"suomalaisia I maailmansodassa"

-- onhan se vaan ollunna hurjaa touhua se aate "Suomi suureks viena ja aunus vapaaksi " huh huh huuh - mannerheim ku ne hirviöt sinne määräs ?
18183
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

Suurvalloilla on taipumus 'vapauttaa' kokonaisia maita kuten Puola, Baltian maat ja Suomi. Jos taas pikkuvaltio erehtyy samaan niin se on 'hurjaa touhua' ja tekijät hirviöitä?

Äänestä
  • Pitäähän sodassa olla kunnon tavote, ei sinne muuten kuka lähde.

    Talvisodassa tavoite oli pysäyttää puna-armeija ja säilyttää itsenäisyys, se tavoite myös saavutettiin.

    Jatko-sodassa tavoite oli ensin menetettyjen alueiden takaisin saanti ja senjälkeen lisäalueiden hankinta, mahdollisuuksien mukaan, kun tämä kävi mahdottomaksi, tavoitteeksi asetettiin 1944 sodasta irtautuminen ja itsenäisyyden säilyttäminen, joka sitten onnistuikin.
    Tämä vaati kyllä vielä yhden sodan, eli Lapin sodan käymisen.

    Äänestä

  • näin se on kirjoitti:

    Pitäähän sodassa olla kunnon tavote, ei sinne muuten kuka lähde.

    Talvisodassa tavoite oli pysäyttää puna-armeija ja säilyttää itsenäisyys, se tavoite myös saavutettiin.

    Jatko-sodassa tavoite oli ensin menetettyjen alueiden takaisin saanti ja senjälkeen lisäalueiden hankinta, mahdollisuuksien mukaan, kun tämä kävi mahdottomaksi, tavoitteeksi asetettiin 1944 sodasta irtautuminen ja itsenäisyyden säilyttäminen, joka sitten onnistuikin.
    Tämä vaati kyllä vielä yhden sodan, eli Lapin sodan käymisen.

    Kun muutetaan tavoitetta tilanteen mukaan, niin aina saavutetaan tavoite. Siinä tuntee onnistuvansa oikein hyvin, kun tavoite toteutuu.
    Jatkosodastakin puhutaan torjuntavoittona. Onhan se ollut tietysti torjuntavoitto, kun tavoitteita vähennetään.
    Mutta en oikein usko, että kukaan uskoo torjuntavoittoon, joka olisi saavutettu hyökkäyssodalla.

    Äänestä

  • Kaikki onnistuu kirjoitti:

    Kun muutetaan tavoitetta tilanteen mukaan, niin aina saavutetaan tavoite. Siinä tuntee onnistuvansa oikein hyvin, kun tavoite toteutuu.
    Jatkosodastakin puhutaan torjuntavoittona. Onhan se ollut tietysti torjuntavoitto, kun tavoitteita vähennetään.
    Mutta en oikein usko, että kukaan uskoo torjuntavoittoon, joka olisi saavutettu hyökkäyssodalla.

    Sehän menee niiin, että kun todetaan alkuperäisen tavoitteen karanneen käsistä, tämähän oli tilanne kun keväällä 1944 oli jo täysin selviö, että saksa häviää sodan, niin uudeksi tavoitteeksi tulee silloin, tästä "tappiollisesta sodasta eroon pääseminen", ei se voi oikein mikään muukaan olla, jos ollaan järkeviä.

    Äänestä

-- tästä sensuroitiin vasta ,aivan asiallinen repliikki. -- olkaa hyvä ja palauttakaa se

Äänestä
  • Onneksi sitten olkoon.
    Vaikea on olla asiallinen noin päättömään avaukseen.

    Äänestä

  • Asiallinenko? kirjoitti:

    Onneksi sitten olkoon.
    Vaikea on olla asiallinen noin päättömään avaukseen.

    -- repliikkini saattaa olla täyttä totta ??? , -- et taida tajuta sodan mielettömyyksistä mitään , lue nyt kumminkin se pdf ja palauta kommenttini paikalleen.

    Äänestä

Aloittajapojalta meni sodat sekaisin. Ensimmäisen maailmansodan aikana suomalaiset sotivat vain keskenään.

Äänestä
  • -- vienassa ja aunuksessa oa se pdf esiin !

    Äänestä

  • No ei se ihan näin mennyt, 1919-20 järjestettiin neljä eri retkikuntaa, jotka ei tosin olleet valtio virallisia sotavoimia, taistelemaan maamme rajojen ulkopuolella.

    Nämä olivat Viron retki, Aunuksen retki ja Vienan retki, sekä Petsamon valtaus jota johti Wallenius.

    Virossaa suomalaisten osuus oli merkittävä, samoin Petsamossa tuli jonkinlaista menestystä, aluehan liitettiin Suomeen 1920, tosin se oli jo suomalaisten hallussa.
    Aunus ja Viena epäonnistuivat, Porajärvestäkin luovuttiin Tarton rauhansopimuksessa 1920.

    Äänestä

  • näin on kirjoitti:

    No ei se ihan näin mennyt, 1919-20 järjestettiin neljä eri retkikuntaa, jotka ei tosin olleet valtio virallisia sotavoimia, taistelemaan maamme rajojen ulkopuolella.

    Nämä olivat Viron retki, Aunuksen retki ja Vienan retki, sekä Petsamon valtaus jota johti Wallenius.

    Virossaa suomalaisten osuus oli merkittävä, samoin Petsamossa tuli jonkinlaista menestystä, aluehan liitettiin Suomeen 1920, tosin se oli jo suomalaisten hallussa.
    Aunus ja Viena epäonnistuivat, Porajärvestäkin luovuttiin Tarton rauhansopimuksessa 1920.

    eivät muuten halunneet liittyä Suomeen. He olivat pääasiassa venäläisiä tai venäläistyneitä kolttia.

    Äänestä

  • Petsamon asukkaat kirjoitti:

    eivät muuten halunneet liittyä Suomeen. He olivat pääasiassa venäläisiä tai venäläistyneitä kolttia.

    Koltat jakautui kahtia, ne jotka halusivat liittyä Suomeen jäivät Suomen puolelle ja myöhemmin siirtyvät muiden evakkojen mukana nykyisille alueilleen, ne koltat jotka halusivat olla osa Venäjää, siirtyivät jo ennemmin Venäjän puolelle, Koltat oli pääosin paimentolaisia eli poromiehiä, jotka seurasivat poro-karjojaan vielä siihen aikaan, näille pohjolan beduiineille pieni siirtyminen siine tai tänne ei ollut mikään ongelma, siirtyilihän ne muutenkin kokoajan vuoden aikojen mukaan.

    Kalastajat ja rannikon asukkaat oli suomalaisia tai ainakin suomenkielisiä, kuten oli siihen aikaan pääosa Ruijan asukkaista, niille siirtyminen Suomen alaisuuteen ei ollut mikään kynnyskysymys, pikemminkin päinvastoin.

    Äänestä

  • näin on kirjoitti:

    Koltat jakautui kahtia, ne jotka halusivat liittyä Suomeen jäivät Suomen puolelle ja myöhemmin siirtyvät muiden evakkojen mukana nykyisille alueilleen, ne koltat jotka halusivat olla osa Venäjää, siirtyivät jo ennemmin Venäjän puolelle, Koltat oli pääosin paimentolaisia eli poromiehiä, jotka seurasivat poro-karjojaan vielä siihen aikaan, näille pohjolan beduiineille pieni siirtyminen siine tai tänne ei ollut mikään ongelma, siirtyilihän ne muutenkin kokoajan vuoden aikojen mukaan.

    Kalastajat ja rannikon asukkaat oli suomalaisia tai ainakin suomenkielisiä, kuten oli siihen aikaan pääosa Ruijan asukkaista, niille siirtyminen Suomen alaisuuteen ei ollut mikään kynnyskysymys, pikemminkin päinvastoin.

    käsitti 1920 noin 1 500 - 1 700 henkeä. Suomalaisia oli noin 700, lappalaisia 400 ja karjalaisia (venäläisiä?) noin 400.
    Väestö oli punaista ja vastusti Suomeen liittämistä. Osa toivoi yhteyttä Norjaan.

    Äänestä

  • näin on kirjoitti:

    No ei se ihan näin mennyt, 1919-20 järjestettiin neljä eri retkikuntaa, jotka ei tosin olleet valtio virallisia sotavoimia, taistelemaan maamme rajojen ulkopuolella.

    Nämä olivat Viron retki, Aunuksen retki ja Vienan retki, sekä Petsamon valtaus jota johti Wallenius.

    Virossaa suomalaisten osuus oli merkittävä, samoin Petsamossa tuli jonkinlaista menestystä, aluehan liitettiin Suomeen 1920, tosin se oli jo suomalaisten hallussa.
    Aunus ja Viena epäonnistuivat, Porajärvestäkin luovuttiin Tarton rauhansopimuksessa 1920.

    Ensimmäinen maailmansota päättyi 11.11.1918. Retket 1919-1920 olivat sen sodan jälkeen. No se vaan oli näin.

    Äänestä

-- myös Niuanniemen sairaala näytteli omaa rooliansa jo ihan aikojen aamussa silloin -18 , --ja miksi Suomen lippuun pantiin Golgatan logot ,--olet ,oikeassa pitäs vaan saada siihen sellanen kustos jostain....

Äänestä

Suomi suureks, Viena vapaaks, Aunukselle autonomia.

Äänestä
  • Lopputulos olisi ollut suomensukuisten kansojen oma valtio, eli Suomen liittotasavalta.

    Äänestä

  • näin on kirjoitti:

    Lopputulos olisi ollut suomensukuisten kansojen oma valtio, eli Suomen liittotasavalta.

    Suomi sai Tarton rauhassa Petsamon koska Aleksanteri II oli luvannut sen vastineeksi rajan siirrosta jossa Siestarjoen alue ja sen asetehtaat siirrettiin Suomen autonomiselta alueelta Venäjän puolelle rajaa.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


pdf kirjoitti:

-- onhan se vaan ollunna hurjaa touhua se aate "Suomi suureks viena ja aunus vapaaksi " huh huh huuh - mannerheim ku ne hirviöt sinne määräs ?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu