Olen tietoinen että parin viime vuoden aikana olen saanut noin 10 kiloa lisää. Aina peiliin tai vaatekaappiin katsoessani muistutan, että älä osta tänään namuja tai syö liikaa välipaloja, vaan liiku ja yritä unohtaa jääkaappi.
Olen nyt ollut viikon sairaana eikä himassa ole mitään ihmeellistä tekemistä. Olen joka ilta käynyt tien toisella puolella olevassa kaupassa hakemassa karkkipussin ja syönyt sen kuin tuholainen. Tottakai nämä herkut näkyy myös vyötäröllä...
Minulle käy aina niin, että kun alan suhteeseen niin ruokailuni normalisoituu, mutta yksin en osaa kontrolloida syömistä!!?! Tämä on ikävää, sillä haluaisin näyttää yhtä solakalta kuin ennen ja se myös vaikuttaisi itsetuntoon.
Onko kenelläkään mitään positiivista lausahdusta, jonka avulla heräisin aamuisin ja uskoisin siihen, että ne kilot voi oikeasti saada lähtemään?
Olen nyt ollut viikon sairaana eikä himassa ole mitään ihmeellistä tekemistä. Olen joka ilta käynyt tien toisella puolella olevassa kaupassa hakemassa karkkipussin ja syönyt sen kuin tuholainen. Tottakai nämä herkut näkyy myös vyötäröllä...
Minulle käy aina niin, että kun alan suhteeseen niin ruokailuni normalisoituu, mutta yksin en osaa kontrolloida syömistä!!?! Tämä on ikävää, sillä haluaisin näyttää yhtä solakalta kuin ennen ja se myös vaikuttaisi itsetuntoon.
Onko kenelläkään mitään positiivista lausahdusta, jonka avulla heräisin aamuisin ja uskoisin siihen, että ne kilot voi oikeasti saada lähtemään?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Että mikään ei maistu niin hyvältä, kuin se, miltä tuntuu näyttää ulkoisesti hyvältä.
olen sisäistänyt ajatuksen, etten koskaan enää osta kotiin leivonnaisia enkä makeisia (suklaata). Jos on pakko ostaa vierasvaraksi, pistän ne viiden lukon taakse ja manipuloin itseni unohtamaan niiden olemassaolon. Tosiasiassa en osta vierasvaraa kuin silloin kun todella tiedän vieraita olevan tulossa.
Tämä sääntö päteköön koko loppuelämäni ajan. Valitettavasti.
Tämä on laihdutukseni perusta.
Kyllä sitä laihtuu, mutta päätös vaatii todellista motivoitumista. Ja päätöksen on koskettava siis koko loppuelämää. Mitkään "kuurit" eivät auta kuin hetkellisesti. Vuoden parin päästä joudut taas kuurille.
Rakkaus vaikuttaa nähtävästi naisen aivojen kemiaan sillä tavalla, että ruokahalu vähenee. Mutta sitten kun se rakkaus arkipäiväistyy, ruokahalu kasvaa entiselleen, ellei ole tarkkana.