Mistä löytäisin vastauksen tähän:
Seurustelin kaksi vuotta poikaystäväni kanssa
kunnes kuukausi sitten jätin hänet.
Rakastan häntä enemmän kuin mitään muuta, mutta
hänen kanssaan on todella vaikeaa elää.
Petin häntä kahdesti suhteemme alussa (olin
änkyrä-kännissä) ja hän muistelee niitä vieläkin
säännöllisin väliajoin ja itkee ja raivoaa kuinka
olin niin tyhmä.
Tiedän että ne muistot kulkevat mukanamme koko
elämän, eikä minua huvittaisi kuulla niistä enää
kertaakaan.
Hän tahtoisi minun laihduttavan lähes kymmenen
kiloa vaikka painan vain 57.
Hän suuttuu lähes aina jos en suostu seksiin,
koska olen joskus niin väsynyt.
Lisäksi lukuisia muita pienempiä ja suurempia
syitä miksi hänen kanssaan on vaikeaa elää.
Silti rakastan häntä ja minusta tuntuu että jos
en ota häntä takaisin ja elä hänen kanssaan
loppouelämääni, niin kadun sitä myöhemmin ja
pahasti.
Toisaalta taas minun tekee mieli muita miehiä ja
haluaisin olla taas vapaa pitkästä aikaa ja
määrätä itse omasta elämästäni.
Uskon että olisin onnellisempi yksin tai jonkun
muun kanssa kuin exäni. Totta kai hänenkin
kanssaan olisi onnen hetkiä, mutta mitä siitä
tulisi jos koko ajan haikailisin muiden perään ja
eläisin vain hänen takiaan ja hänen toiveitaan
ajatellen!
Mutta kummanko valitsen rakkauden vai
onnellisuuden?
Seurustelin kaksi vuotta poikaystäväni kanssa
kunnes kuukausi sitten jätin hänet.
Rakastan häntä enemmän kuin mitään muuta, mutta
hänen kanssaan on todella vaikeaa elää.
Petin häntä kahdesti suhteemme alussa (olin
änkyrä-kännissä) ja hän muistelee niitä vieläkin
säännöllisin väliajoin ja itkee ja raivoaa kuinka
olin niin tyhmä.
Tiedän että ne muistot kulkevat mukanamme koko
elämän, eikä minua huvittaisi kuulla niistä enää
kertaakaan.
Hän tahtoisi minun laihduttavan lähes kymmenen
kiloa vaikka painan vain 57.
Hän suuttuu lähes aina jos en suostu seksiin,
koska olen joskus niin väsynyt.
Lisäksi lukuisia muita pienempiä ja suurempia
syitä miksi hänen kanssaan on vaikeaa elää.
Silti rakastan häntä ja minusta tuntuu että jos
en ota häntä takaisin ja elä hänen kanssaan
loppouelämääni, niin kadun sitä myöhemmin ja
pahasti.
Toisaalta taas minun tekee mieli muita miehiä ja
haluaisin olla taas vapaa pitkästä aikaa ja
määrätä itse omasta elämästäni.
Uskon että olisin onnellisempi yksin tai jonkun
muun kanssa kuin exäni. Totta kai hänenkin
kanssaan olisi onnen hetkiä, mutta mitä siitä
tulisi jos koko ajan haikailisin muiden perään ja
eläisin vain hänen takiaan ja hänen toiveitaan
ajatellen!
Mutta kummanko valitsen rakkauden vai
onnellisuuden?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mulla ei ole oma kohtaisia kokemuksia, mutta
minusta sinä voit löytää uuden miehen jossa on
näitä samoja ihania piirteitä kuin, ex-
poikaystävässä ja silti jotain uutta ihanempaa..
Tää oli VAIN mun mielipide!!
Mun mielestä sä vastasit jo kysymykseesi. Jos
kerta tekee mieli muita miehiä ja haluat olla
vapaa, niin ole! Mä en ainakaan kuuntelsi
vihjailuja painostani tai miestä joka ei ymmärrä
jos väsyttää eikä jaksa sextailla.
Itse olen ollut vapaalla muutaman kuukauden monen
vuoden suhteen jälkeen ja voin kertoa että
hauskaa on ollut enkä ole katunut hetkeäkään.
Kyllä rakkaus ja onnellisuus kulkee käsä kädessä
ja siihen pitää tähdätä!
Aurinkoista kesää ja kerätään hyviä kokemuksia
pimeän talven varalle!
Itse valitsisin onnellisuuden, onnen ja rakkauden
voi löytää samassa paketissa, eli eikun etsimään
miestä joka arvostaa ja kunnioittaa sinua
sellaisena kuin olet ja myös ymmärtää sinua...
Lisäväriä elämäsi tuo varmasti juuri
se "etsimisvaihe".
Lumppu