Kiusaamisen seuraamukset

Hyvä Tellu!

Älä niistä hissukoista ja luusereista välitä. Purkavat pahaa oloaan.Vittuilevat.

Tiedän, että on vaikeaa, kun paskaa tulee joka puolelta mutta älä anna vaikuttaa.
tarkotus on nujertaa ja lannistaa sinut.
Pitävät itseään parempina.

Jatka vain töitä. Parempi sekin, että eivät kaveraa kuin että kaveeraisivat.
Keskity töihin.

Liisa..kiitos rohkaisevasta kommentistasi, näkee että sinulla on jalat tukevasti maassa ja pää pystyssä. :)

Kovasti tuttua kertomasi. Työpaikka, jossa ei kyetä käsittelemään ristiriitoja tarvitsee syntipukin, johon ne voi heijastaa. Vika ei ole useinkaan syntipukissa, vaan syntipukin tarvitsijoissa.

Voimia Sinulle! Etsi elämässä itsellesi voimia ja iloa antavia asioita.

Ovat tuttuja tunteita muutaman vuoden takaa. Pitkän aikaa olin työpaikan sylkykuppi ja varmaan sitä olen sitä jossain määrin edelleen. Pääkiusaajan lähdettyä törkeät möläytykset päin naamaa ovat kuitenkin loppuneet, mutta monet näkevät minut ikuisesti outona tyyppinä. Sellaisen käsityksen kiusaaja on heille perinnöksi jättänyt.

Kuten muutkin ovat sinua Tellu opastaneet, keskity vain töihin ja anna p*skan puhujien tonkia tunkioillaan. Heillä on omat ongelmansa, joihin he kokevat saavansa lievitystä käyttäymällä kuin pikkulapset alakoulun pihalla.

Kiitos 'voimia'.

Tavallaan hyvä mieli että kiusaaminen ei liity osamiseeni eikä persoonaani, sillä sen syyt ja taustat ovat muualla. Esmerkiksi siinä joka minut palkkasi ja muita syitä joilla ei ole merkitystä minuun.
Ihmiset ovat vaan niin ilkeitä ja sivistymättömiä.

kaikki selaiset työtekijat vittulevat jotka ei itse pysty samoihin työsuorituksiin kuin sinä ja ovat siitä kateellisia

Aloittajan päässä ei ole vikaa. Itse työskentelen miehenä naisvaltaisella alalla. Seurustelen jo kymmenettä vuotta, mutten ikinä ole puhunut yksityisasioistani töissä. Tämä ärsyttää ilmeisesti ihmisiä aika pahasti.

Tänä vuonna eräs narsisti keksi ottaa minut maalitaulukseen. Alkoi huhujen pyörittely. Ensin minusta tietysti tehtiin ämmien juorupiireissä homo. No eipä siinä mitään, ihan hyväksyttäväähän se on, eikä asia minua vaivannut.

Kun pahin juoruaja tajusi, että en ihan pienistä jutuista välitä, niin alkoi juttujen laajentelu... kesällä kuulin kautta rantain olevani ainakin pedofiili ja myyväni myös itseäni. Asiahan meni tietysti kunnianloukkauksen puolelle, ja sen jälkeen on ollutkin hyvää aikaa kerätä todisteita tätä juorujen alullelaittajaa vastaan.

Juttu etenee piakkoin poliisille, saapa nähdä mitä seuraa. Todisteet on hyvät; )

Työpaikalle tuli monta vuotta sitten parikymppinen likka, no joo oli olevinaan hyvää pataa kaikkien kans, hieman mielistelyä siihen päälle jne. kun tälle tulokkaalle piti alkaa opettamaan hommia, alkoi pikku hiljaa selvitä minkä hullun olivat töihin ottaneet.. Sai ihan ihme kilareita, yritti mitätöidä ammattitaitoani koko sen ajan mitä oli meillä töissä, kyseenalaisti ohjeita mitä annoin, vittuili päin naamaa jos en tiennyt jotakin asiaa "miten sää et tota tiiä" ilmeilyä päälle, piti yllä huonoa tiimihenkeä eristämällä jne. Jälkikäteen en yhtään ihmettele tuota käytöstä, kun kerto käyvänsä terapiassa ;D Työpaikalla tiesivät tämän oikuista ja yrittivätkin "puuttua", mutta tuloksetta. Eräässä toisessa työpaikassa oli hällä ollut samanlaista meininkiä.

Tuttua on täälläkin eikä sun päässä ole mitään vikaa.
Paiskit niska limassa töitä ja saat vain negatiivista palautetta.
Yrität pysyä näkymättömänä-ei hyvä, yrität osallistua-ei hyvä. teet mitä vain, mikään ei kelpaa.
Ja kun kerrot tuntemuksistasi työterveydessä, he välttävät ottamasta asiaan kantaa, koska onhan juuri työnantaja ollut se, joka on työterveyden palkannut.

Tein lopun siitä, nostin kissan pöydälle. Ei ollut vaihtoehtoja enää. Suosittelen jokaiselle samaa.
Ei ole mahdollisuutta vaihtaa työpaikkaa minun ikäisen ja raja tulee vastaan.

Hyvä Tellu!
Kaikki eivät voi tehdä samaa kuin sinä, koska joissakin työpaikoissa vika on johdossa, joka ei suostu uskomaan edes usean työntekijän kertomana, että esimies kiusaa.
Oikein paljon tsemppiä sinulle :)