Helsingin atmeille vinkki

Ei kannata. Helsinkiläisätmiltä kestää ainakin 20 minuuttia kaikkinensa matka Stokkalle. Joku Eino on häntä manipuloimassa matkaansa kun tätä kirjoitan.

Taidan tietää kyseisen neidon. On muuten aika villi pakkaus kunhan siltä saa ensin karistettua suurimman ujouden pois. Se antaa myös kakkosta mielellään. Tai no, kenelle antaa ja kenelle ei.

Juu ihan näpsäkkä mimmi se on.

Kuuma babe kylla. Mielella panisin uudelen!

Vietin sen kanssa yhden mukavan yön, mutta aamulla totesin että Äää! Anna mä meen!

Onko to atm ass to mouth?

Harmi, että olen parhaillaan kotiseudulla, mutta faktahan silti on, että jos tyttö tunti sitten oli vielä sinkku, ei hän sitä enää ole. Ja toisaalta ulosannista on vaikea tehdä päätelmiä. Tänään odottelin erään marketin aulassa äitiä (joo, tällainen vauhdikas YTM-joulu), ja katselin ihmisiä. Kiltin näköinen, sievä nuori nainen, ehkä 25-vuotias, työnteli kärryä eteenpäin. Hiljaisella äänellä - josta niinikään tuli mieleen kiltti ja elämänsä hyvässä hallinnassa pitävä vaikutelma - hän puhui miehelleen, joka tuli takana. Miehellä oli lyhyt sänkitukka pystyssä, kasvoillaan vihainen ilme, parta kuukauden vanha, päällä pilottitakki ja maihinnousukengät. En minä tiedä, kaitpa he sitten toisilleen sopivat, ja kaitpa minunkin on sitten kerta kaikkiaan todettava, ettei ulkonäöstä ja olemuksesta voi päätellä yhtään mitään.

Eräässä vaatekaapissa (vielä nolompaa kulkea äidin perässä) oli myös nuori nainen, ehkä kolme kymppinen, nörtin kasvot, ohuet huulet. Silmälasit, hiukset käytännölliset - ei tosin mitään jäykkää "teerenpyrstö"-mallia, jolla naiset aikuisiksi tultuaan toisinaan pilaavat tukkansa. Oikein odotin, milloin joku jääkiekkomies tai skinikarju, mutta ei näkynyt. Tietenkään en voinut tehdä mitään, turha sitä kotiseudun naisia on yrittää, ja kai silläkin sitten joku äijä kotona on. Ja äiti mukana toki takaa vaikutelman surkeasta peräkammaripojasta.