Voiko uskovaisuus olla este parisuhteelle ateistimies/uskova nainen..
Kysymys on asetettu näinpäin, koska tiedossa on
että avarakatseiset uskovat naiset ( me ) eivät katkaise orastavaa
parisuhdetta näkemyseroon Jumalan olemassaolosta.
Mitä sanovat homoseksuaalit? Pitääkö partnerin olla ateisti?
Kysymys on asetettu näinpäin, koska tiedossa on
että avarakatseiset uskovat naiset ( me ) eivät katkaise orastavaa
parisuhdetta näkemyseroon Jumalan olemassaolosta.
Mitä sanovat homoseksuaalit? Pitääkö partnerin olla ateisti?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jaa-a. Minulle ei varmaan toimisi jos se uskovaisuus olisi kovin päällenäkyvää sorttia tai yrittäisi käännyttää edes vaivihkaa.
Tuskin minun kanssa onnistuisi yhtään askelta seurustelun suhteen. Tutustuessani ihmisiin, tulee vakaumukseni heti selville, kaikki lähemmät jutut miehen ja naisen välillä ovat pois kuvioista ilman sitoutumista, ja tuskin mies jaksaa kovin kauaa unelmoida naisesta, jonka ajatukset suuntautuvat koko ajan raamatullisiin kuvioihin.
On sattunutkin muutaman kerran, että miespuolinen on osoittanut kiinnostustaan "siinä mielessä" että voisi alkaa tapailemaan. Tilanteesta pääsee helposti eroon, kun paljastaa uskovaisuutensa.
"Mitä sanovat homoseksuaalit? Pitääkö partnerin olla ateisti? "
- Mitä tuo kysymys tarkoittaa? Luuletko ettei ole uskovaisia homoseksuaaleja?
Huuhaan todesta ottavat ihmiset ärsyttävät minua, enkä voisi elää ihmisen kanssa, joka ei ymmärrä mikä on totta ja mikä ei.
Ei kauheasti kiinnosta mitä nainen ajattelee. Kunhan seksi kiinnostaa :-D
Lapsi.
Kyse oli parisuhteesta, ei mistään panosuhteesta. Vai eikö oikeasti muu merkitse sinulle?
Määrittele parisuhde.
Ainakin minulle vähän syvällisempi juttu kuin pelkkä pillu. Mutta kukin tavallaan, ehkä kun ikää (ja seksikokemuksia) on tarpeeksi, osaa arvostaa muutakin kumppanissa.
Entä jos kumpikaan ei vaadi muuta?
Pitää olla myös hyvännäkönen :-D
Kerran eräs skientologinainen houkutteli baarista mukaansa, ei se ollut kovin hääppönen, mutta muuten aivan mukava.
En usko että siitä tulisi kovin tervettä parisuhdetta, jos toinen uskoo minun ansaitsevan helvetin.
Tuskinpa on uskonto ensimmäisenä mielessä.
Naisen uskonnollisuus ei ole kirjoissani este, vaan lähinnä ihan helvetin pitkä miinus. Vähän niinkuin tupakoiminen, alkoholismi tai se, että ainoa koulu minkä on käynyt on peruskoulu.
"Kysymys on asetettu näinpäin, koska tiedossa on
että avarakatseiset uskovat naiset ( me ) eivät katkaise orastavaa
parisuhdetta näkemyseroon Jumalan olemassaolosta."
Eli sinulle on ok, jos mies ei halua kirkkohäitä. Olen kyllä yllättynyt avarakatseisuudestasi.
Olen par'aikaa suhteessa naiseen, joka ei ole ateisti. Ei kylläkään kristittykään, vaan uskoo että on olemassa jotain/jokin, joka on vastuussa kaikesta. Mutta ei se minua haittaa. Rakastan häntä ja hän minua.
Riippuu ihan yksilöstä ja siitä miten se uskominen arvomaailmassa käytännössä ilmenee. Jos partnerille on ookoo että minä uskon tavallani ja hän tavallaan, eivätkä arvomaailmamme mitenkään ratkaisevasti ole törmäyskurssilla, niin ei kai siitä vakaumuksesta pitäisi suhteelle mitään suoranaista haittaa olla.
Yhtenä karkeana esimerkkinä kirkkohäät on puolestani okei, jos se on sille toiselle osapuolelle tärkeetä (toivoisin tosin että vihkipappi pitää saarnassaan raamattu- ja jeesusjargonin minimissä ja keskittyy vaan aviopariin, koska muuten ei kokemuksen perusteella ehkä pitäisi pokka kirkkosession loppuun asti), mutta lapsia en kastamaan ala, koska se on näiden oma asia sitten aikuisena, jos tahtovat johonkin uskontokööriin liittyä; minä en sitä päätöstä heiltä kysymättä tee..
Voihan uskonasiat olla este parisuhteelle, mutta niin ei tarvitse olla.
Oma rakkaani on uskovainen ja minä olen ateisti, eikä se ole mitenkään haitannut syvää rakkauttamme.