Ajattelin kirjottaa tänne ja kertoa kaverini tilanteesta mikä huolestuttaa mua.
Kaverini on siis saman ikäinen kuin mä, elikkä 19.
Ja hänen poikaystävä on 23, sanotaan vaikka "Riku".
Aluks kun ne alko seurustelee, mun kaveri oli tosi ihastunu ja puhu aina rikusta ja kuinka menee näkemään sitä sinne ja tänne. En ollu vielä siis tavannu tätä rikua.
Varmaan pari kuukautta meni ku huomasin et ne alko riitelee aika usein ja yleensä syynä oli rikun mustasukkasuus mun kaverin poikapuolisia kavereita kohtaan.
Riku käski laittaa pariin tyyppiin välit poikki, koska mun kaverini muka flirttaili näiden jätkien kanssa. Noh riitely tuli vaa yleisemmäks eikä me muusta puhuttukkaan enää ku heidän riidoista ja kuinka riku määräilee jne.
Sitten kerran kaveri soitti mulle ja sano et tarvis jälkiehkäsy pillerin eikä uskalla yksin mennä niit hakemaan. No mä puhuin kaverin kanssa ja se otti pillerin. Sanoi vaan "riku ei halunnu käyttää kumia niin en mä siihen oikeen voinu mitää sanoo" siinä vaiheessa jo ajattelin että mitä hittoa!? No sitten muutamaan kertaan ravattiin ostamassa raskaustestejä ja aina yritin puhua kaverilleni järkeä että ei sen tarvitse miellyttää vaan rikua. Siihen kaverini sanoi että kyllä tarvii.
Puol vuotta meni ja kaverini soitti mulle itkien että riku pakotti seksiin ja riku raiskasi.
otin kaverin mun kämpälle ja kysyin voinko soittaa poliisille. vastaus oli ei. siinä yritin soittaa rikulle vihasena mut ei vastausta. kaveri nukku yön mun sohvalla ja aamulla sanoi ettei mitään tapahtunu. sanoin että hän oli kertonu rikun raiskanneen hänet mut kaverini sanoi että oli vaan kännissä!? ei hän ollu kännissä, ollaan sen verran kauan tunnettu että tiiän kyllä millon on kännissä ja millon oikea hätä.
soitin rikulle ja kysyin asiasta. vastauksena "painu helvettiin huora".
riku kielsi kaveriani näkemästä mua ja puhuttiin pari viikkoa vaan facebookin välityksellä.
viime viikolla kaverini saapui illalla oveni taakse naama turvoksissa ja itkien.
sanoin että nyt soitan poliisit en kestä nähdä mun ystävää tälläsessä hädässä. mun kaveri sanoi että jos haluan auttaa niin en soita poliisia. kaveri sanoi että riku löi häntä ja töni ovea päin ja maahan. yritin kaikin tavoin puhua kaverilleni järkeä että jättää rikun ja ilmoittaa pahoinpitelystä mutta ei. hän vaan meni takas tän hullun luokse. ollaan puhuttu viimeksi eilen ja kuulemma kaikki on taas hyvin heidän välillään ja että riita oli kokonaan kaverini oma vika.
oon itse itkenyt tän asian takia koska mua ahdistaa nähdä miten niin ihanaa ihmistä kun kaveriani kohdellaan kuin roskaa. en voi soittaa poliisia koska kaverini sanoo niin, enkä sen takia halua menettää ystävää. kaverini ei millään tajua jättää tuota idioottia... MITÄ VOIN VIELÄ TEHDÄ!!? tässä menee omakin elämä ihan sekaisin.
Kaverini on siis saman ikäinen kuin mä, elikkä 19.
Ja hänen poikaystävä on 23, sanotaan vaikka "Riku".
Aluks kun ne alko seurustelee, mun kaveri oli tosi ihastunu ja puhu aina rikusta ja kuinka menee näkemään sitä sinne ja tänne. En ollu vielä siis tavannu tätä rikua.
Varmaan pari kuukautta meni ku huomasin et ne alko riitelee aika usein ja yleensä syynä oli rikun mustasukkasuus mun kaverin poikapuolisia kavereita kohtaan.
Riku käski laittaa pariin tyyppiin välit poikki, koska mun kaverini muka flirttaili näiden jätkien kanssa. Noh riitely tuli vaa yleisemmäks eikä me muusta puhuttukkaan enää ku heidän riidoista ja kuinka riku määräilee jne.
Sitten kerran kaveri soitti mulle ja sano et tarvis jälkiehkäsy pillerin eikä uskalla yksin mennä niit hakemaan. No mä puhuin kaverin kanssa ja se otti pillerin. Sanoi vaan "riku ei halunnu käyttää kumia niin en mä siihen oikeen voinu mitää sanoo" siinä vaiheessa jo ajattelin että mitä hittoa!? No sitten muutamaan kertaan ravattiin ostamassa raskaustestejä ja aina yritin puhua kaverilleni järkeä että ei sen tarvitse miellyttää vaan rikua. Siihen kaverini sanoi että kyllä tarvii.
Puol vuotta meni ja kaverini soitti mulle itkien että riku pakotti seksiin ja riku raiskasi.
otin kaverin mun kämpälle ja kysyin voinko soittaa poliisille. vastaus oli ei. siinä yritin soittaa rikulle vihasena mut ei vastausta. kaveri nukku yön mun sohvalla ja aamulla sanoi ettei mitään tapahtunu. sanoin että hän oli kertonu rikun raiskanneen hänet mut kaverini sanoi että oli vaan kännissä!? ei hän ollu kännissä, ollaan sen verran kauan tunnettu että tiiän kyllä millon on kännissä ja millon oikea hätä.
soitin rikulle ja kysyin asiasta. vastauksena "painu helvettiin huora".
riku kielsi kaveriani näkemästä mua ja puhuttiin pari viikkoa vaan facebookin välityksellä.
viime viikolla kaverini saapui illalla oveni taakse naama turvoksissa ja itkien.
sanoin että nyt soitan poliisit en kestä nähdä mun ystävää tälläsessä hädässä. mun kaveri sanoi että jos haluan auttaa niin en soita poliisia. kaveri sanoi että riku löi häntä ja töni ovea päin ja maahan. yritin kaikin tavoin puhua kaverilleni järkeä että jättää rikun ja ilmoittaa pahoinpitelystä mutta ei. hän vaan meni takas tän hullun luokse. ollaan puhuttu viimeksi eilen ja kuulemma kaikki on taas hyvin heidän välillään ja että riita oli kokonaan kaverini oma vika.
oon itse itkenyt tän asian takia koska mua ahdistaa nähdä miten niin ihanaa ihmistä kun kaveriani kohdellaan kuin roskaa. en voi soittaa poliisia koska kaverini sanoo niin, enkä sen takia halua menettää ystävää. kaverini ei millään tajua jättää tuota idioottia... MITÄ VOIN VIELÄ TEHDÄ!!? tässä menee omakin elämä ihan sekaisin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kun sain vaimoni kanssa ensimmäisen lapsemme, hänen synnytyksensä kesti pitkän ajan; kaiken kaikkiaan yli viikon siitä kun hän joutui laitokselle. Joka päivä hänellä oli kovia jatkuvia supistuksia ja lääkärit puhuivat ajatuksesta käynnistää synnytys. Mutta aina he päätyivät kuitenkin 'vain tarkkailemaan vielä tilannetta'. Minä 'luotin' heidän tahtoonsa ja alistuin heidän ratkaisuunsa. Näin vaimoni kärsimykset ja hänen hiljalleen heikkenemisensä viikon aikana. Vasta viikon jälkeen lääkärit lopulta päättivät käynnistää synnytyksen ja lopulta jopa päädyttiin keisarinleikkaukseen lapsen ulos saamiseksi.
Montaa asiaa minä en elämässäni kadu. Tuota yhtä asiaa olen katunut vuosia. Etten vaimoni kieltelyistä huolimatta vaatinut lääkäreitä toimimaan jo aikaisemmin vaan jäin vain katselemaan vierestä vaimoni kärsimyksiä ja heikkenemistä. Hän ei ollut silloin siinä tilassa, että hän olisi kyennyt tekemään 'järkeviä' päätöksiä. Minun olisi 'ulkopuolisena' ja 'järkevänä' pitänyt osata ja uskaltaa puolustaa häntä ja vaatia hänelle apua. Silloin en tehnyt niin. Nyt olen opetellut antamaan anteeksi itselleni.
Parisuhdeväkivalta ei ole enää Suomessa asianomistaja rikos. Kuka tahansa välittävä ihminen voi ilmoittaa poliisille havaitsemastaan parisuhdeväkivallasta. Yleensä koskaan ei väkivaltaa itse kokeva ole aidosti 'kykenevä' tekemään itse ilmoitusta pelon yms. takia. En voi sanoa, mikä on sinulle oikea tapa toimia. Se sinun tulee päättää itse. Kuuntele sisintäsi ja pyydä neuvoa sieltä. Oli ratkaisusi mikä tahansa, anna anteeksi itsellesi.
Kysyppäs vaikka Rikulta ohjeita..
https://fi-fi.facebook.com/public/Konstaapeli-Riku-Sukari-Sukari
Olen Rikun kanssa joskus jutellut, hän vastaa jos vaan on aikaa, aika suosittuja nämä nettimaailmaan ankkuroituneet poliisit. Mutta näin vakavan asian kohdalla uskoisin että hän osaa antaa sulle asiaatuntevia neuvoja.
Mitäkö voisit tehdä -
no opettele kirjoittamaan kunnon provoja edes jos nitä täytyy nyt kerran tänne työkseen postata!
Suoraan sanoen et voi tehdä mitään, ennen enenkun kaverisi on itse valmis kävelemään suhteesta pois.
Minulla on samanlainen kokemus,kärsijänä oli oma siskoni..
Monta kertaa sisko tuli piestynä asunnolleni, (silmät mustana, kylkiluut mäsänä, pravuri tolla mätisäkillä oli kusta päälle, parit raiskaukset)
No, sisko aina kotoaan ajettuna jonkin ajan kuluttua hän jo puolusteli sitä mätisäkkiä, kun sillä on ollut "niin rankka lapsuus" yms.
Yhtään jos yritin järkeä puhua, niin sen hanakammin hän puolusti...
Katselin sydän verellä nelisen vuotta sitä touhua, KUNNES viimein tapahtui se mitä olin rukoillut niin hartaasti, he erosivat. Ja voi sitä onnen ja ilon päivää kun sain sanottua (huudettua) suoraan sille mätisäkille mitä olen hänestä mieltä, ja kerroin että jos yhtään ottelee yhteyksiä tai häiriköi siskoani, niin kyllä mulla löytyy kavereita tyypin kengittämiseen. En ole koskaan ollut väkivaltainen, mutta sen tyypin olisin voinut silmääkään räpäyttämättä ampua. Onneksi tämä kyseinen henkilö pysyi poissa!!!
Myöhemmin kuulin tämän mätisäkin veljeltä että heti oli löytänyt uuden mätkittävän, hoiti tämän tytyön raskaaksi, ja sama touhu oli jatkunut tämän uuden uhrin kohdalla, turpaansa sai myös raskaana ollessaan. =(
Netistä löytyy poliiseja joihin voi ottaa yhteyttä, mm. FB:n kautta, ja kysyä neuvoa.
Pahoinpitely ei ole mikään asianomistajarikos eli jos joku tekee rikosilmoituksen, niin poliisin on aloitettava tutkinta. Rikosilmoituksen tekijän ei tarvitse olla turpaansa saanut.
Aina voi soittaa poliisin, aina. Kaverisi ei sen jälkeen ehkä vähään aikaan puhu sinulle, mutta ainakin sinulla on entinen kaveri elossa eikä nykyinen kaveri haudassa. Jos haluat hoitaa asian ilman poliisia, tarvitset muutaman vihaisen mieshenkilön, pari rautaputkea, sorkkaraudan, vasaran ja pensassakset. Isällinen keskustelutuokio tämän porukan kanssa saa useimmat kusipäät harkitsemaan parisuhdestatustaan hyvinkin vakavasti. Jos asia todella kauniisti esitetään, saattaa tyyppi jopa vaihtaa paikkakuntaa. Tämäkään ei tietysti ole lopullinen ratkaisu, sillä uusia hakattavia tyttöjähän on maailma pullollaan. Jos haluat lopullisen ratkaisun, on olemassa porukoita, jotka saavat herra tusinapsykopaatin katoamaan kuin tuhka tuuleen.