Ei välttämättä tähän aihealueeseen niin kuulu, mutta työhän on ihanaa niin laitetaan tänne. ;-p
Olen nyt parissa työpaikassa kokenut, että vaikka esimies ja muu johto pitää minua oikein oivana. ammattitaitoisena ja hyvänä työntekijänä ja arvostavat niin muut työkaverit suhtautuvat eri tavalla. Kysymyksessä on sikäli itsenäinen toimenkuva, ettei muut tee samaa ja kamalasti ei tule muiden kanssa työskenneltyä, joten kohtaavat minut muissa yhteyksissä, esim. ruokalassa.
Ammattini ja koulutukseni on ns. perinteisesti arvostettu ja ihmisillä on yleensä aika vahvoja odotuksia, mielikuvia ja stereotypioita sitä kohtaan, millainen tätä ammattia edustavan ihmisen tulisi olla. Jotkut menevät jopa niin pitkälle, että tietynlaista musiikkiakaan ei saisi kuunnella, kun se ei mene samaan lokerikkoon. Itse taas mielelläni olen oma itseni enkä vetäisi työssäkään mitään roolia ainakaan silloin, kun ei ole työasioista kyse. Eli haluaisin olla helposti lähestyttävä ym. En nyt sitten tiedä onko se sitten syönyt uskottavuuttani, kun tuntuu, että työkaverit eivät arvosta yhtälailla kuin johto. Hyvä, että viitsivät edes kuunnella tai antaa suunvuoroa ja asenne on vähän sellainen, että osaakohan ja tietääköhän toi nyt yhtään mitään.
Pitääkö tässä sittenkin alkaa vetämään roolia eli varomaan joka paikassa sanojansa, jotta asiat sujuisi myös työkavereiden kanssa? Mutta sitten varmaan lopputulos olisi, että mua pidettäisiin juurikin ammattikuntani tyypillisenä edustajana... Onko muilla vastaanvanlaisia kokemuksia?
Olen nyt parissa työpaikassa kokenut, että vaikka esimies ja muu johto pitää minua oikein oivana. ammattitaitoisena ja hyvänä työntekijänä ja arvostavat niin muut työkaverit suhtautuvat eri tavalla. Kysymyksessä on sikäli itsenäinen toimenkuva, ettei muut tee samaa ja kamalasti ei tule muiden kanssa työskenneltyä, joten kohtaavat minut muissa yhteyksissä, esim. ruokalassa.
Ammattini ja koulutukseni on ns. perinteisesti arvostettu ja ihmisillä on yleensä aika vahvoja odotuksia, mielikuvia ja stereotypioita sitä kohtaan, millainen tätä ammattia edustavan ihmisen tulisi olla. Jotkut menevät jopa niin pitkälle, että tietynlaista musiikkiakaan ei saisi kuunnella, kun se ei mene samaan lokerikkoon. Itse taas mielelläni olen oma itseni enkä vetäisi työssäkään mitään roolia ainakaan silloin, kun ei ole työasioista kyse. Eli haluaisin olla helposti lähestyttävä ym. En nyt sitten tiedä onko se sitten syönyt uskottavuuttani, kun tuntuu, että työkaverit eivät arvosta yhtälailla kuin johto. Hyvä, että viitsivät edes kuunnella tai antaa suunvuoroa ja asenne on vähän sellainen, että osaakohan ja tietääköhän toi nyt yhtään mitään.
Pitääkö tässä sittenkin alkaa vetämään roolia eli varomaan joka paikassa sanojansa, jotta asiat sujuisi myös työkavereiden kanssa? Mutta sitten varmaan lopputulos olisi, että mua pidettäisiin juurikin ammattikuntani tyypillisenä edustajana... Onko muilla vastaanvanlaisia kokemuksia?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.