevan suurin kuntokeskuksen käyttäjäryhmä.
Kohtuullinen kunto ylläpitää elämäniloa kaikissa suhteissa.
Se on myös huomaavaisuutta elinkumppania kohtaan.
Olen ihmetellyt, että ilmeisen harvat miehet ovat ikääntyessään huolissaan joskus tärkeäksi kokemastaan asiasta, mieskunnostaan.
Nyt joku loukkaantuu ja väittää vastaan! Minä en väitäkään, että kaikki!
Tuo on kuitenkin välittömässä yhteydessä fyysiseen kuntoon ja mielen tasapainoon.
Varsinkin ikääntyessä!
Kyllä totta on että miehet lihovat ja laiskistuvat avioliiton myötä. Usein olen katsellut ikäisiäni pariskuntai (40 ) joissa mies näyttää jo papalta mutta rva on nuorekas ja harrastaa liikuntaa. Miehet tuntuu jämähtäneen sohvalle,
Aktiivisuuden väheneminen on ikääntyvän luonnollinen ilmiö.
Samoin painonmuutos.
24v > 85kg, 70v > 90kg. Ei paha muutos mutta mittasuhteet ovat kyllä muuttuneet ponnisteluista huolimatta.
En tunne omantunnon tuskia!
Eipä tuo taida olla kovinkaan yleistä.
Taakspäinkin katsoen olivat tuttavapiirimme rouvat huoliteltuja ja ovat vieläkin.
Itseensä panostamisen aste titenkin vaihtelee mutta yhtään ruosahtanutta ei joukossa ole.
Valitettavan moni on leski. Syynä ukkojen varhaisempaan poismenoon ovat useassa tapauksessa olleet elintavat.
Kuka ei ole leskeytynyt niin heille elämä hymyilee!
Kyllä se on kun katselee ympärilleen.
Liikunta lisää elinvoimaa. Voin kokemuksesta sanoa tämän. Olen koko ikäni liikkunut aktiivisesti. No, lasten ollessa aivan pieniä en ehtinyt ja tämän huomasin heti kunnossani ja ennenkaikkea mielialassani. Lisäksi tuli kaikenlaista fyysistä kremppaa kehoon. Liikunnasta saa hyvän ja onnistumisen olon ja jokaiselle löytyy varmasti sopiva laji. Ja vaikka ulkonäkö ei liikunnalle saa olla se tärkein pointti niin kyllä liikunta monesti kohentaa myös ulkonäköä. kiireeseen vetoaminen on tekosyy, jostain pystyy kyllä nappaamaan sen liikunnan vaatiman ajan. Suunnittelua vain vaatii. Itse toivon, että pysyisin sellaisessa kunnossa että vielä vanhanakin pystyisin liikkumaan. Ja kaikki eivät tietenkään pysty liikkumaan, vaikka haluaisivatkin.