Omassa ketjussaan käsiteltyä Cetacea coldencappusta (siiderivalasta) selkeästi yleisempi laji on yksinkertainen olutvalas, Cetacea servisia simplex. Esiintyvyys miespopulaatiossa on noin 30-66% ikäryhmästä riippuen. Selkeästi isompi osuus miehistä kuuluu tähän ryhmään, kuin naisista siiderivalaisiin (Lähde thl.fi).
Vaikka lajimääritys viittaakin rodulle ominaiseen yksinkertaisuuteen ja yksioikoisuuteen, on lajia joskus vaikea määrittää, koska se pystyy joissakin tilanteissa naamioimaan itsensä. Aivan kaikki Css:t eivät vielä ole ehtineet hankkia lajille tyypillisiä ulkosia tuntomerkkejä. Luonteenpiirteet ovatkin ratkaisevin tekijä lajin tunnistamisessa, mutta valtava vatsa, huono iho, rasvaiset hiukset ja vilkkuva persvako ovat tyypillisimpiä ulkoisia tuntomerkkejä. Myös heikko koulutustaso ja hygienia, tupakan poltto, tyylitajuttomuus sekä kyvyttömyys muodostaa yli 3 sanaa käsittäviä kokonaisia lauseita ovat tyypillisiä piirteitä.
Asuinpaikkana on useimmiten maaseutu ja kerrostalokolossit esikaupunkialueilla, mutta niitä tavataan satunnaisesti myös muilla asuinalueilla. Lajityypille on yleensä ominaista uusien asioiden pelosta johtuva voimakas tarve pysyä paikallaan, mutta joitakin olutvalaita vetää puoleensa accipiter ovun (Munahaukka) lajin esiintymisalueet, kuten Kanarian saaret, Välimeren rantakohteet sekä erityisesti Viro ja Thaimaa. Näissä kohteissa yksinkertaisen olutvalaan perusravinto eli olut (ja muu alkoholi) on edullista eikä pelkoa hankeen sammumisesta ole kuten kotimaassa.
Hallitsevina piirteinä yksinkertaisella olutvalaalla on mm. selvin päin vallitseva mutismi (mykkyys) sekä sosiaalisten tilanteiden kammo, ja humalassa lasittunut katse naisten läsnä ollessa, kuola poskella, kourintayritykset sekä urahtelut kuten: ”anna p*llua ämmä”, ”hyvät tissit” ja ”senkin pihtarih*uorafeministi”.
Joskus olutvalas pyrkii tekemään vaikutuksen omasta mielestään ylivertaisella älyllään. Tämän hän tekee haukkumalla kaiken erilaisen, kuten ulkomaalaiset, homot, absolutistit, viherpiipertäjät ja naiset (tila ei riitä listaamaan kaikkia). Naisten esineellistäminen ja maineen tahraamiseen tähtäävä toiminta on heidän lempipuuhaansa. Varsinkin pakit saanut olutvalas on erityisen ikävä ja joskus vaarallinenkin yksilö. Mikään ei ole niin herkkä kuin loukatun olutvalaan itsetunto ja hänen yleisin kostomuotonsa on levittää juorua "jakorasiasta".
Olutvalaan naisiin kohdistamia tyypillisiä haukkuma- ja alistusyrityksiä ovat:
- moittiminen löyhästä moraalista = nainen antaa jollekin muulle, muttei olutvalaalle
- pihtariksi haukkuminen = olutvalas ei ole koskaan saanut naiselta seksiä
- feministiksi leimaaminen = olutvalas pelkää tätä naistyyppiä eniten, koska he tunnistavat olutvalaan tuossa tuokiossa eikä haukkumisella tai alistusyrityksillä ole mitään tehoa näihin naisiin
Yksinkertainen olutvalas on melko usein lajitovereitaan heikkolahjaisempi, laiskempi ja kovaäänisempi sekä naaraiden silmissä vähemmän haluttava yksilö, mitä hän ei tietenkään itse tiedosta. Heikoista parinmuodostuskyvyistä huolimatta yksinkertainen olutvalas ei ainakaan julkisesti lannistu, vaan päinvastoin kehuskelee naisseikkailuillaan sitä enemmän, mitä surkeampi flaksi käy.
Seksuaalisen turhautumisen johdosta aiheutuneen katkeruutensa Css purkaa kuluttamalla kasvavia määriä olutta, pornoa sekä roskaruokaa, mikä entuudestaan heikentää yksilön mahdollisuutta parantaa sosiaalista asemaansa yhteisössä ja naisten keskuudessa. Tästä hän katkerana syyttää yksinomaan naisia, mistä johtuen monella lajin edustajalla on liikanimenä amarus, katkera.
Olutvalas keskittyy hyvin tiiviisti naisten himoitsemiseen (porno) ja heidän syyllistämiseensä (suoli24). Jos olutvalas käyttäisi saman energiamäärän itsensä kehittämiseen, hän todennäköisesti olisi jo löytänyt itselleen ihan kivan siiderivalaan ja pariutunut. Hänen lajimääritelmänsä olisi jopa saattanut muuttua niin paljon, että hänet sijoitettaisiin kokonaan toiseen lajiin, esim. homo suavus (miellyttävä ihminen) jonka johdosta pariutumismahdollisuudet kasvaisivat eksponentiaalisesti.
Vaikka lajimääritys viittaakin rodulle ominaiseen yksinkertaisuuteen ja yksioikoisuuteen, on lajia joskus vaikea määrittää, koska se pystyy joissakin tilanteissa naamioimaan itsensä. Aivan kaikki Css:t eivät vielä ole ehtineet hankkia lajille tyypillisiä ulkosia tuntomerkkejä. Luonteenpiirteet ovatkin ratkaisevin tekijä lajin tunnistamisessa, mutta valtava vatsa, huono iho, rasvaiset hiukset ja vilkkuva persvako ovat tyypillisimpiä ulkoisia tuntomerkkejä. Myös heikko koulutustaso ja hygienia, tupakan poltto, tyylitajuttomuus sekä kyvyttömyys muodostaa yli 3 sanaa käsittäviä kokonaisia lauseita ovat tyypillisiä piirteitä.
Asuinpaikkana on useimmiten maaseutu ja kerrostalokolossit esikaupunkialueilla, mutta niitä tavataan satunnaisesti myös muilla asuinalueilla. Lajityypille on yleensä ominaista uusien asioiden pelosta johtuva voimakas tarve pysyä paikallaan, mutta joitakin olutvalaita vetää puoleensa accipiter ovun (Munahaukka) lajin esiintymisalueet, kuten Kanarian saaret, Välimeren rantakohteet sekä erityisesti Viro ja Thaimaa. Näissä kohteissa yksinkertaisen olutvalaan perusravinto eli olut (ja muu alkoholi) on edullista eikä pelkoa hankeen sammumisesta ole kuten kotimaassa.
Hallitsevina piirteinä yksinkertaisella olutvalaalla on mm. selvin päin vallitseva mutismi (mykkyys) sekä sosiaalisten tilanteiden kammo, ja humalassa lasittunut katse naisten läsnä ollessa, kuola poskella, kourintayritykset sekä urahtelut kuten: ”anna p*llua ämmä”, ”hyvät tissit” ja ”senkin pihtarih*uorafeministi”.
Joskus olutvalas pyrkii tekemään vaikutuksen omasta mielestään ylivertaisella älyllään. Tämän hän tekee haukkumalla kaiken erilaisen, kuten ulkomaalaiset, homot, absolutistit, viherpiipertäjät ja naiset (tila ei riitä listaamaan kaikkia). Naisten esineellistäminen ja maineen tahraamiseen tähtäävä toiminta on heidän lempipuuhaansa. Varsinkin pakit saanut olutvalas on erityisen ikävä ja joskus vaarallinenkin yksilö. Mikään ei ole niin herkkä kuin loukatun olutvalaan itsetunto ja hänen yleisin kostomuotonsa on levittää juorua "jakorasiasta".
Olutvalaan naisiin kohdistamia tyypillisiä haukkuma- ja alistusyrityksiä ovat:
- moittiminen löyhästä moraalista = nainen antaa jollekin muulle, muttei olutvalaalle
- pihtariksi haukkuminen = olutvalas ei ole koskaan saanut naiselta seksiä
- feministiksi leimaaminen = olutvalas pelkää tätä naistyyppiä eniten, koska he tunnistavat olutvalaan tuossa tuokiossa eikä haukkumisella tai alistusyrityksillä ole mitään tehoa näihin naisiin
Yksinkertainen olutvalas on melko usein lajitovereitaan heikkolahjaisempi, laiskempi ja kovaäänisempi sekä naaraiden silmissä vähemmän haluttava yksilö, mitä hän ei tietenkään itse tiedosta. Heikoista parinmuodostuskyvyistä huolimatta yksinkertainen olutvalas ei ainakaan julkisesti lannistu, vaan päinvastoin kehuskelee naisseikkailuillaan sitä enemmän, mitä surkeampi flaksi käy.
Seksuaalisen turhautumisen johdosta aiheutuneen katkeruutensa Css purkaa kuluttamalla kasvavia määriä olutta, pornoa sekä roskaruokaa, mikä entuudestaan heikentää yksilön mahdollisuutta parantaa sosiaalista asemaansa yhteisössä ja naisten keskuudessa. Tästä hän katkerana syyttää yksinomaan naisia, mistä johtuen monella lajin edustajalla on liikanimenä amarus, katkera.
Olutvalas keskittyy hyvin tiiviisti naisten himoitsemiseen (porno) ja heidän syyllistämiseensä (suoli24). Jos olutvalas käyttäisi saman energiamäärän itsensä kehittämiseen, hän todennäköisesti olisi jo löytänyt itselleen ihan kivan siiderivalaan ja pariutunut. Hänen lajimääritelmänsä olisi jopa saattanut muuttua niin paljon, että hänet sijoitettaisiin kokonaan toiseen lajiin, esim. homo suavus (miellyttävä ihminen) jonka johdosta pariutumismahdollisuudet kasvaisivat eksponentiaalisesti.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Erittäin mielenkiintoinen artikkeli. Eipä ole löytynyt uusia lajeja sitten "kustoon" kupsahdettua. Ilmeisesti tutkija on kierrellyt enemmänkin lajin ominaisissa esiintymispaikoissa? Minulle on tullut täällä tuon lajin ominaisessa esiintymäpaikassa vastaan laji jonkan olen nimennyt valittanes josjonkinlaisestakinneks, lajille ominaista on hankkia, vastakkaisen sukupuolen edustaja parisuhteeseen ja sitten huomata yllättäen siinä 10 vuoden yhteiselon jälkeen narsismin ja muitten kivojen häiritsevien asioiden tuleminen.
Lajille ominaista on myös, että nämä juuri havaitut asiat ovat yksinomaan sen toisen osapuolen aiheuttamia. Onneksi lajin lähisukuun kuuluvat totaliääri paskiukset, sitten pyytävät eroamaan välittömästi tai ehdottavat etsimään apuja muista lajitovereista.
Mielenkiintoinen tutkiskelupaikka uusien lajien etsiskelijöille. ;oD
Paremmin kirjoitettu ja hauskempi kuin se aikaisempi.
Kiitos, töttörö. :)
Valitettavasti vaan väärällä palstalla. Taas vaihteeksi.
Kuuluvatko sekä Cetacea Coldencappus että Cetacea servisia simplex white trashiin?
Mikäli White trash -rotu voidaan määritellä (on kiistanalaista onko tällainen luokittelu soveliasta) molempien esiintyvyys siinä on aika yleistä, mutta tavataan myös muissakin sosiaaliluokissa. :D
Kai setacea coldencappus ja cetacea servisia simplex ovat kuitenkin oppikirjaesimerkkejä alaluokkaisen ihmisen fenotyypistä?
c