Jumaltietoisuudesta eli nirvanasta

Nuo ei ole vanhoja ikuistettuja totuuksia vaan suuri osa just laadittuja.

Sen sijaan hän syöttää samaa vanhaa toistoa toiston perään. Nothing new.

"Nirvana on ajaton koskaan syntymätön ja kuolematon elävä tietoisuus jonka osa myös me olemme."

Tällä viitataan itse kokemukseen, että miltä nirvana vaikuttaa.


"Olemme vain eriytyneet siitä materiasta kehityksen kautta syntyneen ajallisen egon sielun takia."

Näennäispersoona näyttää eriytyneen. Todellisuudessa sekään ei ole eriytynyt. Luulo eriytymisestä tekee illuusiomaailman, missä ihminen näyttää elävän.

Todellisuudessa ei eriytynyttä ihmistä, eriytymistä eikä illuusiotakaan ole.

Nirvanan kannalta katsottuna mikään ei jälleensynny. Jälleensyntyminen on illuusiokuvien muodostaman kukakavalkaadi, niin kuin kuvailluusio tuo ihminenkin on kokonaisuudessaan.

Iluusion kannalta katsottuna on jossain määrin hyödyllistä puhua jälleensyntymisestä, koska illuusio tällä tavalla ikäänkuin laimenee. Vaikka siis todellisuudessa ei illuusiota, maailmaa, eikä eriytymistä ole.


"TUON AJALLISEN KESKUKSEN TAKIA OLEMME SITTEN JOUTUNEET syyn ja seuraksen lain alaisiksi
myös henkisesti, ja sen seurausta on sitten tämä
kärsimysten täyttämä, kaaosmainen yhteiskunta."

Tämä maailmaa näyttää tältä. Kts. aiempi kohta.


"KUN OLEMME YMMÄRTÄNEET yksilökohtaisesti
miksi ja minkä takia olemme, menneisyydessä
joutuneet tuon ajallisen keskuksen vangiksi, ja miksi se seuraa meitä psykologisena perimänä, eli perisyntinä sukupolvesta toiseen."

Teknisesti ottaen kausaalikeho tuhoutuu. Sielu siis tuhoutuu, mutta se mitä ei voida selittää on aina ja ikuisesti koska se ei ole syntynytkään.

Se mikä ei synny, ei kuole.

Kaikki mikä syntyy, myös kuolee.



"Täällä maanpäällisen elämän aikana olemme joutuneet tuosta tilasta ulos joten täällä sinne on palattavakin, sillä kuolemn jälkeen se on liian myöhäistä,ja niin tuo syitten ja seurausten kimppu, joka ei voi päättyä kuolemassa siirtyy, uuden syntyvän lapsen kannettavaksi."

Todellisuudessa ei ole eriymistä, palaajaa, eikä siten palaamistakaan. Koska kun kausaalikeho on tuhoutunut, mitään ei ole tapahtunutkaan koskaan. Ihmistä ei ole koskaan ollutkaan.


"..ja voimme elää autuaallista elämää jo täällä ollessamme "

Harhaminä voi luulla olevansa autuudessa, mutta harhaminä ei itse ole tuo autuus. Onhan sillä kyllä autuaallista kokemuksen kannalta.

Voimme ikäänkuin elää autuudessa, koska meitä ei ole, ei maailmaa, ei eriytymistä eikä tätä tekstiäkään.

Tai voisiko olla niinpäin, että tuo dualismi, mistä puhut, on oikeastaan meidän ajattelun tuotosta?

Jos sinä istut siellä ja minä istun täällä, niin meidän välillä on fyysistä etäisyyttä.Jos sinä olet mies ja minä nainen, tai toisinpäin, niin on aika selvää että on kaksi puolta -luonnollista dualismia. Suoraan todellisuudesta havaittavaa.

Sitten on dualismia, joka nousee ajatuksesta. Sinä olet "SINÄ" ja minä olen "MINÄ". Sinulla on keskus ja minulla on keskus. Vasen ja oikea käsi. Syntymä ja kuolema. Ego ja ei-ego. Ruumis ja sielu. NIrvana ja samsara. Ajattelemalla määriteltyjä eroja, joita ei todellisuudesta löydy. Illuusioita, mielestä nousevia olioita?

Miksi sovittaa illuusioita balanssiin?

ZenKivi kirjoitti:

Tai voisiko olla niinpäin, että tuo dualismi, mistä puhut, on oikeastaan meidän ajattelun tuotosta?

Jos sinä istut siellä ja minä istun täällä, niin meidän välillä on fyysistä etäisyyttä.Jos sinä olet mies ja minä nainen, tai toisinpäin, niin on aika selvää että on kaksi puolta -luonnollista dualismia. Suoraan todellisuudesta havaittavaa.

Sitten on dualismia, joka nousee ajatuksesta. Sinä olet "SINÄ" ja minä olen "MINÄ". Sinulla on keskus ja minulla on keskus. Vasen ja oikea käsi. Syntymä ja kuolema. Ego ja ei-ego. Ruumis ja sielu. NIrvana ja samsara. Ajattelemalla määriteltyjä eroja, joita ei todellisuudesta löydy. Illuusioita, mielestä nousevia olioita?

Miksi sovittaa illuusioita balanssiin?

Lue lisää

"Miksi sovittaa illuusioita balanssiin?"---> rakkaus voi toteutua vai yhteydessä, joka on nyt kadotettu.

ZenKivi kirjoitti:

Tai voisiko olla niinpäin, että tuo dualismi, mistä puhut, on oikeastaan meidän ajattelun tuotosta?

Jos sinä istut siellä ja minä istun täällä, niin meidän välillä on fyysistä etäisyyttä.Jos sinä olet mies ja minä nainen, tai toisinpäin, niin on aika selvää että on kaksi puolta -luonnollista dualismia. Suoraan todellisuudesta havaittavaa.

Sitten on dualismia, joka nousee ajatuksesta. Sinä olet "SINÄ" ja minä olen "MINÄ". Sinulla on keskus ja minulla on keskus. Vasen ja oikea käsi. Syntymä ja kuolema. Ego ja ei-ego. Ruumis ja sielu. NIrvana ja samsara. Ajattelemalla määriteltyjä eroja, joita ei todellisuudesta löydy. Illuusioita, mielestä nousevia olioita?

Miksi sovittaa illuusioita balanssiin?

Lue lisää

Puhun tässä teosofisin termein.

Jo muodon mentaalitasolla tajutaan, että ympäröivä avaruus on se kaikille yhteinen. Ollaan kuitenkin subjektion vallassa jossain määrin. Kaikki on kirkastettua.

Kausaalissa tajutaan, että avaruus, mikä näkyy täälläkin, on kaikille yhteinen ja me olemme tuo avaruus. Kehoja ei ole muodonkaltaisina niinkuin kirkastetussa mentaalitilassa, vaan on abstraktinoloisia voimavirtoja nuo kehot korvaten.

Buddhisella tasolla on jo täydellinen sataprosenttinen rauha, mihin ei enää ajatus astu. Ajatus on jäänyt kausaalitasolle ja tuohon avaruuteen.
Täällä on dualismia vielä jonkin verran, muttei enää eristystä joihinkin kehoihin enää ollenkaan. Ei olla enää tyhjässä avaruudessa yksinäisyydessä.

Nirvanassa, joka on buddhista olemista seuraava ja sen täydentäjä, ei ole enää dualismia juuri ollenkaan eikä eristystäkään. Käytännössä kun ihminen saavuttaa nirvaanisen tason fyysisessä kehossa, ei enää henkisiä harjoituksia tarvita, sillä nirvaaninen olo puhdistaa ja melkeinpä polttaa automaattisesti alemmat käyttövälineet puhtaiksi.

Tähän ei tarvita kundaliineja, jos tietoisuus/ tarkkaavaisuus toimii puhdistajana.

Täällä voidaan muistaa menneitä elämiä, joita aiemmin elettiin, jotka todellakin havaitaan täydellisiksi uni- ja illuusiokuviksi.
SINÄ on todellakin aidosti MINÄ nirvanassa. Sen vuoksi helpotus on valtava, puhumme nimittäin itsellemme.

Zeniä ja henkisiä harjoituksia tehkäämme niinkauan kuin voimme, nuo harjoitukset kyllä putoavat alta pois kun olotila on riittävä.

ZenKivi kirjoitti:

Tai voisiko olla niinpäin, että tuo dualismi, mistä puhut, on oikeastaan meidän ajattelun tuotosta?

Jos sinä istut siellä ja minä istun täällä, niin meidän välillä on fyysistä etäisyyttä.Jos sinä olet mies ja minä nainen, tai toisinpäin, niin on aika selvää että on kaksi puolta -luonnollista dualismia. Suoraan todellisuudesta havaittavaa.

Sitten on dualismia, joka nousee ajatuksesta. Sinä olet "SINÄ" ja minä olen "MINÄ". Sinulla on keskus ja minulla on keskus. Vasen ja oikea käsi. Syntymä ja kuolema. Ego ja ei-ego. Ruumis ja sielu. NIrvana ja samsara. Ajattelemalla määriteltyjä eroja, joita ei todellisuudesta löydy. Illuusioita, mielestä nousevia olioita?

Miksi sovittaa illuusioita balanssiin?

Lue lisää

"NIrvana ja samsara. "

Konkreettisesti nirvana on samsara, sillä jos materialisoimme nirvana ajatelemalla sitä ajatuksin pitäen noita ajatuksia totena, niin silloin se muuttuu samsaraksi.

Toisaalta, nirvana loistaa samsarassa. Koko maailman läpäisee nirvanan "valo" tai "tietoisuus". Lainausmerkeillä, koska nuo eivät ole materiaalisia. Tähän ei kannata sekoittaa sim. astralitason valoa, joka on korkeintaa älyllisellä tunteella kyllästetty ja siellä on materialistien taivas, hyvin maallinen missä noudatetaan maallisia tutkimusmetodeja. Vaaditaan mittauksia ja mitattavuutta, ymmärrystä ei juuri lainkaan.

Selkein ero esim. mentaalitasolla ja astraalitasolla on, että mentaalinen ihminen hakee ymmärrystä aivoituksistansa, ei niinkään tutkimalla mittalaiteilla tai vaatimalla materialistista mitattavuutta. Lisäksi ego on tuolla hyvin ohut, lähes kokonaan huomio siirtyy toisaalle omasta päästä. Vaikka hauska kyllä tutkimukset tehdään omassa olemuksessa havainnoimalla, arvioimalla ja todennäköisyyksia laskemalla.

Nirvanassa ymmärryskin jätetään ja päässä arvioiminen. Käsitys on suora ja välitön llman mentaalista prosessointia (ymmärtämistä), silti tarkempi kuin astraalisella laitteen avulla tutkimisella tai mentaalisella pääsälaskemisella. Kuin Nikola Tesla, mentaalitason tyypilinen ihminen. Tämä saattaa olla haastavaa ymmärtää, jos on kyseessä mentaalinen ihminen. Ymmärrys pitäisi korvata ehkä sanalla käsittäminen, nousta noiden sanojen taakse, missä ei ole sanoja eikä mielenprosessointia.
Osittain tästä syystä Turiyaa, Atmania on pidetty käsitämättömänä ja sanoinkuvaamattomana.

svvsv kirjoitti:

"Miksi sovittaa illuusioita balanssiin?"---> rakkaus voi toteutua vai yhteydessä, joka on nyt kadotettu.

Mietin miksi on luotu monipuolinen teoria erilaisine tasoineen vielä senkin jälkeen, kun psyykkiset tasot on jo ohitettu ja ollaan ilman yhtä suurta kuplaa ja illuusiota - ilman eristyksen kuplaa.

On tarkkaan katsoen vielä jäljellä toinen suuri kupla ja se on hienovaraisen dualismin kupla. Todella hienovarainen on tuo dualismi, sillä maalliset polariteetit ovat tässä vaiheessa jo yhtyneet eli on syntynyt buddhiselle tasolle tultaessa maallisesti katsoen oikosulku koko psyykkisessä järjestelmässä.

On vielö hienovarainen henkinen dualismi ja sen alkusyy on nirvanassa. Kun nirvanasta häivytetään erillisyyden alkuideatkin, jotka eivtä ole ajatuksia, niin ollaan parinirvanassa.

Tämä eroaa huikeasti siinä, että on ääretön varmuus ja terävyys verrattuna aiempiin tasoihin. Nirvanan huipentuma, missä todellisesti on SINÄ = MINÄ. Tätä jo nirvanassakin koetaan vahvasti. Parinirvanan viesti on, että positiivisuus on varmuutta, ja mielihyvä tai muu positiivinen tunne tai ajatus ei yllä tähän varmuuteen.

Tämä on sama kuin "mielen perimmäinen luonto" Gautamalla: parinirvana, joka on todellinen kotimme. Gautama kohosi vähintään parinirvanaan.

´´´´´´´´´täydennystä kirjoitti:

"NIrvana ja samsara. "

Konkreettisesti nirvana on samsara, sillä jos materialisoimme nirvana ajatelemalla sitä ajatuksin pitäen noita ajatuksia totena, niin silloin se muuttuu samsaraksi.

Toisaalta, nirvana loistaa samsarassa. Koko maailman läpäisee nirvanan "valo" tai "tietoisuus". Lainausmerkeillä, koska nuo eivät ole materiaalisia. Tähän ei kannata sekoittaa sim. astralitason valoa, joka on korkeintaa älyllisellä tunteella kyllästetty ja siellä on materialistien taivas, hyvin maallinen missä noudatetaan maallisia tutkimusmetodeja. Vaaditaan mittauksia ja mitattavuutta, ymmärrystä ei juuri lainkaan.

Selkein ero esim. mentaalitasolla ja astraalitasolla on, että mentaalinen ihminen hakee ymmärrystä aivoituksistansa, ei niinkään tutkimalla mittalaiteilla tai vaatimalla materialistista mitattavuutta. Lisäksi ego on tuolla hyvin ohut, lähes kokonaan huomio siirtyy toisaalle omasta päästä. Vaikka hauska kyllä tutkimukset tehdään omassa olemuksessa havainnoimalla, arvioimalla ja todennäköisyyksia laskemalla.

Nirvanassa ymmärryskin jätetään ja päässä arvioiminen. Käsitys on suora ja välitön llman mentaalista prosessointia (ymmärtämistä), silti tarkempi kuin astraalisella laitteen avulla tutkimisella tai mentaalisella pääsälaskemisella. Kuin Nikola Tesla, mentaalitason tyypilinen ihminen. Tämä saattaa olla haastavaa ymmärtää, jos on kyseessä mentaalinen ihminen. Ymmärrys pitäisi korvata ehkä sanalla käsittäminen, nousta noiden sanojen taakse, missä ei ole sanoja eikä mielenprosessointia.
Osittain tästä syystä Turiyaa, Atmania on pidetty käsitämättömänä ja sanoinkuvaamattomana.

Lue lisää

"Konkreettisesti nirvana on samsara, sillä jos materialisoimme nirvana ajatelemalla sitä ajatuksin pitäen noita ajatuksia totena, niin silloin se muuttuu samsaraksi."

Nirvanan mielikuvilla pallottelu on kyllä samsaraa, mutta mitään konkreettista yhtäläisyyttä nirvanan ja samsaran välillä tuskin on. Nirvana merkitsee ainoastaan samsaran päättymistä, sitä mikä samsaroinnin loputtua on jäljellä.

"Toisaalta, nirvana loistaa samsarassa."

Toisaalta nekin päivittäiset asiat ja velvollisuudet, joiden kanssa me on tähän asti samsaroitu, ovat nirvanan niihin loistaessakin vielä asioita, jotka on (asiasta riippuen) hyvä laittaa kuntoon, mutta samsaran luonnetta ja otetta samoilla jutuilla ei meihin kuitenkaan enää ole.

Ketjun aihe jumaltietoisuus on sinänsä mielenkiintoinen aihe siinä kuinka vahvasti esim. kristillisen tai islamin mystillisten suuntausten tekstit korreloivat johonkin pisteeseen asti buddhalaisuuden kanssa, ihan tiettyjen perusharjoitusten luonteesta lähtien, retorinen tapa käsitellä samantyyppisiä asioita on vain toisenlainen. Tämä nyt ei millään tavalla liity kirjoitukseesi, mutta kunhan mainitsin ketjuun liittyen.

Kun pystyt ilmeisen sujuvasti pyörittelemään astraalitasojen käsitettä nirvanoiden ja muiden kanssa, niin voisitko ihan muutamalla sanalla, jos siitä ei ole liikaa vaivaa, vihjata mitään tietämättömälle, että minkälaisista tiloista näissä astraalitasoissa on kyse? Ovatko missään mielessä verrattavissa vaikka Jhanoihin? Olen jonkun kerran googlannut aihetta, mutta jutut mitä siitä lukenut mennyt yleensä sellaiseksi new age tyyppiseksi haihatteluksi, että tuntenut pärjääväni ilman sitäkin tietoa.

bliss kirjoitti:

"Konkreettisesti nirvana on samsara, sillä jos materialisoimme nirvana ajatelemalla sitä ajatuksin pitäen noita ajatuksia totena, niin silloin se muuttuu samsaraksi."

Nirvanan mielikuvilla pallottelu on kyllä samsaraa, mutta mitään konkreettista yhtäläisyyttä nirvanan ja samsaran välillä tuskin on. Nirvana merkitsee ainoastaan samsaran päättymistä, sitä mikä samsaroinnin loputtua on jäljellä.

"Toisaalta, nirvana loistaa samsarassa."

Toisaalta nekin päivittäiset asiat ja velvollisuudet, joiden kanssa me on tähän asti samsaroitu, ovat nirvanan niihin loistaessakin vielä asioita, jotka on (asiasta riippuen) hyvä laittaa kuntoon, mutta samsaran luonnetta ja otetta samoilla jutuilla ei meihin kuitenkaan enää ole.

Ketjun aihe jumaltietoisuus on sinänsä mielenkiintoinen aihe siinä kuinka vahvasti esim. kristillisen tai islamin mystillisten suuntausten tekstit korreloivat johonkin pisteeseen asti buddhalaisuuden kanssa, ihan tiettyjen perusharjoitusten luonteesta lähtien, retorinen tapa käsitellä samantyyppisiä asioita on vain toisenlainen. Tämä nyt ei millään tavalla liity kirjoitukseesi, mutta kunhan mainitsin ketjuun liittyen.

Kun pystyt ilmeisen sujuvasti pyörittelemään astraalitasojen käsitettä nirvanoiden ja muiden kanssa, niin voisitko ihan muutamalla sanalla, jos siitä ei ole liikaa vaivaa, vihjata mitään tietämättömälle, että minkälaisista tiloista näissä astraalitasoissa on kyse? Ovatko missään mielessä verrattavissa vaikka Jhanoihin? Olen jonkun kerran googlannut aihetta, mutta jutut mitä siitä lukenut mennyt yleensä sellaiseksi new age tyyppiseksi haihatteluksi, että tuntenut pärjääväni ilman sitäkin tietoa.

Lue lisää

Juu. Astraalitasot tarkoittavat käytännössä toista jhanaa tunnelmaltaan. korkeimmalla astraalitasolla ollaan kolmannessa jhanassa. Tyynempi selkeys alkaa sarastamaan hurmoksen seasta. Nämä tasot ja jhanat menevät siis osittain päällekkäin. Voitaisiin puhua kyllä pelkästään jahoistakin., Kolmas jhana on mentaalitasoa, ja neljäs jhana kausaalitasoa. Buddhinen taso on neljäs jhana täydennettynä myötätunnolla. Nirvaaninen taso on neljäs jhana myötätunto vielä täydempi läsnäolo, noin suurinpiirtein raulangasta väännettynä.

Buddhalainen koulukunta puhuu jhanoista, teosofis-kristosofinen koulukunta tasoista. Olen tutustunut kumpaankin. Tosin kun tasot ovat kunnolla tietoisuudessa, ei voi enää puhua transsitiloista van päivätajuisista tiloista.

bliss kirjoitti:

"Konkreettisesti nirvana on samsara, sillä jos materialisoimme nirvana ajatelemalla sitä ajatuksin pitäen noita ajatuksia totena, niin silloin se muuttuu samsaraksi."

Nirvanan mielikuvilla pallottelu on kyllä samsaraa, mutta mitään konkreettista yhtäläisyyttä nirvanan ja samsaran välillä tuskin on. Nirvana merkitsee ainoastaan samsaran päättymistä, sitä mikä samsaroinnin loputtua on jäljellä.

"Toisaalta, nirvana loistaa samsarassa."

Toisaalta nekin päivittäiset asiat ja velvollisuudet, joiden kanssa me on tähän asti samsaroitu, ovat nirvanan niihin loistaessakin vielä asioita, jotka on (asiasta riippuen) hyvä laittaa kuntoon, mutta samsaran luonnetta ja otetta samoilla jutuilla ei meihin kuitenkaan enää ole.

Ketjun aihe jumaltietoisuus on sinänsä mielenkiintoinen aihe siinä kuinka vahvasti esim. kristillisen tai islamin mystillisten suuntausten tekstit korreloivat johonkin pisteeseen asti buddhalaisuuden kanssa, ihan tiettyjen perusharjoitusten luonteesta lähtien, retorinen tapa käsitellä samantyyppisiä asioita on vain toisenlainen. Tämä nyt ei millään tavalla liity kirjoitukseesi, mutta kunhan mainitsin ketjuun liittyen.

Kun pystyt ilmeisen sujuvasti pyörittelemään astraalitasojen käsitettä nirvanoiden ja muiden kanssa, niin voisitko ihan muutamalla sanalla, jos siitä ei ole liikaa vaivaa, vihjata mitään tietämättömälle, että minkälaisista tiloista näissä astraalitasoissa on kyse? Ovatko missään mielessä verrattavissa vaikka Jhanoihin? Olen jonkun kerran googlannut aihetta, mutta jutut mitä siitä lukenut mennyt yleensä sellaiseksi new age tyyppiseksi haihatteluksi, että tuntenut pärjääväni ilman sitäkin tietoa.

Lue lisää

Ja vielä tähdentäisin, että syvänunen tilan, neljännen jhanan eli kausaalitason tietoisuuden (synonyymeja) jälkeen on mystisen kristinopin mukaan raamatussakin mainittu ahdas portti, joka buddhinen taso.

Tuolla tasolla liitetään neljänteen jhanaan myötätunto.

Vain tuon ahtaan portin, buddhisen tason, kautta on mahdollista kohota nirvanaan. Nirvana ei ole kuvaamaton ja käsittämätön siellä olijoille, mutta harhan asukkaille se on käsittämätön. me olemme joutuneet puhumaan kristinuskon piirissä salatuin sanoin ja vertauskuvin, koska inkvisitio aiemmin meidät vei. Nyt on aika puhua suoremmin ja tunnustaa avoimesti että mystinen kristinoppi on perimätiedon mukaan, minkä olen oppinut, saanut alkunsa buddhalaisuudesta.

Lukekaa Pyhän Issan tarina, se on Jeesuksen tarina. Jeesusta opettivat buddhalaiset Intiassa.

´´´´´´´´´´´´´´´´´´´´ kirjoitti:

Ja vielä tähdentäisin, että syvänunen tilan, neljännen jhanan eli kausaalitason tietoisuuden (synonyymeja) jälkeen on mystisen kristinopin mukaan raamatussakin mainittu ahdas portti, joka buddhinen taso.

Tuolla tasolla liitetään neljänteen jhanaan myötätunto.

Vain tuon ahtaan portin, buddhisen tason, kautta on mahdollista kohota nirvanaan. Nirvana ei ole kuvaamaton ja käsittämätön siellä olijoille, mutta harhan asukkaille se on käsittämätön. me olemme joutuneet puhumaan kristinuskon piirissä salatuin sanoin ja vertauskuvin, koska inkvisitio aiemmin meidät vei. Nyt on aika puhua suoremmin ja tunnustaa avoimesti että mystinen kristinoppi on perimätiedon mukaan, minkä olen oppinut, saanut alkunsa buddhalaisuudesta.

Lukekaa Pyhän Issan tarina, se on Jeesuksen tarina. Jeesusta opettivat buddhalaiset Intiassa.

Lue lisää

No, sain huomattavasti tyhjentävämmän vastauksen astraalitasoihin kuin olisin osannut edes odottaa. Kiitos siitä. Ja tuo, että myötötunto käy ahtaaseen porttiin (myötätunto näin alkuun edes itseä, ikuista kilvoittelijaa kohtaan) käy kyllä yhteen oman ymmärryksen kanssa.

Olen lukenut kuolleen meren kääröistä, Mestari Eckhartin kirjoituksia ja jonkin verran muidenkin kristillisten mystikoiden juttuja, mitä suurimmalla mielenkiinnolla, ja sen vuoksi ilahduttaa vain nähdä, että koet kantavasi tätä ilmeisesti vieläkin elinvoimaista perintöä.(?)

Pyhän Issan tarinaa en ole vielä osannut kyllä uskoa. Mikä tarve on edes uskoa, ettei Jeesus olisi kyennyt itsekin löytämään niitä samoja ikuisia totuuksia, jotka Siddharthakin kerran löysi?