Ihan yksikertainen kysymys. Mikä mielestänne on
normaalimäärä seksiä parisuhteessa? Ei tietenkään
mikään yksiselitteinen kysymys, mutta itsestäni
jotenkin tuntuu että suhteessamme on
määrällisesti liian vähän seksiä.
Menimme juuri naimisiin ja nykyään rakastelemme
noin viikon välein. Vaimoni saa aina orgasmin
(tai useamman) ja näyttää todella nauttivan
seksistä, mutta ei halua sitä kuitenkaan
kovinkaan usein. Itse taas haluaisin useammin.
Mitä mieltä olette? Onko tämä aivan turhaa
nipottamista??
normaalimäärä seksiä parisuhteessa? Ei tietenkään
mikään yksiselitteinen kysymys, mutta itsestäni
jotenkin tuntuu että suhteessamme on
määrällisesti liian vähän seksiä.
Menimme juuri naimisiin ja nykyään rakastelemme
noin viikon välein. Vaimoni saa aina orgasmin
(tai useamman) ja näyttää todella nauttivan
seksistä, mutta ei halua sitä kuitenkaan
kovinkaan usein. Itse taas haluaisin useammin.
Mitä mieltä olette? Onko tämä aivan turhaa
nipottamista??
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kaikki pelottelevat, että kun suhde vakiintuu,
rakastelun määrä vähenee huomattavasti.
Toivottavasti... eikun olen varma, että meille ei
käy niin.
Yksilöllinen asiahan tuo rakastelun määrä ja
tarve on. Me rakastellaan poikaystäväni kanssa
yleensä ainakin kerran mutta usein useamman
kerran päivässä mikäli siihen vain on tilaisuus.
Ja kyllähän se tilaisuus useimmiten järjestyy,
oli sitten missä hyvänsä. Mikäli vaan molemmat on
paikalla. Mutta naisena mä en ainakaan tulisi
toimeen yhdellä rakastelulla viikossa.
Mutta eihän tällasissa asioissa ole mitään
normaalimääriä. Ehkä voisit keskustella vaimosi
kanssa siitä, että haluaisit useammin? Ja joskus
voi jättää syväluotaavat pohdiskelut vähemmälle
ja yksinkertaisesti hurmata toisen, viedä jalat
alta niin, että hänen alkaa itsensäkin tehdä
mieli... Miten se sitten tapahtuu - no,sinun
pitää kai tutustua vaimoosi paremmin, jotta
tiedät, mikä saa hänen päänsä pyörälle.
jos naisesi nauttii seksistä niin ehkä oikein
pitkä ja kiusotteleva esileikki olisi hyvä, käytä
mielikuvitustasi ja tee vaikka romanttinen
illallinen tai jotain mistä naisesi pitää. Emme
mekään poikaystäväni oikeastaan sen useemmiin
seksiä harrasteta, mutta se tosin johtuu siitä
ettei ole tilaisuuksia (ollaan vasta 18 ja
molemmat asutaan vielä vanhempien luona)
Kun elämään tulee lapsia ja muutenkin elämä
vakiintuu, käy helposti niin, että seksielämä
latistuu. Joko se latistuu määrällisesti tai
laadullisesti tai sekä että. Mikään ei kestä
ikuisesti, mutta puhua kannattaa puolison kanssa,
että asiat selviää.
Itse olen pohtinut tota samaa kysymystä, mutta
näin vaimon näkökulmasta. Haluaisin itse enemmän,
mutta miehelleni ilmeisesti riittää kerran
viikossa. Ennen naimisiin menoamme, kauan ennen,
rakastelimme kerran-neljä kertaa päivässä.
En vain tahtoisi aina tehdä aloitetta, kun
pienet vihjeet eivät mene perille, ja ihan
suoraan sanominen latistaa tunnelman.
Ehkä tämä nykyajan nopeatempoinen rytmi tuo
väsymystä eikä sitten jaksa rakastella niin usein
kun tietää et rakastella voi huomennakin.
Työelämässä on melko rankkaa ja harrastukset ovat
rentoutumisekeino. Usein harrstusten jälkeen
kello onkin jo niin paljon ettei edes halua
ajatella muuta kuin unta kun tietää, että aamulla
on taas aikainen herätys. Me rakastelemme usein
aamuisin kun olemme pirteitä ja nukkuneet hyvin.
Työpäiväkin menee silloin paljon paremmin.
Mielestäni laatu kuitenkin ratkaisee eikä määrä.
Ehkä teidän kannattaisi keskustella asiasta,
jotta tietäisitte mitä kumpikin haluaa tuolta
saralta parisuhteessa.
En tiedä auttoiko tekstini ollenkaan, mutta
tulipahan nyt kirjoitettua
Mielenkiintoista kuulla, että tilanne saattaa
olla myös noin päin , ikäänkuin "perinteiden"
vastaisesti. Eli aina se ei olekaan nainen, joka
sanoo ei.
Itse olen samaa mieltä kanssasi siitä, että
kiivas elämänrytmi sekä työpaineet vaikuttavat
varmasti asiaan. Vaimoni erityisesti on sen
tyyppinen ihminen, joka ottaa helposti paineita
ja se vaikuttaa radikaalisti koko hänen
toimintaansa. Tämä tuli hyvin huomatuksi
suhteemme alussa, jolloin hän vielä opiskeli ja
aikaa oli enemmän. Suhteemme pelasi aivan
loistavasti, erityisesti seksin kantilta
katsottuna. Kun hän meni töihin, tilanne muuttui
huomattavsti. Töistä tullessaan hän oli usein
väsynyt ja kotiaskareet yms. jäi vähemmälle. Myös
rakastelukerrat vähenivät. Ja tämä on
huomattavissa tänäpäivänäkin. Tilanne on vielä
sikälikin kimurantti, että töitä hänellä saattaa
olla 7 päivänä viikossa, jolloin yhteistä aikaa
ja eritoten aikaa levätä jää vähän. Pienikin loma
vaikuttaa asiaan positiivisesti.
Olemme toki keskustelleet asiasta, ja hän on sitä
mieltä, että nimenomaan se on laatu joka
ratkaisee, eikä määrä.
Mutta tilanteessa hämmästyttää suuresti se, miten
paljon hän rakastelustamme nauttii. Tai ei se
hämmästytä, vaan se että jos nauttii siitä
todella niin paljon, miksei sitä halua tehdä
useammin? Tiedän myös että naiset saattavat
teeskennellä orgasmin, mutta tuskin tässä
tapauksessa. Tavallisesti hän laukeaa 2-4 kertaa,
ja se ei todellakaan ole mitään hiljaista
meininkiä vaan todellista "oksat pois";-)
meininkiä, joka tavalla. Joten en usko että
minkäänlaista feikkiä on mukana.
Kerro sinä naisen näkökulma tämäntyyppisestä
tilanteesta. Voiko tosiaan olla niin, että aikaa
tarvitaan toipumiseen, kuten hän on joskus itse
sanonut?
tarvitaan joskus aikaa. Tarvitsen sitä välillä
itsekin vaikka olenkin se useammin halua
osapuoli. Seurustelun alkuvaiheessa ei ollut
sellaisesta tarpeesta tietoakaan, mutta nykyään
kun kaikki mahdollinen väsyttää, niin...
En tiedä miehistä, mutta naisilla monesti orgasmi
on niin voimakas "kokemus" et se vie voimat.
Itselläni ainakin. ja silloin kun kaikki on
mennyt aivan nappiin, tarvitsen aikaa ennenkuin
voin seuraavan kerran rakastella. Miehenikin
haluaa ns toipumisajan.
Sikäli olen tyytyväinen ja hyvin tyydytetty et
seksi on meillä todellakin laadukasta, vaikka
määrällisesti sitä mielestäni välillä onkin
vähän. Mutta ymmärrän mieheni väsymyksen, ja
vaikka hän haluaa minua ihan yhtä paljon kuin
minä häntä, niin ei vain aina jaksa.
Mitä tuo toipuminen Sinun kohdallasi tarkoittaa?
Onko siinä enemmän henkistä puolta mukana kuin
ruumiillista rasitusta. Itselläni ei ole
aavistustakaan siitä miten naisen
orgasmi "toimii", mutta varmasti se on raju juttu
koko keholle? Ainakin siltä se näyttää.. Kuinka
paljon toipumisaika kohdallasi on todella
tyydyttävän rakastelun jälkeen? Vaikea tietysti
antaa mitään tarkkoja lukuja, mutta suuntaa-
antava arvio?
Kyllä se on sekä henkistä että fyysistä vähän
kerrasta riippuen. Mutta jos olemme (silloin
joskus) rakastelleet useamman kerran yössä, siinä
välissä tarvitse jonkun pari tuntia, mutta sen
jälkeen ainakin viikon.
Fyysistä siinä mielessä et jos esim olen päällä,
lihaksiani alkaa koskea ja silloin tarvitsen
pitemmän toipumisajan.
Henkinen toipumisaika on yleensä lyhyempi, kuten
olen kirjoittanut niin mieleni tekisi useamminkin
rakastella mieheni kanssa. Useinmiten haluan jo
seuraavana päivänä uudestaan. Mutta jos lihakset
ovat kipeät niin kyllä siinä kauemmin silloin
menee.
Itse olen aivan kuin vaimosi, nautin rakastelusta
suunnattomasti ja laukeankin yleensä useammin
kuin kerran aktin aikana. Ongelma on kuitenkin
siinä ettei mieleni tee tippaakaan seksiä vaikka
tiedänkin vallan mainiosti kuinka upealta se
tuntuu! Rakastelemme ehkä kerran viikossa, jos
sitäkään. Aloittaminen on minulle nimittäin
todella vaikeaa, väsyttää, masentaa ja kaikki
muut vaihtoehdot tuntuvat paljon paremmilta kuin
seksi. Sitten kun saan itseni pakotettua leikkiin
mukaan ei riemulla ole rajoja, tosin liukuvoide
on ehdoton apuväline sillä limakalvoni eivät
tunnu kostuvan millään.
Aina tilanne ei ole ollut tällainen, alkuaikoina
olin lähes kyltymätön (piti saada monta kertaa
päivässä), nyt 3 vuoden jälkeen ei vaan enää
haluta. Miestäni rakastan valtavasti ja nautin
hänen seurastaan ja kosketuksistaan, mutta
seksuaalista halukkuutta minussa ei tunnu
herättävän mikään. Lääkärit ovat ehdotelleet
syyksi mm. stressiä ja e-pillereitä, olen itsekin
huomannut että töissä käydessäni tilanne on
paljon pahempi kuin opiskelu- tai loma-aikana.
Jos joltakulta löytyisi neuvoja ongelmaan myös
minä olisin hyvin kiitollinen, sillä tunnen
todella pahaa syyllisyyttä siitä etten pysty
antamaan miehelleni sitä mitä hän varmasti kaipaa.
Kertomasi on aivan kuin meidän elämästämme.
Kerrot rakastavasi miestäsi, aivan kuten
vaimoninkin minua. Välillä sekin on tuntunut
epäilyttävältä, koska itse ainakin alan
pyörittelemään asioita päässäni, kun jotain
ongelmia syntyy. Ja kun asioita tarpeeksi jauhaa
pääkopassaan, syntyy mitä oudoimipia päätelmiä.
Mutta se on helpotus kuulla, että ongelma
Sinunkin kohdallasi piilee jossain muualla, kuin
miehessäsi, eikö? Miten miehesi suhtautuu
tähän "vaivaan"? Löytyykö kärsivällisyyttä?
Itselläni on joskus pienoisia asenneongelmia tätä
asiaa kohtaan ja se tottakai hermostuttaa vaimoni
entisestään ja sen jälkeen on ainakin turha
odottaa mitään.
Oletteko kokeilleet mitään uutta, joka toisi
hieman väriä seksielämään? Uusia asentoja,
asioita, apuvälineitä, paikkoja, jotain? Olen
ajatellut että noista saattaisi olla jotain apua,
mutta emme mekään ole mitän sen ihmeemmin
kokeilleet. Tosin asentoja on tänä päivänä
ainakin tuhat ja yksi, eli siitä ei pitäisi
kiikastaa.