KARIES

Karies eli hammasmätä johtuu siitä, että jotkin suussamme elävät bakteerit tuottavat suuhun jäänyttä sokeriainesta syödessään voimakasta happoa, joka sitten tekee reiän hampaaseen. Näitä bakteereita on useita erilaisia, mutta niistä tärkein on nimeltään Streptococcus mutans. Suussa on kuitenkin satoja tai tuhansia eri bakteerilajeja, joista osa aiheuttaa kariesta, osa ientulehdusta ja osa vain olla möllöttää tietääksemme. Bakteereista ei pääse eroon - on hyvä muistaa, että suukin on vain osa pitkää putkea, joka päättyy peppureikään. Steriiliä suuta ei olekaan - viimeiset kariespöpöt suustasi kuolevat vasta krematoriossa.

Emme myöskään pysty valikoiden tappamaan vain niitä kariesta aiheuttaia pöpöjä, ja jos pystyisimmekin tilalle tulisivat vaikkapa ientulehdusta aiheuttavat pöpöt.
Se, mitä voidaan tehdä, on vaikeuttaa hommaa pöpöille. Harjaamalla estetään niiden asettautuminen taloksi. Saadessaan olla rauhassa bakteerit rakentavat oikean minikaupungin (biofilmi/pellikkeli) tehdäkseen tuhojaan. Harjaus hajottaa moisen rakennelman (ja hammaslanka niiltä alueilta, johon harja ei pääse ja johon siksi reikäkin helpommin nakertuu). Xylitolia suositellaan sitä varten, että pöpöt saavat siitä mahanpuruja eivätkä voi tehdä siitä happoa. Suuhuuhteet vähentävät tilapäisesti pöpöjen määrää, mutta eivät tapa kaikkia.

Antibiooteilla ei karieksen kannalta ole merkitystä, koska suun kautta otettu antibiootti liikkuu verenkierrossa eikä pahemmin erity sylkeen ja sitä kautta suuonteloon, joka siis antibiootin ja verenkierron kannalta on itse asiassa kropan ulkopuolella. Tässäkin suuhuuhteella on isompi merkitys.

Yleisesti ottaen suussa asuvat sellaiset bakteerit, jotka suun olosuhteissa viihtyvät. Ne tulevat sinne halusimmepa tai emme. Yleensä ne saadaan vanhemmilta (lusikkaa nuolemalla tai vaikka ihan pussaamalla). Jos haluaa lastaan suojata ärhäköimmiltä pöpöiltä, kannattaa hoitaa oma suu kuntoon ensin. Kun isin ja äidin hampaat on ensin korjattu ja sitten hyvin hoidettu, ei piltinkään suuhun iske ne pahimmat pöpöt.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Bakteriofagi

Voi tulevaisuudessa olla mahdollista poistaa selektiivisesti tiettyjä bakteereja.
En usko että kariesta aiheuttavien bakteerien poistaminen olisi haitallista.
Eihän niitä edes ole kaikilla.

Kanadalaisessa pilottitutkimuksessa D-vitamiinin puutteella on havaittu yhteys lasten kariekseen. Lapsilla, jotka kärsivät D-vitamiinin puutteesta, oli kaksi kertaa suurempi pahan karieksen riski verrattuna lapsiin, joiden D-vitamiinitasot olivat riittävät eli yli 75 nmol/l, joka tarvitaan terveen luun ylläpitämiseen (optimaalinen on 100-150 nmol/l). Suomessa kaikilla on alle 50 nmol/l, jos noudattaa virallisia suosituksia. Riittämätön D-vitamiinin saanti heikentää kivennäisaineiden kiinnittymistä hampaisiin ja voi johtaa hampaiden mineralisaation häiriöihin, jotka aiheuttavat kiillevaurioita. Hammasluu on luuston tapaan elävää kudosta ja siihen kulkeutuu ravinteita. Tärkeimmät näistä ovat C- ja D-vitamiini sekä kalsium ja magnesium.

A-vitamiinin niukka saanti voi aiheuttaa hampaan kovakudoksen, kiilteen tai luun muodostumisen häiriöitä, altistumista ientulehduksille sekä limakalvojen ja sylkirauhasten kehityshäiriöitä. A-vitamiinin puutos on kuitenkin harvinaista.

http://www.vitamindwiki.com/tiki-index.php?page_id=3018

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2432

Eli hoitamalla luustoasi hoidat myös hampaitasi.

Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi helsinkiläislasten luunmurtumat ovat selvästi lisääntyneet. Luuston haurastumisen syynä on D-vitamiinin puutos.

Lastenlääkäri Dosentti Outi Mäkitie ennustaa, että osteoporoosista on tulossa merkittävä lastensairaus. Hänen mukaansa helsinkiläislapsista noin puolella on vakava D-vitamiininpuutos jo vastasyntyneenä. Ja hän vaatiikin, että lasten virallinen D-vitamiinin saantisuositus nostetaan 50µg:aan päivässä läpi vuoden pikkulapsilla.

Mäkitien arvelee myös, että Suomessa on suuri joukko nuoria aikuisia, joilla on merkittävä riski sairastua osteoporoosiin jo ennen keski-ikää.

Hauras luusto on riskitekijä osteoporoosin lisäksi myös varhaiselle nivelrikolle ja muille tuki- ja liikuntaelinsairauksille.

Ympärivuotisen ja riittävän D-vitamiinin lisäksi luuston normaali kehitys vaatii liikuntaa.

D-vitamiini on erittäin halpaa (maksaa pari euroa kuukaudessa).

Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16 vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin.
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf

Suuri D-vitamiinihuijaus ja 2,5 miljardia säästöä!
http://jyrisuominen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/57863-d-vitamiini-huijaus-ja-kansan-tahallinen-kusetus

Luuston terveyden hoito:


http://personal.inet.fi/koti/remeli/kalsium.htm

C-vitamiinia 500-1000mg / vrk (tutkimusten mukaan vähimmäistarve päivässä on 400mg)

D-vitamiinia 50-125µg / vrk

Magnesium (sitraattimuodossa) 200-400mg/vrk (tutkimusten mukaan lähes 90 % ihmisistä kärsii magnesiumin puutteesta)

Pohjoismaiset terveysviranomaiset suosittelevat aikuisille Omega-3 rasvahappoja 1-2 grammaa päivässä eli esim. villiä lohta vähintään 150 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista. Raskauden aikana Omega-3 rasvahappojen tarve jopa tuplaantuu. Omega-3 rasvahapolla on tärkeä rooli mm. aivotoimintojen säätelyssä, tulehdusten ehkäisemisessä ja immuunijärjestelmässä.

Vuoden D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä ja lähimarketistakin n. 50€:lla.

Muut saa todella edullisesti Citymarketin luontaistuotehyllystä. Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.

Ei ole reikiä meidän perheessä ollut, kun aloimme hoitaa luustoa ravinnolla ja ravintolisillä.

Hampaat pestään kerran päivässä vaikka suositus on 2, mutta kun aina ollaan kerran pesty.

Lankaa, kun muistaa.

Kariesta kyllä yritetään nujertaa, esim:

"Japanissa työskennellään Elias Hakalehto oli havainnut, että passiivi-immunisaatiolla pystytään ehkäisemään myös kariesbakteereita. Sokeria popsineiden rottien hampaat pysyivät ehjinä, kun niille annettiin kananmunissa kehitettyjä vasta-aineita."

https://yle.fi/a/74-20068516

https://tekniikanmaailma.fi/milta-kuulostaa-rokote-kariesta-vastaan-kiinalaiset-ovat-jo-pitkalla/

Joku on myös ehdottanut kariesbakteeria tuhoavan faagin käyttöä. Siis semmoinen faagi, joka tarttuisi vain kariesbakteeriin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Bakteriofagi

Olen keski-ikäinen ja mulla ei ole ollut reikiä hampaissa,vaikka osti elämäni ekan sähköhammasharja vasta vuosi sitten. Hammasvälit puhdistan iltaisin ennen pesua ja aamulla pesen myöskin hampaat. ja kyllä minä syön makeaa mutta mua ollaan siunattu koska reikiä ei ole tullut. Lapsena koulussa oli välillä aina hampaiden pesua kesken koulupäivän ,mutta nähtävästi olen lapsena pessyt kotonakin hampaat. en muista,mutta näin varmasti koska ei ole tullut reikiä.