Onhan tuo jo kauan tiedetty ihmisten suhteen, sillä paljon vaikeampi kepun on houkutella kannattajikseen kaupunkilaisia kuin maalaisia. Erityisen hyvin se nähdään täällä Helsingissä, jossa kepun kannatus viime kuntavaaleissa jäi 3,6 prosenttiin. Mutta ilmiö on sama myös monissa muissa kaupungeissa.
Nyt sama ilmiö on todettu myös eläimillä. Kaupunkilaisuus kasvattaa niidenkin älykkyyttä. Hesarin lauantai-liitteessä on koko aukeaman kattava tieteellinen artikkeli otsikolla ”Onko aivojen koolla väliä?”. Todetaan, että ei ole helppoa tehdä tasavertainen älykkyystesti harakalle, norsulle ja yliopisto-opiskelijalle, mutta koska äly on selvästikin aivojen tuotos, ja isot aivot ovat eläimelle kalliit ja hankalat ylläpitää, tuntuu järkevältä, että aivojen koko liittyy älykkyyteen. Ja liittyyhän se.
Niinkään tärkeä ei ole aivojen absoluuttinen koko, kuin vartalon painoon nähden suhteutettu koko. Esim. sinivalaan aivot voivat painaa kahdeksan kiloa ja ihmisen aivot vain 1,4 kiloa, mutta kun sinivalas painaa monta tonnia, sen aivot ovat pienet valaan kokoon suhteutettuna. Sama pätee norsun aivoihin. Tosin nuo eläimet, niin valas kuin norsukin, kuuluvat eläimistä älykkäimpiin, joten aivojen absoluuttisellakin koolla taitaa sittenkin olla merkitystä. Eikä toisaalta aivojen suuri koko vartaloon nähden takaa huippuälykkyyttä, jos aivot ovat kovin pienet. Hiirellä aivot ovat jopa kymmenen prosenttia ruumiin painosta, mutta silti se helposti menee hiirenloukkuun.
Isommista nisäkkäistä kokoon suhteutettuna ihmisen aivot ovat suurimmat. Esim. kokoisellamme simpanssilla aivojen koko on vain neljäsosa ihmisen aivoista, eikä ihmistä suuremman gorillankaan aivojen koon suhde ole parempi. Nuo ovat kyllä älykkäitä elämiä, tunnettu gorilla Koko osaa keskustella viittomakielellä ja simpanssien on todettu osaavan valehdella. Ehkä emme ole puolueettomia arvioimaan, mutta kai me uskomme ihmisen olevan älykkäin nisäkkäistä. Älykkäin ehkä muistakin elävistä olennoista, joskin ainakin eräät linnut ovat aivojensa kokoon nähden varsin älykkäitä, papukaija osaa laskea ja varislinnut ovat tunnetusti nokkelia ja osaavat tehdä yhteistyötä.
Miten tuo tutkimus lienee tehtykään - se ei oikein ilmene jutusta - on kuitenkin tultu tulokseen, että kaupunkiympäristö kasvattaa eläimenkin älykkyyttä. Eläimen elämä on kaupungissa haastavampaa ja toisaalta virikkeisempää kuin maaseudulla. Kaupunkilaisnisäkkäiden älyn kasvaminen on kasvattanut myös niiden aivojen kokoa niin, että myös niiden kallojen koko on kasvanut. Tämä on tutkimuksessa todettu mm. peltomyyrästä ja metsähiirestä. (Kun olen saanut täällä kuulla olevani isopäinen, en halua sitä kiistää: sehän johtuu siitä, että minulla on tavallista suuremmat aivot!)
Toisaalta voi olla myös niin, että maalta hakeutuvat kaupunkiympäristöihin jo luonnostaan lajinsa älykkäimmät nisäkkäät, siis eläimet kuten ihmisetkin, jotka lajitovereitaan paremmalla kekseliäisyydellään ja oppivaisuudellaan pystyvät parhaiten käyttämään hyväkseen urbaanin ympäristön tarjoamia monipuolisempia mahdollisuuksia.
Artikkelin lähde: Proceedings of the Royal Society B Biol. Sciences 10/22/2013
Linkki lehtiartikkeliin: http://www.hs.fi/tiede/Onko aivojen koolla väliä/a1386310451936
Tutkimuksen tulokset kuulostavat uskottavilta. Miksipä ei pätisi muihinkin nisäkkäisiin sama kuin ihmisiinkin. Vaikka alkukappaleessa otin esimerkiksi Helsingin, en väitä, etteikö älykkyys kasvaisi muissakin kaupungeissa kuin täällä. Eihän sitä yksin tänne rajaa tuo lehtijuttukaan. Ja maallakin on pääsäännön vahvistavia poikkeuksia, varsin älykkäitä yksilöitä, jollaisia tiedän esim. Oulun seudulta parikin.
Ja onhan kaupunkilaisissakin pääsäännön vahvistavia poikkeuksia, eli yksilöitä, joiden päätä ei äly pakota. Se nähtiin niissä itsenäisyyspäivän hulinoissa Tampereella. Sikäli, kuin ne hulinoitsijat olivat kaupunkilaisia. Joka tapauksessa olen heistä samaa mieltä kuin on poliisi ja näkyy olevan myös Mielipidepankki.
Ps.
Viikonlopun reissussa oltuani vasta äsken luin tuon artikkelin, johon avaukseni perustan. Tähän minut velvoitti tuon hupaisan ”yleisjohtajan” samasta aiheesta tekemä avaus, jossa hän on hupaisasti tulkinnut tuon tutkimuksen tulokset aivan päälaelleen. Mielipidepankki häntä on siellä jo oikaissut, mutta silti pidin tarpeellisena puhua asiasta itsekin.
Nyt sama ilmiö on todettu myös eläimillä. Kaupunkilaisuus kasvattaa niidenkin älykkyyttä. Hesarin lauantai-liitteessä on koko aukeaman kattava tieteellinen artikkeli otsikolla ”Onko aivojen koolla väliä?”. Todetaan, että ei ole helppoa tehdä tasavertainen älykkyystesti harakalle, norsulle ja yliopisto-opiskelijalle, mutta koska äly on selvästikin aivojen tuotos, ja isot aivot ovat eläimelle kalliit ja hankalat ylläpitää, tuntuu järkevältä, että aivojen koko liittyy älykkyyteen. Ja liittyyhän se.
Niinkään tärkeä ei ole aivojen absoluuttinen koko, kuin vartalon painoon nähden suhteutettu koko. Esim. sinivalaan aivot voivat painaa kahdeksan kiloa ja ihmisen aivot vain 1,4 kiloa, mutta kun sinivalas painaa monta tonnia, sen aivot ovat pienet valaan kokoon suhteutettuna. Sama pätee norsun aivoihin. Tosin nuo eläimet, niin valas kuin norsukin, kuuluvat eläimistä älykkäimpiin, joten aivojen absoluuttisellakin koolla taitaa sittenkin olla merkitystä. Eikä toisaalta aivojen suuri koko vartaloon nähden takaa huippuälykkyyttä, jos aivot ovat kovin pienet. Hiirellä aivot ovat jopa kymmenen prosenttia ruumiin painosta, mutta silti se helposti menee hiirenloukkuun.
Isommista nisäkkäistä kokoon suhteutettuna ihmisen aivot ovat suurimmat. Esim. kokoisellamme simpanssilla aivojen koko on vain neljäsosa ihmisen aivoista, eikä ihmistä suuremman gorillankaan aivojen koon suhde ole parempi. Nuo ovat kyllä älykkäitä elämiä, tunnettu gorilla Koko osaa keskustella viittomakielellä ja simpanssien on todettu osaavan valehdella. Ehkä emme ole puolueettomia arvioimaan, mutta kai me uskomme ihmisen olevan älykkäin nisäkkäistä. Älykkäin ehkä muistakin elävistä olennoista, joskin ainakin eräät linnut ovat aivojensa kokoon nähden varsin älykkäitä, papukaija osaa laskea ja varislinnut ovat tunnetusti nokkelia ja osaavat tehdä yhteistyötä.
Miten tuo tutkimus lienee tehtykään - se ei oikein ilmene jutusta - on kuitenkin tultu tulokseen, että kaupunkiympäristö kasvattaa eläimenkin älykkyyttä. Eläimen elämä on kaupungissa haastavampaa ja toisaalta virikkeisempää kuin maaseudulla. Kaupunkilaisnisäkkäiden älyn kasvaminen on kasvattanut myös niiden aivojen kokoa niin, että myös niiden kallojen koko on kasvanut. Tämä on tutkimuksessa todettu mm. peltomyyrästä ja metsähiirestä. (Kun olen saanut täällä kuulla olevani isopäinen, en halua sitä kiistää: sehän johtuu siitä, että minulla on tavallista suuremmat aivot!)
Toisaalta voi olla myös niin, että maalta hakeutuvat kaupunkiympäristöihin jo luonnostaan lajinsa älykkäimmät nisäkkäät, siis eläimet kuten ihmisetkin, jotka lajitovereitaan paremmalla kekseliäisyydellään ja oppivaisuudellaan pystyvät parhaiten käyttämään hyväkseen urbaanin ympäristön tarjoamia monipuolisempia mahdollisuuksia.
Artikkelin lähde: Proceedings of the Royal Society B Biol. Sciences 10/22/2013
Linkki lehtiartikkeliin: http://www.hs.fi/tiede/Onko aivojen koolla väliä/a1386310451936
Tutkimuksen tulokset kuulostavat uskottavilta. Miksipä ei pätisi muihinkin nisäkkäisiin sama kuin ihmisiinkin. Vaikka alkukappaleessa otin esimerkiksi Helsingin, en väitä, etteikö älykkyys kasvaisi muissakin kaupungeissa kuin täällä. Eihän sitä yksin tänne rajaa tuo lehtijuttukaan. Ja maallakin on pääsäännön vahvistavia poikkeuksia, varsin älykkäitä yksilöitä, jollaisia tiedän esim. Oulun seudulta parikin.
Ja onhan kaupunkilaisissakin pääsäännön vahvistavia poikkeuksia, eli yksilöitä, joiden päätä ei äly pakota. Se nähtiin niissä itsenäisyyspäivän hulinoissa Tampereella. Sikäli, kuin ne hulinoitsijat olivat kaupunkilaisia. Joka tapauksessa olen heistä samaa mieltä kuin on poliisi ja näkyy olevan myös Mielipidepankki.
Ps.
Viikonlopun reissussa oltuani vasta äsken luin tuon artikkelin, johon avaukseni perustan. Tähän minut velvoitti tuon hupaisan ”yleisjohtajan” samasta aiheesta tekemä avaus, jossa hän on hupaisasti tulkinnut tuon tutkimuksen tulokset aivan päälaelleen. Mielipidepankki häntä on siellä jo oikaissut, mutta silti pidin tarpeellisena puhua asiasta itsekin.
Vastaukset 81
Vanhimmat
Edellisellä avauksellani näkyy keskeiseksi asiaksi nousseen kysymys minun helsinkiläisyydestäni. Tuo keilapallon kasvokuvakseen ottanut joskus järkevämminkin esiintynyt on kuumennus asiassa niin, että on nähnyt minut Sirola-opiston suorittaneena. Täytyisikö pitää sitä arvostuksen kohoamisena, kun tähän asti hänen hengenheimolaisensa ovat nähneet minun olevan vain kansa- ja rottakoulupohjalla?
En viitsi mennä mukaan niin älyttömään huu-haahan. Siellä joku suoltaa niin mielipuolista tekstiä stadin slangia yritellen, että luulisi häntä Kerikseksi, mutta ei voine olla, kun hän puhuu Hesasta. Kerishän on stadilainen, ja Hesa on landelaisten käyttämä nimitys tästä Stadista. Tuo sekopää myös kirjoittaa Hesalainen; kyllä entinen toimittaja hallinnee suomen kielen niin, ettei adjektiivia isolla alkukirjaimella kirjoittaisi.
Mutta totean nyt kuitenkin tässä, että olen ollut helsinkiläinen yli 62 vuotta, siis neljä viidesosaa elämästäni ja muistamastani ajasta paljon enemmän. On sinne älyvapaiden hulabaloohon joku täyspäinen tuonut myös tilastotietoa, jonka mukaan kolmesta täysi-ikäisestä helsinkiläisestä kaksi on muualla syntyneitä. Olen siis hyvin tyypillinen helsinkiläinen. Tosin siinäkin joukossa kuulunen hyvin pieneen vähemmistöön näin kauan helsinkiläisenä olleena.
Oletko tarkkaillut lumen sulamista?
Onko Sylvi jo kuollut vai veteleekö viineisiään?
Onko kaikki vanhat työtodistukset ja arvopaperit varmasti tallessa ja oikeassa järjestyksessä?
Tuo oli jo pettymys, luulin sinua älykkäämmäksi. Et siis tunnistakaan ihmisiä kirjoitusten perusteella. Minä en ole koskaan kirjoittanut mistään sinun käymistäsi kouluista. Pidän kouluja kuitenkin vain muodollisina, suuntaa antavina kertomaan jonkun ihmisen kyvystä hoitaa tehtäviään tässä yhteiskunnassa..
En ole vastannut sinulle tuossa Sirola-opisto asiassa. On myös äärettömän typerää väittää keilapalloa kasvokuvaksi. Oletko joskus kuullut sellaisesta kuin logo tai tunnus. Olet ollut jonkun osaston palveluksessa armeijassa, kenen kasvot ovatkaan kuvattuna osastosi lippuun?
Valitat yleensä sitä ettet saa tällä palstalla järkeviä vastauksia. onko se ihme kun alat solvaamaan henkilö, joka sentään yrittää keskustella kanssasi
Ei taida kannata moinen et sitä ilmeisesti haluakkaan vaan haluat noita *******
Okei, tarkistin asian sieltä edelliseltä avaukseltani, ja eräälle sekopäälle vastatessasi eräästä toisen olet nähnyt Sirola-opiston luentomonisteita kantavaksi. Se on aika pitkä ja sekava ketju, joten äkkivilkaisulla oletin sinun tarkoittavan minua, mutta ilmeisesti tarkoitat sitä, joka on sinne älyttömään hulabaloohon yrittänyt vähän järkipuhetta tuoda.
Okei sekin, jos haluat tunnuksenasi profiilillasi käyttää mieluummin keilapalloa kuin omia kasvojasi. Luulen kyllä, että keilailua harrastava naisystäväni käyttäisi mieluummin kasvojaan, mutta hän onkin oikein kaunis nainen.
Et ole kertonut, miten tuo nikkisi nimi liittyy keilailuun. Netistä tuo kirjan-numerosarja löytyy vain tällaisessa yhteydessä:
>>ROLLS ROYCE DV8NM 540.4HP - Maritime Propulsion
Mitä helkutin merkitystä sillä on, mitä joku "numerosarja" tai kuva jonkun nikissä merkitsee.?
Se voi toki sinulle olla tärkeääkin jotta pääsisit jotenkin jäljittämään kuka kukin palstalainen on.
Sinähän ilmeisesti luuraat kaikkien muidenkin tiedot, niin pitkälle kuin se suinkin on mahdollista, mikä todistaa vain sitä, että et sinä palstailijana ole mikään tavallinen, etkä varsinkaan tervepäinen sellainen.
No onneksi tuo "keilapallokin" oitis huomasi, ettei sinulle kannata kertoa yhtään mitään, kun sinun nälvintäsi kaikkia kohtaan tulee aivan automaatisesti muutenkin.
Toki ne sinun aika-ajoin naamakkainkin tapaamasi viiteryhmäläisesi valttyvät moiselta, mutta tehän pelaattekin "samassa joukkueessa" ilmeisesti aivan muista syistä.
Toivottavasti "keilapallo" ei ole niin pöljä, että menee tuon salasanansa salaisuuden sinulle paljastaman.
Tuskinpa, sillä hyvinkin fiksulta vaikuttaa.
Nyt saikin kaposemme askarreltavaa, sillä ei näy ymmärtävän keilailusta muutenkaan yhtään mitään. Toki hänen esiintymistään voisi verata eränlaiseksi "loistekeilailuksi". Tosin minä nimittäisin kaposen keilailua umpipimeäkeilailuksi.
Kapi on jonkilainen tiltu, joka yrittää urkkia kaikkien palstalaisten "naamat" esiin.
Eipä tuo naisystävänsäkään varmaan kummoinen ole, kun päättömänä torsona häntäkin vain kehdannut esitellä. Toki on sitten kuitenkin muiden naisten naamakuviakin esitellyt, mutta ne ovatkin olleet joitain muita, kuin kaposen kelkkaan sortuneita. :)))
Kapin paikka olisi jollain juorupalstalla, missä voisi itseään esitellä, eikä missään poliittisella palstalla, kun ei aiheesta pysty asiallisesti keskustelemaan.
Kaposella onkin ilmeisesti muut syyt asua palstalla ammusta iltaan.
Olisko sitten yksinäisyys, ja vittumainen/narssistinen luonne?
Kaponen on nopea "parantamaan" ihmisen sekopäisyyden.
Kokeilkaapa vain lipaista, niin jopa oitis nimitys muuttuu.:))))
Ho hoo, ho hoo!
" (Kun olen saanut täällä kuulla olevani isopäinen, en halua sitä kiistää:"
Isopäisyys johtuu suurista aivosoluista, toki niitä on sitten harvemmassa.
Teille demareille vain omakehu aina päällä.
Kyllä te olette jo hävinneet monta erää.
Viimeisin tulossa ihan pian 10 - 13 % haarukkaan.
SDP oli puolue, jonka osaksi tuli seistä hävinneiden riveissä
vuoden 1918 sodassa
Sisällissota 1918
Punakaartilaiset kaappasivat suomalaisten valitsemalta porvarilliselta eduskunnalta vallan Etelä-Suomessa 28. tammikuuta 1918.
Suomen sisällissodassa punaisen puolen hallitukseen, Kansanvaltuuskuntaan, kuului sosiaalidemokraattien jäseniä ja suuri osa puolueen jäsenistä toimi punaisten puolella.
Aloite liukui radikaaleille vallankumousmielisille alaorganisaatioille. Tuhansia puolueen jäseniä ja kannattajia kuoli taisteluissa, teloituksissa ja vankileireillä.
Sisällissodan jälkeen
Punaisten hävittyä sodan monet sosiaalidemokraattien johtajista ja aktiiveista pakenivat Venäjälle, jossa bolsevikit olivat ottaneet vallan. Puolueen aiempi puheenjohtaja Otto Wille Kuusinen nousi ajan mittaan Josif Stalinin hallinnossa Kommunistisen internationaalin ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen korkeimpaan johtoon.
Syksyllä 1918 punaisten toiminnasta sivussa olleet puoluejohdon jäsenet käynnistivät kuitenkin sosiaalidemokraattisen puolueen toiminnan uudelleen Väinö Tannerin johdolla.
http://sdpvalkeakoski.fi/2013/04/22/kaynnit-vuonna-1918-vakaumuksensa-puolesta-menehtyneiden-muistomerkeilla/
-edelleen palvotaan kapinoijia.
mm Tarja Halonen piti puheen paunaisten hautausmaalla, heitä kehuen.
Myös presidentti valittiin " 1918" joukoista.
Keitä Halonen edustaa?
Tarja Halonen on ennen kaikkea vasemmistodemari, ja vasta sen jälkeen Suomen tasavallan presidentti. Halonen samaistuu erityisesti siihen osaan SDP:tä, joka aloitti tammikuussa 1918 kapinan laillista hallitustamme vastaan. Noita kapinallisia Halonen kunnioittaa enemmän kuin kapinan kukistajia ja isänmaamme pelastajia. Halosen isänmaa on vasemmisto, vieläpä äärimmäisin vasemmisto.
Tulipunainen Halonen pysyy vieraana suurelle osalle kansaamme, jonka arvoista, asenteista ja perinteistä hän ei taustansa ja elämänvalintojensa vuoksi voi mitään ymmärtää.
Totesin jo avaukseni alussa ja annoin tutkimustuloksilla lisätodistusta sille, että me kaupunkilaiset olemme älykkäämpiä kuin te maalaiset. Ei sinun olisi tarvinnut sille enää lisätodistusta antaa. No, emmehän me helsinkiläisetkään ihan kaikki ole kovin älykkäitä, saa täälläkin kepu jopa vähän yli kolmen prosentin kannatusta.
Maalaiset on tyhmiä, kun ne ei ymmärrä näyttää muakarvakuvia tällä palstalla!
Niin, mutta sinähän et ole kaupunkilainen vaan susirajalla tai sen takana synnytetty äpärä. Ja älyllä ja sinulla ei ole mitään yhteistä. Olet vain mitätön heikkolahjainen evp aliupseeri.
Kapi: "Niinkään tärkeä ei ole aivojen absoluuttinen koko, kuin vartalon painoon nähden suhteutettu koko."
Ovatko aivosi kasvaneet suhteessa vartaloosi Hesassa asuessasi? Vai onko vartalosi kasvanut suhteessa aivoihisi Hesassa asuessasi?
Vartaloni on varmaan kasvanut enemmän suhteessa aivoihini. Mutta kai minulla edelleen suuret aivot lienevät, ainakin kepulaisten mielestä, kun he väittävät päätäni isoksi.
vain vesitilasta?
Pystyyn hilattua emakkoa erehdyttävästi ulkoisesti muistuttava Kapi tomppeli on vain huippuesimerkki siitä mitä vuosikymmenien kepukiima saa aikaan. Pää turpuu ja täyttyy nesteillä.
Sinulle saattaa melkoinen yllätys että Kepun kannatus on tuplaantunut Uudellamaalla Kesäkuusta, siis puolessa vuodessa. Siellä alkaa kannatus olemaan jo 7%:n tuntumassa.
Vaaleihin on vielä aikaa ja halitus mokailee koko ajan niin sattaa se vielä tuplaantua. Silloin oltaisi jo 14%:n tuntumassa.
Mikä yllätys tuo on? Uusimaahan on valtaosin maaseutua, Suomen parhaita viljelysalueita, jolla on paljon oikein ökytiloja. Suuremmaksikin olen kepun kannatuksen siellä luullut. Jokohan Väyrynenkin pääsisi sieltä nyt eduskuntaan?
Vielä stadilaisuudesta vähän. Eräälle tuolla edellä mainitsemassani hulabaloossa helsinkiläinen on vain Helsingissä syntynyt ja Helsinki on vain alue, jonne sporalla - raitiovaunulla - pääsee, eli se mini-Helsinki, jollainen se oli ennen 1946 suurta alueliitosta. Tuollainen on varmaan sitä kepulaista ajattelua, ”sä koskaan et muuttua saa”, eli ”kerran kepulainen - aina kepulainen” ja ”syntyjään multialainen - aina multialainen”, vaikka olisi myöhemmän elämänsä muualla elänyt. Eikä se Multiakaan saisi muuttua miksikään siitä, jollainen se oli hänen syntyessään.
Helsingin entistä ylipormestari Raimo Ilaskiveä pidettiin oikein tosihelsinkiläisenä, ja sellaisena hän varmaan itsekin piti itseään, vaikka oli syntynyt ja elänyt nuoruutensa Ruokolahdella. Mutta Ilaskivi ei olekaan kepulainen. Ja kun minäkään en ole kepulainen, olen ollut muuntumis- ja kehityskykyisempi ja jo nuorena tullut helsinkiläiseksi. Helsinkiläisenä olen pysynyt nekin vuodet, jotka olen viettänyt Kyproksella, Egyptissä ja Israelissa, sillä työkomennuksiahan ne olivat ja kotiosoitteeni pysyi aina täällä. Kun joku kepulainen tulee tänne vaikka Multialta, yleensä hän pian sivistyy pois kepulaisuudestaan ja alkaa pitää itseään helsinkiläisenä.
Synnyinpaikka ei määritä ihmisen elinikäistä kotipaikkaidentiteettiä. Ei niinkään päin, että Helsingissä syntynyt kokisi pysyvänsä helsinkiläisenä muualle muutettuaan. Poikani on synnyinperäinen stadilainen, mutta kyllä hän nyt pitää itseään karjaalaisena, kun siellä on hänen kotinsa, perheensä ja työnsä, eli oma firmansa. Jos minä muuttaisin pysyvästi vaikkapa Kuusamoon, tietysti alkaisin pitää itseäni kuusamolaisena.
Tunnen paljon syntyperäisiäkin helsinkiläisiä, on niitä lähipiirissänikin, mutta ei heistä kukaan ylpeile sillä, että ovat täällä syntyneet. Heillä kun olisi ylpeilyn aiheita myös omista tekemisistään. Tuolla edellisellä avauksellani yksi sellainen näkyy olevan. Vaikuttaa kovin samanlaiselta, jonka takavuosina opin tuntemaan tällä palstalla. Hän polleana ylpeili syntyperäisellä helsinkiläisyydellään ja käytti nikissäänkin CITY-etuliitettä. Kuitenkin hän asui Laajasalon Jollaksesdsa, jonne eivät sporakiskot vie, oli siis oman määritelmänsä mukaan landelainen. Varmaan hän ylpeili syntyperäisellä helsinkiläisyydellään siksi, kun hänellä ei tainnut olla ylpeilyn aiheita tekemisistään eikä ainakaan niissä onnistumisistaan.
"Vaikuttaa kovin samanlaiselta, jonka takavuosina opin tuntemaan tällä palstalla. Hän polleana ylpeili syntyperäisellä helsinkiläisyydellään ja käytti nikissäänkin CITY-etuliitettä. Kuitenkin hän asui Laajasalon Jollaksesdsa, jonne eivät sporakiskot vie, oli siis oman määritelmänsä mukaan landelainen. Varmaan hän ylpeili syntyperäisellä helsinkiläisyydellään siksi, kun hänellä ei tainnut olla ylpeilyn aiheita tekemisistään eikä ainakaan niissä onnistumisistaan".
Nyt rottakoululainen löysi itselleen oikein sopivan viiteryhmän -jyrsijät. Hesarissahan kirjoitettiin kuinka kahdelta jyrsijälajilta on löydetty eroja aivojen koossa riippuen siitä esiintyykö laji kaupungissa vai maaseudulla.
Näissä tutkimuksissa on yksi paha lähtökohtainen virhe. Pidämme älykkyytenä sitä mitä ihminen itse kokee älykkyydeksi. Painotamme siis esim työkalujen käyttöä, muistia, sosiaalisia suhteita jne. Ihmisaivot kun ovat erikoistuneet tuon kaltaisiin asioihin.
Ihminen pitää apinaa, joka ottaa kiven avukseen pähkinää avatessaan älykkäämpänä kuin lintua, joka pystyy suunnistamaan 10 000 kilometriä muuttomatkallaan. Mutta kumpi suoritus oikeasti vaatii enemmän taitoa?
Kaupunkieläimien "älykkyys" perustuu lajin sisäiseen kilpailuun. Kun eläinpopulaatio kasvaa luonnottoman suureksi tietyt ominaisuudet korostuvat. Kaupungeissa ei ole tarjolla luonnon normaalisti tarjoamaa ravintoa ja suojaa, eikä toisaalta luonnonmukaisia vihollisia, evoluutio ohjaa sellaiset yksilöt pärjäämään joilla on korostunut kyky hankkia ravintoa esim roskapöntöistä ja joilla on kyky sopeutua elämään vaikkapa jäteviemäreissä (kuten näillä mainitsemillasi jyrsijöillä). Nuo taidot edellyttävät kenties isompia aivoja (siis kooltaan) mutta eivät sinällään kerro älykkyydestä. Ihminen kun pitää älykkäänä rottaa joka etsii ruokaa roskapöntöstä sen sijaan, että hankkii sitä suoraan luonnosta.
Yksi älykkyyden vaikutelmaa antava seikka on eläinten kesyyntyminen, tottuminen ihmiseen ja kaupunkiin. Villissä luonnossa elävä kettu tai jänis väistää ihmistä ja niihin törmää hyvin harvoin metsässä. Kaupungeissa sen sijaan eläimiin törmää yhtenääm, ne kun ovat menettäneet luonnollisen puolustusmekanisminsa eivätkä väistä ihmistä niin herkästi. Kumpi sitten on älykkäämpää, se riippuu taas kerran painotuksista. Luonnossa elävä joutuu ottamaan huomioon niin paljon enemmän erilaisia tekijöitä, että ihmisen älykkyydeksi arvioimat ominaisuudet eivät korostu.
Ihmisellä on sama harha. Kuvittelemme, että kapunkilainen elämänmuoto vaatii enemmän älykkyyttä vain, koska luokittelemme asiat niin. Väittäisin kuitenkin, että esimerksiki kalan pyytäminen itse järvstä vaatii paljoon enemmän älyä kuin valmiiksi fileeratun kalan ostaminen marketin tiskistä. Tai lämmittäminen oikeaoppisesti käsitellyillä puilla vaatii enemmän älyä kuin kaukolämpöön liitetyn talon lämmittäminen. Jopa se lämmityslaiteen valmistaminen, siis uunin tai takan, vaatii enemmän älyä kuin kaukolämmön lämmönvaihtimen valmistaminen.
Osoitat aika hyvin, että älykeskustelu vie harhaislle poluille. Itse en usko, että maaseudun ja kaupungin asukit eroaisivat emrkittävästi älykkyyden osalta sen vuoksi, että ovat syntyneet sattumoisin maalla tai kaupungissa. Evoluutio ei toimi niin nopeasti, että olisi ehtinyt suosia kaupunkilaisuutta kehitysopillisesti.
Asiaa pitääkin sen vuoksi lähestyä muuta kautta. Yksi mahdollisuus on se, että älykkäämpi osa väestöä hakeutuu syystä tai toisesta kaupunkeihin. Tämä on minusta varteenotettava mahdollisuus, koska kaupungit tarjoavat älykkäille yksilöille dynaamisia haasteita, kun meno maaseudulla on kuitenkin tasaisen harmaata ja toistuvaa. Dynaamisuus ja siihen liittyvät kehitysprosessit vaativat älyllisiä ponnisteluja, kun ei asioita ei voi tehdä niin kuin niitä on totuttu tekemään vuodesta toiseen. Älyllisyyden hyödyntäminen kiehtoo älykkäitä nimenomaan kaupunkiympäristöissä. Älyn hyödyntäminen ei ole tässä mielessä yksilöllistä vaan erityisen yhteisöllisistä. Sellaiset monilahjakkudet kuin Galileo Galilei ja Leonardo da Vinci ovat harvinaisuuksia, jotka pärjäisivät yksinäisinä susinakin. Nykytiede on kuitenkin suuressa määrin tiimityötä ja verkostoitumista.
Kyse on siis enemmänkin siitä, että kaupunki ympäristö on älykkyyden suhteen vetovoimainen ympäristö. Ja kaupunkeihin kasaantuu suret määrät älyllistä potentiaalia, älyn aikaansaamien tulosten määrä kasvaa huikealla vauhdilla. Maaseudulla ihminen kykenee samaan aikaan itse oppimaan hyvin vähän keinoja viljelyn ja karjanhoidon tuottavuuden sekä muiden elinolosuhteiden parantamiseksi kun kaupunkilainen keksii hänenkin puolestaan mekaanisia, kemiallisia ja biologisia keinoja maanviljelijänkin tuottavuuden parantamiseksi. Maaseutu ympäristönä antaa mahdollisuuden lähinnä toistuvaan työntekoon ja sen vuodesta toiseen samanlaisiin saavutuksiin. Kaupunki on antanut mahdollisuudet tehdä jotain oikeasti erilaista ja uutta ja tätä uutta tuntuu riittävän vuodesta toiseen. Toki suuri osa siitä on turhanaikaista roinaa, mutta suuret keksinnöt kuten vaikkapa kaupunkilaiskeksinnösitä erilaiset moottorit, kännykkä ja tietotekniikka ovat suuresti mullistaneet elämäämme.
Kaupunkilaisen aivot ovat narikassa peruselinkeinojen osalta. Kalan pyytäminen voi tosiaan tuottaa monille vaikeuksia, kun sen voi ostaa fileenä tai pakasteena kaupasta. Maaseudulla sen kalan pyytämiseen voi toisaalta kulua tuhottamasti aikaa ja vaivaa, kun kalat eivät aina ota onkeen eikä niiden perkaaminen rannalla hyttysparven keskellä ole aina kovin mukavaa. Kun kaupunkilainen ulkoistaa syömiseensä liittyvät toiminnot, hänellä jää paljon aikaa muuhunkin. Ihmisille aika rajallisena suurena oman elämän pituuden suhteen on kuitenkin jossain määrin tärkeä asia.
Jos meillä ei olisi kaupunkeja, elämä maaseudulla olisi edelleen hyvin alkeellista. Oikeammat vertailukohteet olisivatkin tämä entisaikojen alkeellinen maaseutuelämä ja nykyajan kaupunkielämä, koska se kaupunkielämä on hyödyttänyt monessa suhteessa myös maalla asuvia. Yksilötasolla tässä ja nyt maaseutuasuminen voi olla yhtä kiintoisaa ja kiintoisampaakin kuin kaupunkielämä, mutta tässä tarkastelin niitä kehitysprosesesseja, jotka ovat nimenomaan kaupunkielämisen tuotteita ja hyvinvointimme edistäjiä.
Kapin "älyn" merkit näkyvät selvästi.
"Lähes joka kolmas ryöstö Suomessa tehdään Helsingissä. Maassa on yli 250
kuntaa, joissa poliisitilaston mukaan ei vuonna 1995 tehty yhtään ryöstöä."
"On perusteltua olettaa, etteivät koko maata yhtäläisesti koskevat toimet ole tehokkaita
vaikuttamaan rikollisuusongelmiin, jotka ovat maantieteellisesti keskittyneet
nimenomaan joihinkin kaupunkiympäristöihin."
http://www.rikoksentorjunta.fi/material/attachments/rtn/rtn/julkaisut/julkaisutomjartn/6EQU0y8jf/Kaupunginjohtajatyoryhman_mietinto.pdf
Harvaan asutuilla alueilla on vaikea ryöstää, kun ryöstettäviä on vähän. Jos yrittää rysötää karhun tai suden, siinä voi käydä köpelösti ja harva edes sellaista yrittää. Omaisusrikokset ovat keskittyneet tietysti sinne, missä on anastettavaa omaisuutta ihan samaan tapaan kuin liikennerikokset ovat keskittyneet tieosuuksille eikä esim. pelloille tai metsiin. Sen vuoksi rikollisuutta vastustavat toimet pitääkin tietysti suunnitella ympäristön ja toteumistodennäköisyyden mukaan.
Henkirikosten osalta on toisin. Ne ovat suhteellisesti yleisimpiä Itä- ja Pohjois-Suomessa, missä myös esiintyy paljon alkoholin päihdekäyttöä ja syrjäytymistä sekä terveysongelmia. Nämä kaikki ongelmat ovat yhteydessä toisiinsa.
Kyse on siitä, miten älykkyys määritellään. Päättelykyky, kyky ratkaista erilaisia ongelmia ja nopea oppimiskyky ovat perinteisesti liitetty älykkyyteen. Noissa eläinesimerkeissä juuri tuo oppimiskyky selittää "kaupunkilaisrotan" ja "maalaisrotan" erot. Oppimiskyky on kehittynyt, mutta samalla havaintokyky (eläimillä siis kyky saalistaa tai toisaalta puolustautua/paeta ajoissa) on heikentynyt kun ruoka on saavutettavissa helposti ja vihollisia ei ole kuten villissä luonnossa. Havaintokyky on kuitenkin yhtä lailla kehittyneen älykkyyden merkki kuin oppimiskyky, sen merkitys vaan on vähentynyt.
Kaupunkiympäristön luoma älyn kasautuminen tunnetaan kollektiivisena älynä. Luonnossa muurahaisilla on samankaltainen yhteisö, siinä yksilöt toimivat niin tiiviisti yhteistyössä, että muodostavat yhteisen superorganisaation joka kykenee kokonaisuuden kannalta parempiin ratkaisuihin kuin älykkäinkään yksilö yksin
Tuo kollektiivinen äly edellyttää toisaalta yksityistä informaatiota päätöksenteon pohjana, siis yksilöt tuovat omat näkemyksensä yhteiseen pohdintaan. Liian samankaltaiset ihmiset ratkaivat ongelmia yksipuolisesti, tuottaen vain vinoutuneita ratkaisuja. Näin käy yhteisöissä jotka ovat liian suljettuja
Yksityinen, omiin näkemyksiin perustuva informaatio syntyy vain hajautettuna, näin tiedosta tulee riippumatonta, monimuotoista ja paikallista. Näin siis olemme tilanteessa joka on havaittavissa kapungistumisen historiassa. Kaupunkiäly kehittyy vain niin kauan kun kaupunkiin tulee ulkopuolista yksityistä tietoa, maalaisjärkeä.
Yksiläöiden älykkyydellä ei tuon kollektiivisen älyn kanssa ole tekemistä, senhän osoitttajan asinä olet huikean hyvä esimerkki: Kapeampi alaista osaamista (siis älyn yksipuolisuutta) kuin sinulla on mahdotonta kuvitella. Et tulisi yksinkertaisesti toimeen ilman sitä käytettävissäsi olevaa kollektiivista älyä.
Oliko ensin muna vai kana? Samoin voidaan pohtia, hakeutuvatko älykkäämmät ihmiset kaupunkeihin, vai tekeekö kaupunki heistä maalaisserkkujaan älykkäämpiä.
Arvelet:
>>Yksi mahdollisuus on se, että älykkäämpi osa väestöä hakeutuu syystä tai toisesta kaupunkeihin. Tämä on minusta varteenotettava mahdollisuus, koska kaupungit tarjoavat älykkäille yksilöille dynaamisia haasteita, kun meno maaseudulla on kuitenkin tasaisen harmaata ja toistuvaa.>Toisaalta voi olla myös niin, että maalta hakeutuvat kaupunkiympäristöihin jo luonnostaan lajinsa älykkäimmät nisäkkäät, siis eläimet kuten ihmisetkin, jotka lajitovereitaan paremmalla kekseliäisyydellään ja oppivaisuudellaan pystyvät parhaiten käyttämään hyväkseen urbaanin ympäristön tarjoamia monipuolisempia mahdollisuuksia
Kaupunki ei tee ketään älykkäämmäksi, päin vastoin, ajanoloon kapunkilainen yksilönä tyhmistyy, joka johtuu yksipuolistumisesta. Monet (älyäkin vaativat) taidot taantuvat kun niitä ei tarvitse käyttää ja uusiakaan ei tarvitse opetella. Siitähän toimit esimerkkinä.
Yksittäiset innovaation voivat syntyä missä vaan, mutta kollektiivinen äly kehittyy siellä missä on paljon erilaisia näkemyksiä ja niille käyttökelpoinen kehitysalusta. Kaupungistumisessa on kyse tuosta kollektiivisesta älystä, suuren massan tuomasta lisäarvosta jossa heikkokin yksilö pärjää muiden avulla. Kollektiivinen äly kehittyy niin kauan kun siihen tulee uutta näkökulmaa ja "tervettä" älyä. Kapungit siis pärjäävät niin kaun kuin maalta muuttoa esiintyy. Sen jälkeen nekin alkavat taantua elleivät saa uutta verta esim maahanmuuton kautta (vrt. USA:n kaupungit)
Kollektiivinen äly voi edelleen kehittyä kaupungeissa eikä se ole riippuvainen mistään maalaisjärjen siirtymisestä kaupunkeihin. Mitäpä maalaisjärjellä olisi edes annettava, kun se koko ajan taantuu yhä kauemmas kaupunkien kollektiivisen älyn saavutuksista. Maailaisjärjen on yhä vaikeampi saavuttaa kollekttivisen älyn perustaso, kun aika kuluu kyntöpuuhissa yms.
Kollektiivisen älyn uudentumisvoima piilee kollektiivisen älyn globaaleissa yhteistyöverkoissa. Yliopistot ovat iät ja ajat imeneet vaikutteita muista yliopistoista ja niiden saavutuksista. Hyvä esimerkki on vaikkapa tähtitiede ja fysiikka. Tietoa kertyy koko ajan lisää ja sen haarutuu myös soveltavaksi tieteeksi kuten vaikkapa ydinfysiikan hyödyntämiseksi energiatuotannossa. Maaseutujärjellä ei ole tällaiseen mitän lisäarvoa annettava, sillä pelkällä tähtitaitaan tiirailulla ja havukka-aholaisella ajattelulla ei pitkälle pötkitä.
Kollektiivinen äly keskittyi kaupunkeihin kommunikaation vuoksi, kun ei ollut tätä internetin aikaa niin imisten oli pakko hakeutua lähelle toisiaan saadakseen kehitettyä uutta.
Nyt tilanne on muuttumassa. Tieto tavoittaa reaaliajassa kaikki maailmankolkat ja on käytettävissä missä tahansa. Muutos on sen verran tuore, alle kahden vuosikymmenen ajalta, ettei se vielä näy konkreettisesti kovinkaan selkeästi. Juuri tuollaisten tähtitieteen ja fysiikan kaltaisten tiedesovellusten kohdalla ajan ja paikan riippuvuus on jo kadonnut. Niiden tutkimus siirtyy hajautettuun verkkoon ja perustuu maaseudulla oleviin tilaavieviin hiukkaskiihdyttimiin ja niistä saatuihin tuloksiin joita analysoidaan ympäri maaílmaa.
Näkee ettet ymmärrä tuon kollektiivisen älyn syntyä ja olemusta alkuukaan, vaan sorrut tuolaiseen ala-arvoiseen epä-älyllisyyteen kyntöhommineen, joten jätän tuon osan kommentoimatta, ota selvää ihan perusasioista niin jatketaan keskustelua sitten
Erään tutkimuksen mukaan ihminen kehittyi sian ja apinan parittelusta.
Kapissa sikaa on enemmän, muistuttaa pystyyn nostettua sikaa.
Erona on vain se ,että kapilla on kultaiset torahampaat, kuten usein mustalaisilla....
taivahan tosi !!!
Nyt se viimeinkin selvisi tämä Kapin arvoitus, miksi Kapi muistuttaa erehdyttävästi pystyyn hilattua emakkoa.
Luin tuon saman jutun mutten oivaltanut asiayhteyttä...
Tuoreimman tutkimuksen mukaan helsinkiläisten geenit ovat synytynee kahden karjun paritellusta.
Tutkimusten mukaan kaupunkilaisen aivot ovat noin 60% maalaisten aivojen koosta, joka tietysti on hyvin ymmärrettävää kun seuraa näiden kaupunkilaisten edesottamuksia. Sitä paitsi kaupunkilaisen pääkoppaan on varattu 40% tila virtsa-aineelle, joka evoluution saatossa on maalaiselle kehittynyt alavatsan tienoolla.
Erikoisesti se näkyy Kapin aivojen surkastumisena, joka kuvastuu erinomaisesti samoja fraaseja toistaen. Maalainen on edistyksellinen ja avoin uusille asiakokonaisuuksille, joka ketterästi mukautuu ajan haasteisiin.
Eipä ihme jos Kapin ajatusmaailma on kovin alhainen, sillä betonikerrostalo, jossa tämä vanha sotaruuna asuu, on rakennettu joskus Maatalouden tutkimuslaitoksen vanhan sikalan paikalle. Luultavasti vanhat rauniot höyryää ja kummittelee, kun talon asukaskin käyttäytyy edeltäjiensä tapaan.
Toinen hassu piirre kaupunkilaisen käyttäytymisessä ostoksilla käynti. "Kävin päivällä ostoksille, paljon meni rahaa mutta tuli hyvää tavaraakin. Maalainen ei noin mitätöntä asiaa viitsi mainita missään tilanteessa, mutta onhan se kaupunkilaiselle jotain suurta ja maininnan arvoista.
Se mikä maaseudun ihmisille on itsestään selvyys ja jokaisen ymmärrettävissä, tuo sama onkin erikoisesti Kapille jokin salaperäisyyteen verhottu ihme kummajainen, joka on ehdottomasti kerrottava kaikelle kansalle, kuten Kapin omat vaippasulkeiset ja ystävän hartioiden hieronta.
Se on totta, että aivojen koolla on merkitystä, siksi laadukkaampien aivojen haltijat eivät sekoile julkisesti henkilökohtaisilla heikkouksillaan, kuten harmaantunut vanhus jatkuvasti tekee.
Laadukkaammat aivot, vähemmän katkeruutta.
Tähän asti tulleita vastineita vilkaistessani mielestäni saan ainakin hyvän todisteen sille, että kaupunkilaiset ovat maalaisia älykkäämpiä. Maalaisiltahan nuo älyvapaat vastineet ovat tulleet, Mielipidepankki on kaupunkilainen, ja hän on antanut pankistaan älykkäitä mielipiteitä.
Hiljattain julkaistiin myös eräs toinen tutkimus, jota joku näkyi täälläkin referoineen. Sen tutkimuksen mukaan onnellisimmat suomalaiset asuivat pääkaupunkiseudulla. Kyllä nuo vastineet nyt kuten aina ennenkin osoittavat senkin tutkimuksen tuloksen todeksi. Jostakin Kepulandiastahan nuo tulevat nuo vastineet, joissa älyn puutteen lisäksi myös tihkuu suuri kauna, kateus ja katkeruus. Kun tuohon lisätään vielä kepulaisuus, on neljän k:n kerho valmis.
Määrittelet älykkäiksi sellaiset mielipiteet jotka ovat samaa mieltä kanssasi.
Onko se älykkyyden merkki, vai älyn puutteen?
Ainakin älykkyyden ykeisten määritelmien mukaan tuollainen on älyn puutteen merkki. Älykäs kun tekisi toisin, kuten tiedät.
Pika-analyysin mukaan taas todistettiin Kapin vajavainen ja osin harhainen aivojen vajavaisuus. Laajempi tutkimus kertoo maaseudun ihmisistä aivan erilaisen otoksen, kuin katkeruuteen vajonneet kaksi Espoon elättiä.
"
Maaseudulla asuvat ovat onnellisempia kuin kaupungeissa ja taajamissa asuvat, selviää Onnellisuus erityyppisillä asuinalueilla -tutkimuksesta. Tutkimuksesta kertoo tänään perjantaina ilmestyvä Yhteiskuntapolitiikka-lehti.
Tutkijoiden mukaan ihmisen onnellisuutta selittävät parisuhde ja hyväksi koettu terveys, asuipa ihminen sitten missä tahansa.
Tutkimusalueiksi valittiin Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Turku. Tutkijat jakoivat asuinalueet neljään eri alueeseen: ne olivat kaupungin keskusta, esikaupunki, kuntakeskus ja maaseutu. Aineistona tutkijat käyttivät Alueellinen hyvinvointi ja terveys -aineistoa vuodelta 2010.
He päätyvät tuloksiin, joiden mukaan maaseudulla asuvat ovat onnellisempia kuin kaupungeissa tai kuntakeskuksissa asuvat. Muun muassa terveyspalveluiden ja julkisen liikenteen saatavuus eivät tutkimuksen mukaan juurikaan vaikuta ihmisen onnellisuuteen.
Tutkijat olettivat, että onnellisimpia olisivat kuntakeskuksissa asuvat, sillä heillä on ulottuvillaan kaupunkien palvelut ja samaan aikaan maaseudun hyvät puolet. He arvioivat, että vaikutusta tulokseen olisi myös muun muassa sillä, että maaseudun vanhenevien asukkaiden heikkenevä terveys laskisi onnellisuutta. Oletukset eivät kuitenkaan pitäneet täysin paikkaansa.
http://yle.fi/uutiset/tutkimus_maalaiset_ovat_onnellisempia_kuin_kaupunkilaiset/6899709
Laadukkaammat aivot, parempi elämä.
Tuo tutkimus on tehty Turussa, Kainuussa ja Oulun seudulla. Silti hieman ihmettelen tuloksia, joihin muka on päädytty.
Tässä taannoin oli laajempi tutkimus, jossa kyllä pääkaupunkiseudun ihmiset todettiin onnellisemmiksi kuin muualla Suomessa, jossa sielläkin kaupunkien asukkaat olivat maalaisia onnellisempia. Onnellisuuden perusteina tuotiin esiin tyytyväisyyttä asumiseen, terveyteen, työelämään ja taloudelliseen tilanteeseen. Vastaavasti noissa oli enemmän puutteita maaseudulla, ja se teki ihmistä onnettomampia. Järkeenkäypää.
En löydä sitä tutkimusta netistä, mutta sieltä löytyy tämä, joka myös antaa samanlaisia viitteitä:
http://www.socca.fi/files/18/Ihmisia_ja_kaupunkiluontoa_tutkimus_paakaupunkiseudun_asukkaiden_hyvinvoinnista_2010.pdf
Olisiko niin, että maalaiset ovet niin tyhmiä etteivät edes tajua omaa tilaansa ja ovat siksi onnellisempia kuin kaupunkilaiset
Vai onko niin, että kaupunki tarjoaa erilaisuudelle riittävästi tilaa, siksi poikkeavatkin yksilöt kokevat olevansa onnellisia nostaen kaupunkien onnellisuusastetta yli maaseudun.
Olipa taas huvittava avaus, politiikkaanhan se ei liittynyt. Mutta eihän sinun kirjoituksesi yleensäkään liity. Oikein on tutkimuksiakin esitelty. Mahtavaa!!!
Maailmalla on korkean kulttuurin omaavia kansoja tuhoutunutkin jo ennen kuin suomalaisia on ollutkaan. Tuhojen syytä ei tiedetä, mutta yleinen arvio on, että ilmasto on muuttunut siten ettei kaupunkilaisille ole ollut ruokaa.
Mutta katsokaamme Eurooppaa, vaikkapa Ateenaa ja Roomaa. Näissä kaupungeissa on ollut korkeaa teknologiaa ja sivistystä jo paljon ennen kuin suomalaiset ovat saaneet rakennettua itse edes asumustaan, luolissa ja maakuopissa taisivat asua.
Näin ollen Ateenalaisten pitäisi olla älykkyydessä tuhansia vuosia edellä kaikkia suomalaisia. Ovatko he? Siinä suhteessa kyllä, että kus settivat Euroopan hyväksymään Kreikan EU:n ja ovat vielä saaneet EU:n maksamaan velkojaan.
Mutta jos tuota pientä yksityiskohtaa ei oteta huomioon niin miten tuo Ateenalaisten huikea älykkyys verrattuna Helsinkiläisiin näkyy?
Olkoon sitten avaukseni vaikka huvittava, mutta sellaisia näköjään täällä tarvitsevat ne, joiden elämässä huvit ovat muuten kovin vähissä. Kuten näet, paljon innokkaammin tälle huvittavalle avaukselleni on riennetty kuin sinun ilmeisesti vähemmän huvittaville avauksille.
Mutta kyllä sinussakin on myös huvittavuutta. Sellainen on tuo nikkisi. Katsopa tämä ja vastaa siinä esittämääni kysymykseen:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11910410#comment-64987217-view
Katsoin kerran tv:stä ihmisen kehityksestä kertovaa professoria. Hän selitti aikajännettä niin, että kun otetaan pitkä, monta kilometriä pitkä naru niin yhden sukupolven kehitys ei ole millimetriäkään siitä.
On totta, että ihmiset ja eläimet oppivat perustoimintoja elääkseen aika nopeastikin kun on pakko. Ei vaadi suurta oppivaisuutta, ettei jää autojen alle. Samoin kaupunki-ihmiset ovat selvinneet luonnon keskellä hengissä.
Meidän sukupolvemme on kokenut suuremman muutoksen kuin mikään aikaisempi polvi. Erityisesti informaatio on lisääntynyt niin suureksi, ettei kaikkien aivot pysty käsittelemään sitä. He sairastuvat stessiin, ja toisaalta myös virikkeiden puuttumiseen voi sairastua henkisesti.
Epäilemättä tarvitaan hyvin monta sukupolvea muutokseen. Ihminen muuttuu hitaasti. Meillä on esimerkiksi vatsassamme suolahappoa, jota ihmiset eivät ole tarvinneet satoihin vuosiin, siitä on jopa nykyihmiselle haittaa.
Sitä en lähde arvioimaan kummassa on älykkäämpiä ihmisiä maalla vai kaupungissa. Itse olen kaupunki-ihminen, minua ei saisi kuin kilon paloina jonnekkin perähikijälle. Ikäni kaupungissa asuneena olen tavannut sekä fiksuja että täysiä ääliöitä.
Olin 80-luvulla työssä, jossa matkustin koko Suomen alueella. Minun kokemukseni siltä ajalta olivat sellaiset että erot suomessa olivat maakunnallisia, eivät kaupunki vs maaseutu asetelma. Itseasiassa ällistyttävän suuria. Varsinais-suomalaiset olivat hyvin erilaisia kuin savolaiset riippumatta asuinpaikkansa kuntamuodosta tai suuruudesta.
vastauksena kysymykseesi näen edelleen maakunnalliset erot suuremmiksi kuin maaseutu kaupunki erot. Käytöstavat voivat muuttua nopeastikin, mutta heimonluonne ei muutu.
Kertoohan tuo nikkini ainakin sen, että raajani liikkuvat, kasvokuva ei
Kyllä tuo havaintosi maakuntien erilaisuudesta on vahvasti samansuuntainen kuin empiirinen kokemukseni tuhansista varusmiehistä.
Eräs havainto, joka tuli silmiinpistävästi esiin: Sosiaalisesti kehittymättömät ja palveluksesta heikoimmin suorittavia tuli paljon Lahdesta, Savonlinnasta, Varkaudesta, Äänekoskelta ja Helsingistä.
Vastapainoksi on sanottava: Jos em paikkakunnilta tuli hyvää joukkoa, se oli todella huippua.
Ruotsinkielinen ylempi sosioekonominen joukko oli jopa ihan omaa luokkaansa, hyvän johtajuuden näkäkulmasta.
Kapi on kuin norsu posliinikaupassa.
On tuo Kapi tosi hauska heppu.
Kerta kerran perään se onnistuu todistamaan ylivoimaisen tyhmyytensä saitin tarinaniskijiin verrattuna. Enkä nyt puhu mistään yhden lauseen räkäisyistä.
Tässä avauksessaan Kapi lipsahti alueelle, josta ei hyvä hänelle seuraa. Häntä fiksummat latoo lunta Paloheinän pesään ovista ja ikkunoista.
Tästä vielä seuraa tänään Kapille mahdoton ketutus ja itkuripuli?
Keskustelusta on helppo havaita, että Kapia ei ole siunattu ainakaan suurilla älynlahjoilla. Vaarilta puuttuu kyky muodostaa uusia käsityksiä asioista tekemällä omia päätelmiä ja käyttämällä tietoa soveltaen. Vaikka Kapi näyttää olevan fyysisesti hyvin ravittu, antaa hän henkisesti pahasti aliravitun kuvan itsestään toistaen aina samaa ja kopioimalla juttunsa jostain.
Tuorein tutkimus esittää viimeisintä mielipidettä ihmisten onnellisuudesta ja samalla ihmisten aivojen kykyä nauttia onnellisuuden tuomasta mielihyvästä.
Jos Kapi kuvittelee betonilähiön edustavan onnellista asumiskulttuuria, niin varmaan samaa kriteeriä käyttäen paviaanikin rakastaa häkkiasumista.
http://yle.fi/uutiset/tutkimus_maalaiset_ovat_onnellisempia_kuin_kaupunkilaiset/6899709
Pudasjärvellä asuu 1,5 asukasta neliökilometrillä, Kuhmon vastaava luku on 1,9.
Näissäkin kaupungeissa asuu todellisia city-älykköjä.
Vähemmän asukkaita neliökilometrillä, vähemmän vasemmiston mellakoita keskuspuistossa.
Molemmissa kaupungeissa ihan kiva ja suosittu Keskusta.
Kapin ylivertaisesta onnellisuudestahan saamme näytteitä lähes päivittäin.
Miehen, joka raivoaa saitin muille lukijoille millon mistäkin päivästä päivään, täytyy olla erityisen onnellinen.
Onko hän myös älykkääpi kuin maalaisserkkunsa on jo hankalampi kysymys. Viisas ihminen ei esittelisi karvoituksiaan saitilla mutta voihan silti olla älykäs?
Kenpä tuonkin tietäisi.
....gorilla Koko osaa keskustella viittomakielellä ja simpanssien on todettu osaavan valehdella....
Älykkyyttä on muuallakin kuin kaupungiessa. Kepu ilmoittaa puhuvansa "niin totta kuin osaa"...
Eihän sitä kuitenkaan uskottu ja oikeudessakin todettiin ilmeinen valehtelu...
En viikonloppuna palstalla käynyt, kun oli muuta ja mukavampaa, enkä aikonut tulla vielä tänäänkään. Mutta kun puolen päivän maissa kotiin palattuani tulin kuitenkin vilkaisemaan palstaa ja huomasin tuon ”yleisjohtajan” hupaisan avauksen tästä samasta aiheesta, koin ihan velvollisuudekseni tulla kertomaan totuutta kyseisen tutkimuksen tuloksista. Ja lukuisat vastineet ovat minun näkemykseni - siis tutkimuksen tuloksen - todeksi vahvistaneet, ei tosin muita nisäkkäitä kuin ihmisiä koskien.
Näin ollen katson avaukseni täyttäneen tehtävänsä ja sen aiheen tulleeksi loppuun käsitellyksi. Ainakin puoleltani, ja samoin uskon näkevän myös muiden asiaan järkiperäisesti suhtautuvien.
Minä en siis juutu tänne nytkään tätä pitempään. Mutta arvatenkin tänne jäävät ne, joilla mitään muuta tekemistä tai ajankulua ei ole. Eivät he toki jää keskustellakseen asiasta, vaan asian sivusta, vaikka itsensä kanssa, kuten ovat tehneet jo tähän mennessä, kun viestien määrä on paljon suurempi kuin kävijöiden määrä.
Viihtykää siis - ja kyllähän te viihdytte - mutta minä jätän teidät nyt. Tsau!
Pääsit vähällä kun antauduit ilman vastarintaa.
Ikävää ettet kestänyt katsoa totuutta silmiin vaan pakenit vasemmistolaista pelkuruutta osoittaen puskista ruikkimiseen.
Tsau!
Tuliko liian monta perusteltua omalle mielipiteellesi vastakkaista näkemystä kun päätit pianua piiloon. Sehän on tapasi aina kun keskustelussa jäät fiksumpien varjoon.
Ihan piruuttani vielä vastaan tuohon, kysyäkseni, että millaista olikaan se tälle avaukselleni tuomasi totuus, jota minä en kestänyt?;))
Etkö todellakaan huomaa puhuvasi itseäsi vastaan sieltä puskasta ruikkiessasi? Minua sinne turhaan odotat, joten koeta vain kestää ikävääsi!
Vaikkapa sellainen totuus, että Aalto yliopiston laskennallisen ihmistieteen väitöksessä on selvitetty, että kommunikoimme pääasiassa itsemme kaltaisten ihmisten kanssa, mikä rajoittaa tiedon kulkua sosiaalisissa verkostoissa, ja sinä taas väität että kaupungeissa juuri laaja verkostuminen lisää tietoa.
Kumpaa uskoisin, tohtori Lauri Kovasen väitöskirjaa, vai sinua?
Väärin arvattu! En vain ole niin tyhmä, että alkaisin noin vajavaisten ihmisten kanssa paljastamaan omaa henkilöllisyyttäni, se vaatisi jo sivistyneemmän keskustelijan kumppaniksi.
Kun ihmisellä on hyökkäysvarustuksena oma tyhmyys ja suojauksena vaippavarustus, niin kovin on onnettomat lähtökohdat kunnon väittelyyn. Tunnusta pois, parasta ennen päiväys on kohdallasi ajat sitten mennyttä aikaa, naisystäväsi voisi kertoa, onko viimeinen käyttöpäiväkin historiaa.
Mutta kuten arvasin, et sinä mihinkään poistu, jäät puskaan kytikselle ja ruikkaat tilanteen tullen aina väliin.
Onhan tuossa syntynyt ihan asiallistakin mielipiteenvaihtoa, eikä kaikki asiakirjoittajat ole olleet kanssasi samaa mieltä.
Miksi siis karkaat nyt, kun aina peräänkuulutat sitä asiakeskustelua. Etkö sittenkään halua/kykene asialliseen keskusteluun eri mieltä kanssasi olevien kanssa?
Kolme näkökulmaa Helsinkiin
Pistänpä vielä tämän. Kun tuolla edellisellä avauksellani eräät ovat alkaneet kovin kiivaasti puhua Helsingistä ja helsinkiläisyydestä, palasin siihen tällä avauksellani koettaen heitä rauhoittaa. Helsingistä on kyllä moneksi, kuten myös meistä helsinkiläisistä.
Tässä muutama eri näkökulma asiaan. Ensimmäinen on hieman vanhahtava, mutta siihenkin juuttuneita meissä helsinkiläisissäkin - ehkä kuitenkin enemmän landelaisissa - näkyy olevan. Tuo toinen on selvästi landelainen näkökulma meihin. Itse katselen asiaa oikein mukavasta näkökulmasta, se viimeisenä:
http://www.youtube.com/watch?v=T1T__37Y_54
http://www.youtube.com/watch?v=YF34lTxfcNY
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paloheinä
Neljäs, et ole helsinkiläinen vaikka kuinka itket sitä. Olet muualta muuttanut. Voithan omata suurenkin kaupunkilaisen geenejä, isästäsihän ei ole tietoa.
Kapi on susirajalla syntynyt mustalaisen polkema äpärä. kaupunkilaista reppanaastaa ei saa vaikka voissa paistaisi.
Vaikea sitä on maaseudun ihmisen myöntää, että kaupungeissa se äly asustaa, mutta kyllä se vissiin taitaa niin olla ;)
https://www.google.fi/search?q=kiakkovieraat&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=i--lUo63IcOyyAOh_4DgDw&sqi=2&ved=0CAcQ_AUoAQ&biw=1280&bih=636
Meiltä jää aina harmillisesti nuo EU-väittelyt kesken.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11903510
Tässä tyylinäyte siitä, kuinka äly lisääntyy kaupungissa
"Me tullaa Stadist skulaa lätkää. Pistetään pystyyn luokkaflaidis, lämäreitä päin eliitin klyyvareita. Stagat beesiin ja tsiigataan kel on stydein laaki".
Eivät ihmiset maaseudulla yllä moiseen älylliseen ilotulitukseen
välttämättä korreloi aivojen koon kanssa. Ja kapi on siitä hyvä
esimerkki.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesipää
Eli, siis nyt on tieteellisesti todistettu, että kepulaiset on idiootteja. Tämähän on kyllä jo tiedetty,
Olen asunut yli 62 vuotta Helsingissä, nuoruudessani kantakaupungilla kolmessakin eri kaupunginosassa, myöhemmin ulommilla ja vehreämmillä kaupungin alueilla, joille tutkimuksen mukaan pitempiaikaiset ja myös syntyperäiset helsinkiläiset yleensä muuttavat. Tietysti se edellyttää heidän vaurastumistaan.
Mutta en kuitenkaan näy olevan helsinkiläinen jollekin sellaiselle, joka ei liene koskaan uskaltanut täällä käydäkään. Siksi hän puhuu noin höpöjä, kun on kateellinen siitä, että minä uskalsin tulla tänne jo 16-vuotiaana.
Täytyypä vielä laittaa tutkittua tilastotietoa, jota tuolle edelliselle avaukselleni on tuonut nimimerkki ”Tietoa landebuutille” (hän ei pahastune luvattaan lainaamisestani):
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Helsingin asukkaista pysyvä enemmistö on muualta tulleita. Syntyperäiset helsinkiläiset asuvat usein pientaloalueilla, muualla syntyneet Kallion seudulla. Muualta tulleita on nyt 58,2 prosenttia kaikista helsinkiläisistä. Jos tarkastellaan vain täysi-ikäisiä, keskimäärin kolmesta helsinkiläisestä vain yksi on syntynyt Helsingissä.
Sörnäinen, Harju, Itä-Pasila, Torkkelinmäki, Linjat, Alppila ja Siltasaari ovat alueita, joilla asuu kaikkein eniten muualta Helsinkiin muuttaneita. Näiltä alueilta löytyy paljon pieniä vuokra-asuntoja, joista moni aloittaa pääkaupunkiseutulaisuutensa.
Syntyperäisiä täysi-ikäisiä löytyy eniten pientaloalueilta, kuten Tuomarinkartanosta, Vartioharjusta, Paloheinästä, Torpparinmäestä, Jollaksesta, Pirkkolasta ja Itä-Pakilasta. Myös Kaivopuisto on paljasjalkaisten helsinkiläisten suosiossa.
Helsinki imee väkeä muualta Suomesta tasaiseen tahtiin, mutta Itä-Suomi syöttää Stadia tehokkaimmin.
- Itä-Suomi on luovuttanut väestöstään selvästi suuremman osan Helsinkiin kuin Länsi-Suomi, kun verrataan Helsingin väestön syntymäpaikkoja maakuntien väestömääriin vuosina 1980–2010, yliaktuaari Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskuksesta kertoo.
Merkittävin muutos tilastoissa on ulkomailta Helsinkiin muuttavien määrän jatkuva kasvu. Vuosi 2008 on toistaiseksi ennätyksellisin. Tuolloin Helsinkiin muutti 7538 ulkomaalaista. Ulkomailla syntyneiden määrä on kuusinkertaistunut 20 vuodessa, ja on nyt liki 60 000.
- Pääosin myös ulkomaalaiset levittäytyvät Helsingistä naapurikuntiin, Espooseen ja Vantaalle, Vuori kertoo.
Syntyperäisten helsinkiläisten osuus kaiken ikäisissä on pysytellyt jo vuosikymmeniä hieman yli 40 prosentissa. Osuus ei kasva siksi, että niin moni pakkaa muuttoauton ja ajaa pois naapurikuntiin tai muualle Suomeen. Ja uusia muuttaa tilalle.
Helsinkiin muuttavista suurin osa on 18–29-vuotiaita. Pois muutetaan hieman vanhempana, usein perhettä perustaneena ja nimenomaan Espooseen tai Vantaalle
http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsinkilaisista_alle_puolet_paljasjalkaisia/
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
Tämä saa jäädä minulta viimeiseksi tälle avaukselleni.
Kuten tuossa aiemmin mainitsinkin, tuo sinun (Kapin) asuinpaikkasi on Maatalouden Tutkimuslaitoksen puretun sikalan paikalle rakennettu rintamamiestalo.
Mielestäni se on ihan sopiva ja arvoonsa nähden jopa ylellinen asunto tavallisen rahvaan käyttöön.
Maaseudulla asuvana tiedän eri historian vaiheiden kautta oman asumisympäristöni taustoja, koska kuulun erään suuren emäpitäjän sukupolvesta toiseen asujamistoon.
Kartanoiden historia Suomessa on ollut värikäs ja monimuotoinen. Kartanot rantautuivat Suomeen 1500-luvulla alunperin rälssitiloiksi kutsuttuina verovapaudesta nauttivien aatelisten suurtiloina. Aatelisten omistamien itsenäisten kartanoiden lisäksi Suomeen perustettiin Ruotsin kruunun omistamia ja voudin hoitamia kuninkaankartanoita, jotka olivat valtion hallinnollisina veronkeräyspaikkoina toimivia suurtiloja. Nykyään kaikkia aikoinaan Ruotsin kuninkaan omistamia kartanoita kutsutaan yleisesti kruununkartanoiksi. Vaikka kartanot liittyvätkin vahvasti aateliskulttuuriin, siirtyi myöhemmin kartanoita myös talonpoikien omistukseen.
On hyvä syy olettaa maaseutuhenkisyyden ja kepulaisuuden juontavan alkunsa juuri Ruotsin kuninkaan ansiosta perustaa uskollisille alamaisilleen suurtiloja, jotka historian saatossa ovat jakautuneet yhä useammalle haltijalle säilyttäen kuitenkin sen velvoitteen, jota kuningas anteliaisuudessaan osoitti.
Maattomat alempiarvoiset kansalaiset olivat tuona aikana monissa heikommin arvostetuissa tehtävissä, talonpoikien sanansaattajina, postipoikina ja saunanlämmittäjinä, sekä kartanon herran kamarineitona.
Pääsipä joku uskollinen palvelija kartanon herran pyllyn pyyhkijäksi, joka oli tuon ajan työläisten keskuudessa arvostettu työ.
Tämä saa jäädä minulta viimeiseksi tälle avaukselle.
Köyhää porukkaa nuo helsinkiläiset, puolet paljasjalkaisia. Maaseudulla kaikilla on sentään kengät.
Talonpojat kustansivat myös armeijan, talot (yleensä 3 taloa) muodostivat ruodun jonka piti ylläpitää sotilas varusteineen sekä antaa tälle torppa asuttavaksi perheen toimeentulon varmistamiseksi rauhanaikana.
Tuolloin sotilaat siis vielä olivat arvossaan, sittemminhän sotilasammatin arvostus on laskenut lähes tuon kartanon herran peen pyyhkijän tasolle, valikoituihan etenkin jälleenrakennuskaudella sotilaksi, etenkin kanta-aliupseereiksi, kansakuntamme heikoin aines, se joka ei kyennyt oikeisiin miesten töihin
Vene- tai laivamoottoreista kai on kyse. Kysäisen pojaltani, jos satun muistamaan, sillä hän kai tiennee, kun aikoinaan hänen diplomityönsä oli ”Nopean aluksen vesisuihkupropulsiojärjestelmän suunnittelu jäissäkulkua varten”, tarkistin hyllyssäni olevan työnsä nimilehdeltä.
Turhan kaukaa haettu on ollut kapin pojan diploomityö. Olisi pitänyt tehdä isästään. Miten vesipäästä saadaan vettä pois, että sinne mahtuisi vähän järkeäkin.
Koskas laumakäyttäytyminen on älykästä ollut? Ja mitä isompi kaupunki sitä suurempi lauma, joten repii siitä. Sitä paitsi älykkyys on sitä mitä testeillä mitataan, joten on ihan makuasia millaista testiä sitten kukin haluaa käyttää ja millaisia tuloksia niin muodoin haluaa saada.
Älykkyksiä, joita testeillä mitataan on siis lukuisa joukko, joten on siinä tekemistä tempaista joku kaupunkilainen yleisälykkyys joksikin sellaiseksi, jota lauman koko kasvattaa. Ehkä voisi kuvitella jonkinlaisen sosiaalisen silmän kehittyvän, kun laumassa elelee. Tämähän on luonnollista, koska jos ei oikein tahdo joukkoon sopeutua, niin voi saada pahimmassa tapauksessa köniinsä, joten jo alkeellinen itsesuojeluvaisto tässä saattaa hyvinkin olla edesauttamassa jonkinlaisen sosiaalisen älykkyyden kehittymitä.
Pitää myös muistaa, että rosvot ja muut rikolliset ovat keskittyneet kaupunkeihin, joten jo tältäkin kannalta on oletettavaa, että yksilön aivot kehittyvät havaitsemaan erityisesti poikkeavaa käyttäytymistä, josta sitten joku keskimääräistä heikompilahjainen tutkija voi helposti kuvitella tämän varovaisuusaspektin jonkinlaiseksi älykkyyden muodoksi.
Erästä luontodokumenttia seuratessani havaitsin, että karuissa olosuhteissa elänyt lintu oppi löytämään ravintoa lähes heti tilanteessa, jossa kaupunkilaislintu ei osannut käytännöllisesti katsoen avata edes suutaan. Tai nokkaansa tässä tapauksessa. Karut olosuhteet olivat siis karaisseet myös linnun aivot ratkaisemaan ruuaansaantiin liittyviä ongelmia, kun sen sijaan kapungin herkkuja ahminut urbaani lintu oli ongelmanratkaisutilanteessa kuin lumiukko pakkasessa. Tai puuhevonen, miten vain.
Myös itsenäisyyspäivän juhlia televisiosta seurattuani totesin, ettei älykkyys juuri kaupungissa kukoista. Ei ainakaan siinä jengissä, joka huitoi kepeillä ja erilaisilla astaloilla Tampereeksi nimitetyn kaupungin näyteikkunoita. Samanlaista hulinaa on todettu myös Helsingissä tässä menneinä vuosina. Erilaisia pipopäitä on sielläkin liikkunut, eikä jäljistä päätellen kovin suuri älykkyys liene kysymyksessä.
Nämä kapin avaukset menevät aika järjestään täysin asiattomaksi kinaamiseksi, johon en yleensä viitsi osallistua. Varsinkin kun se usein johtaa loukkaavaan nimittelyyn, jossa kapi ei jää muista jälkeen.
Kirjoituksestasi kuitenkin muistui mieleeni juttu Historia lehdessä, numeroa en muista. Joukko USA:n johtavia psykiatreja(muistaakseni) halusi tutkia vangittuina olleiden natsijohtajien älykkyyttä sen aikaisilla menetelmillä. Natsijohtajat suostuivat kokeisiin, mutta tutkimus salattiin. Syynä oli se että osa täytti kirkkaasti mensan rajan ja yleisesti kaikki olivat keskimääräistä selvästi älykkäämpiä. Heidän syntymäpaikkansa ei ole tiedossani. Tuskin myöskään Hitler, Stalin ja Mao olivat tyhmiä, vaikka olivatkin pieniltä paikkakunnilta kotoisin.
On yhdentekevää missä asuinpaikassa älyä on enemmän, merkittävää on miten ja mihin sen käyttää. Hallituksemme jäsenet voivat olla kuinka älykkäitä tahansa, mutta jos/kun he käyttävät älynsä heikoimmassa asemassa olevien olojen huonontamiseen he eivät käytä älyään oikein.
Mielestäni on merkityksellistä se mihin ja miten olemassa olevaa älyä käytetään.
jk. Kapin avaukseen palatakseni, moniko Suomen presidentti on syntynyt Helsingissä?
Järkiä ei tarvitte palio, kunhan se on tervettä.
Jotkut tutkijat ovat luokitelleet 8 älykkyyden muotoa. Näistä yleensä älyksi luetaan vain matemaattis-looginen ja kielellinen älykkyys. Luovuus (musikaalinen äly), sosiaaliset taidot ja itsetuntemus jätetään usein älykkyysarviointien ulkopuolelle, samoin uusvanha älykkyyden mittari luonnontuntemus.
Kaupungeissa tuo pohtimasi sosiaalinen älykkyys surkastuu lähes olemattomaksi. Kerrostalokopperoissa tuskin tunnetaan naapuria, ja jos tervehtii portaikossa vastaantulijaa hän todennäköisesti kääntää päänsä sivuun ja koettaa olla huomaamatta sinua. Kaduilla painetaan adventtisohjossa kasvottomana laumana jossa kontakti muihin otetaan korkeintaan kyynärpäällä. Sama kasvottomuus joka puolella, palvelu kaupan kassalla on tylyä, samoin bussikuskien kohtelu etenkin jos maksat rahalla (poikkeuksena maahanmuuttajakuskit, joilta saa kohteliaan palvelun).
Lintuesimerkkisi on hyvin kuvaava. Sehän liittyy tuohon lunnontuntemuksen älyyn. Luonnonsuojelun ekspertteinä esiintyvät city-vihreät ajelevat vietnamilaisella lapsityövoimalla tuotetut reisitaskuhousut ja maiharitakit hulmuten ympäri maata sormi pystyssä opettamassa luonnon kanssa elämistä, vaikka itse tuskin erottavat mustikkaa variksenmarjasta saati lähtisivät suolle hilloja poimimaan ravinnokseen. Kalaa he eivät saisi pyydettyä vaikka anettaisiin minkälainen jata verkkoja käyttöön (laittaisivat kuhaverkot särkiapajan päälle) saati muuta ruokaa luonnosta.
kapi jänisti, kun keskustelu alkoi käydä asialliseksi ja älykkääksi.
Ja koskee kapia vain hyväntahtoisesti naureskellen.
Elämisen helppous rappeuttaa hyvinkin lyhyellä aikavälillä. Ruuan saanti on ollut ihmisen kehityshistorian aikana ylivoimaisesti merkittävin tekijä.
Kaupungissa ruokaa on yllin kyllin tarjolla, MUIDEN TARJOAMANA. Se vaikuttaa aloitekykyyn ratkaisevasti.
Täällä asiaan täytyy paneutua. Kaupat saattavat olla hyvinkin kaukana, mutta luonto tarjoaa sen sijaan lähes äärettömät mahdollisuudet.
Po artikkelissa ei puhuttu ihmisistä yhtään mitään, mutta riittävästi teoria- sekä empiiristä tietopohjaa omaavana oli helpohkoa vetää johtopäätöksiä.
Tämä Sinulle HV:ni evp "sotilaana" tiedoksi.
Kaupunkilaisserkullani on siis peukalo keskemmällä kämmentä ja aivojen sähkökäyrästö suppeampi kuin minulla. MOT
On se merkillistä! Kun ilmoitin avaukseni asian puoleltani loppuun käsitellyksi ja poistuin, siitä on noussut ihan hirmuinen kalabaliikki, niin pettyneitä on oltu ratkaisuuni. Mutta jos olisin jäänyt pitemmäksi aikaa, nuo samat olisivat irvineet minun päivystävän palstaa.
He ovat todella jääneet päivystämään palstaa lähtöni jälkeen, mutta sitähän he aina tekevät, mitäpä muuta tekemistä heillä olisi. Mutta minulla on. Ja tulleet jo aamusta. Sanoin aiheesta mielipiteeni monta kertaa, muutaman kerran sen sivustakin, jonne he halusivat keskustelun viedä, eikä asia olisi sen valmiimmaksi tullut, jos olisin pitemmäksi aikaa jäänyt.
Minulla on asiasta oma mielipiteeni, heillä omansa. Mitä turhaa jauhaa asiaa enempää. Varsinkaan, kun he alkoivat laventaa aihetta alueille ja ”tyylillä”, joilla keskustelemiseksi olen aivan liian sivistynyt tällä kansa- ja rottakoulupohjalla. Enkä parhaalla yrityksellänikään pystyisi näyttelemään niin sekopäistä, että minusta olisi keskustelukumppaniksi noille puolimielisille, jotka tuolla ketjun alkuvaiheissa ovat käynyt hohottelemassa ja hihihittelemässä.
Mutta älkää panikoituko enempää, se olisi jo todella vaarallista heikolle päällenne, kyllä minä tulen taas uudella avauksellani, kun kepupolitiikka siihen aihetta antaa. Sitten te pääsette taas puhumaan minusta, osoittamaan, miten ihminen voi parilla lauseellakin näyttää koko sisimpänsä, vaikka hän sieltä puskapiilostaan ei ulkoisesti uskalla näyttäytyäkään.
Mutta sinä kapi voit yhdellä munakarvakuvallasi näyttää mikä sinä olet. Yksinkertainen sivistymätön evp aliupseeri tollisko.
Onhan tuossa ketjussa syntynyt ihan asiallistakin mielipiteenvaihtoa, eikä kaikki asiakirjoittajat ole olleet kanssasi samaa mieltä.
Miksi siis karkasit, kun aina peräänkuulutat sitä asiakeskustelua. Etkö sittenkään halua/kykene asialliseen keskusteluun eri mieltä kanssasi olevien kanssa? Nytkin vastaat noille reppanoille mutta sivuutat asiaan kommentoineet tyystin. Todistaako se sinun olevan sittenkin maalainen jolla äly ei riitä kaupunkilaisten tasolla keskustelemiseen
Vaari_vain on palstan parasta antia.
Kun puhutaan kaupunkilaisten älykkyydestä.varsinkin Helsinkiläisten. Tulee väkisinkin mieleen kysymys.MONTAKO ÄLYKKÖÄ ON HELSINGISSÄ SYNTYNYT ?
Vastaus on varsin yksinkertainen ja lyhyt:Ei yhtään !
Mm. maailmanlaajuisesti tunnetuin ja käännetyin kirjailijamme Mika Waltari oli helsinkiläissyntyinen.
Mutta enemmän on sellaisia älykköjä, jotka ovat syntyneet muualla, ja muuttaneet sitten Helsinkiin. Älykköjä kun ovat olleet. Sellainen on kai tämän ketjun avaajakin.
Juu, älykkö on tämän avaaja. Ihan takuulla. Älykkyyttään hän on osoittanut mm valehtelemalla käyneensä keskikoulun vaikka älykkö onkin pelkän kansakoulun käynyt sekä muutaman armeijan kurssin suorittanut. Älykkyyttään korostaakseen hän kuvasi Keskustan politiikka palstalle munakarvansa, jotka olivatkin samankaltaiset älykön aivosolujen kanssa, harmaat ja harvat. Rättivääpelinähän meidän älykkö armeijassa on ollut, ja kun ei siinäkään hommassa oikein pärjännyt, siirrettiin esikuntatehtäviin papereita arkistoimaan mm. henkilöstöhallintoon. Älykön hommaa sellainen.
Hah, omituinen keskustelu, siirretty ilmeisesti jostain persupalstalta. Avaaja näyttää saavan melkoista hyppyytystä osakseen, jos kohta avaus onkin ilmeinen provo, yksinkertainen esítystapa paljastaa sen.