olen 65 v naimisissa oleva mies, normi monessa mielessä.
ongelmani on suhteen hidas ja välttämättömältä näyttävä ajautuminen yhä kylmemmäksi. elämämme perusteet ovat kunnossa, mutta läheisyys ja erotiikka katoavat ja niiden tilalle tunkee turhautuneisuus ja ärtymys.
olen useaan kertaan ottanut tilanteen puheeksi, mutta parannusta ei ole löytynyt. paremminkin päinvastoin - tunnen pettymystä ja kiukkuakin, kun mikään ei muutu. vaimoni sanoo olevansa tyytyväinen tilanteeseen ja tulevansa hyvin toimeen ilman seksiä.
mistä lämpö, läheisyys, intohimo ja nauru elämään?
ongelmani on suhteen hidas ja välttämättömältä näyttävä ajautuminen yhä kylmemmäksi. elämämme perusteet ovat kunnossa, mutta läheisyys ja erotiikka katoavat ja niiden tilalle tunkee turhautuneisuus ja ärtymys.
olen useaan kertaan ottanut tilanteen puheeksi, mutta parannusta ei ole löytynyt. paremminkin päinvastoin - tunnen pettymystä ja kiukkuakin, kun mikään ei muutu. vaimoni sanoo olevansa tyytyväinen tilanteeseen ja tulevansa hyvin toimeen ilman seksiä.
mistä lämpö, läheisyys, intohimo ja nauru elämään?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eipä tuota voi sivullinen tietää!
Olemme 70 / 65 yli 40-vuotta naimisissa ollut pari.
Kun tunnepuoli, huolenpito kumppanin hyvinvoinnista ja viihtyvvydestä on kunnossa niin kaikki muukin toimii.
On muuten molemmin puolista.
Jos tuo todella on totta, että vaimosi on tyytyväinen sinun tyytymättömyyteesi niin en voi muuta kuin ihmetellä.
Se juna meni jo. Seuraavassa elämässä sitten ehkä lisää.
Onko varma, ettei vaimoa vaivaa esim. vaihdevuosien mukanaan tuomat ongelmat? Ne ovat naisilla aika yleinen syy seksihalujen loppumiseen.
Mun vanhemmat ovat yli 60-vuotiaita ja heillä kaikki muuttui kuin taikaiskusta kun äidin ongelmat hoidettiin kuntoon. Tykkäävät toisistaan kuin hullut puurosta, mutta ärtyivät kun aktit eivät enää onnistuneet vanhaan malliin. Lässähtivät vain syyttelemään toisiaan, vaikka kyseessä oli hoidettava ongelma.
Hellyys ja seksi jos mitä ovat yhteispeliä, eikä siis ole mitään syytä käpertyä vain omaan pettymyksen tunteeseensa. Se on molempia koskeva pettymys, eikä mikään yksilöongelma kuten niin monet muut asiat parisuhdearjessa.
Kissa pöydälle ja keskusteluissa eteenpäin. Ei se riitä, että sanotaan ääneen vain oma, tämänhetkinen mielentila, jos se tila ei ole molemmilla yhtä tyydyttävä. Se on vasta asian käsittelyn eka värssy, alkulause, prologi. Siitä se keskustelu vasta alkaa.
Tarpeet eivät täysin kohtaa.
Minä olen aktiivisempi mutta kunnioitan vaimoni mieltymyksiä pysymällä kohtuudessa.
On luonnollista, että toisiinsa kiintyneet ihmiset hellivät toisiaan päivittäin mutta pitemmälle menevä kiintymyksen osoittaminen ja tyydytyksen saaminen riippuu vaimostani.
Pari intiimimpää sessiota viikossa tuntuu sopivan vaimolleni.
Vaihtelee hieman tilanteittain.
Esimerkiksi matkoilla ko. "seurustelu" jää pois ja rajoittuu vain kotioloihin.
Kykenemättömyyteni kännissä ja krapulapäivänä on johtanut minut täydelliseen raittiuteen.
Tärkeysjärjestys!